Digitaalinen euro voi olla euroalueen suurin muutos maksamiseen sitten yhteisvaluutan käyttöönoton. Tässä jaksossa avaamme sitä, mitä digi-euro oikeasti on, miten se eroaa tämän päivän maksutavoista ja miksi sen ympärillä käydään niin kiivasta poliittista keskustelua.
Vieraana on Nordean maksuliiketoiminnan päästrategi Ville Sointu, joka kertoo selkokielellä mm.
Lopussa kurkistamme myös kymmenenvuoden päähän: elämmekö edelleen hybridimaailmassa, jossa käteinen, kortit ja digi-euro elävät rinnakkain?
Tässä jaksossa kuulet tuoreeltaan mitä Google Cloud AI -tapahtuman vierailijat ajattelevat tekoälyn nykytilasta ja tulevaisuudesta.
Jaksossa saa napakan läpileikkauksen siihen, miten eri organisaatiot Suomessa, Pohjoismaissa ja maailmanlaajuisesti kokevat tekoälyn käyttöönoton, mitkä ovat haasteet, onnistumiset ja odotukset? Jakso tarjoaa arvokkaita havaintoja siitä, missä tekoäly on nyt, mikä kaikkein kiinnostavinta edistystä on nähty, ja mikä teknologinen innovaatio ansaitsisi toteutua seuraavaksi.
Jakso on suomenkielinen, mutta mukana kuullaan myös Irlannista tapahtumaan saapuneen Googlen julkisen sektorin johtaja (EMEA) Niall McDonaghin ajatuksia englanniksi.
Jaakko Lehtisen ja Paula Aron vieraana kuullaan mm:
Niall McDonagh, Director EMEA Public Sector, Google
Maija Nikula, Director, Digital Transformation & Cyber Security, Ilmarinen
Janne Tuutti, Head of Cloud Native Hyperscaler, Capgemini
Sini Erholtz, erityisasiantuntija, Sisäministeriö
Emmi Stubin, pääarkkitehti, Arek Oy
Lari Eteläniemi, Head of AI, Senior Consultant, Hopkins Oy
Markus Hongisto, maajohtaja, Google Cloud Suomi
Tässä jaksossa HSL:n toimitusjohtaja Vesa Silfver kertoo, miten joukkoliikenne pysyy tulevaisuudessa kilpailukykyisenä.
Jaksossa puhumme datasta, tekoälystä ja ovelta ovelle -matkaketjuista. Lisäksi käymme keskustelua autonomisista palveluista, eli siis niistä kuuluisista itseajavista autoista sekä siitä, miten pandemian jälkeen muuttuneet liikkumistottumukset haastavat julkisen liikenteen järjestelmää.
Lopuksi kuulemme, miksi joukkoliikenne on kaupungin elinvoiman selkäranka ja mikä suuri teknologinen innovaatio pitäisi Silfverin mielestä toteutua jo seuraavan viiden vuoden aikana.
Miten viedään onnistuneesti maaliin yksi Suomen teollisuushistorian suurimmista ulkomaisista investoinneista? Tässä On Pulse -jaksossa vieraana on Petri Hakanen, joka johti UPM:n Paso de los Toros -sellutehdasinvestointia Uruguayssa vuosina 2018–2023.
Projekti ei ollut pelkkää tehtaan rakentamista, vaan kokonaisvaltainen yhteiskunnallinen muutoshanke. Sen myötä syntyi paljon uutta infrastruktuuria, satama, rautatie, asumisratkaisuja ja tuhansia työpaikkoja. Keskustelussa pureudutaan siihen, miten näin valtava hanke suunnitellaan ja toteutetaan, millaisia riskejä matkan varrella kohdataan, ja mitä oppeja Petri kantaa mukanaan tämän mittavan kokonaisuuden johtamisesta.
Tervetuloa Capgeminin On Pulse -podcastin toisenkauden pariin! Kauden avausjaksossa aloitamme isosta kuvasta ja perehdymme Euroopan teknologiseen kilpailukykyyn, sekä siihen, miten eurooppalaiset yritykset voivat hyödyntää maailmanlaajuisia murroksia menestyäkseen.
Vieraana on Suomen ensimmäinen digitalisaation ja uusien teknologioiden erityislähettiläs, Stefan Lindström. Stefan on visionäärinen diplomaatti, verkosto-osaaja ja teknologian mahdollisuuksien puolesta puhuja, jolla on laajaa työkokemusta eri mantereilta, niin Aasiasta, Euroopasta, kuin Yhdysvalloistakin.
Keskustelussa pureudumme mm. seuraaviin teemoihin:
Kun muutos ulottuu yksilöstä infrastruktuuriin ja strategiasta kulttuuriin, sen mittakaavaa ei voi enää mitata toimenpiteillä – vaan vaikutuksilla.
On Pulsen toisella kaudella sukellamme juuri tämän mittaluokan muutoksiin. Keskustelemme johtajien kanssa, jotka eivät ainoastaan reagoi muutokseen – vaan ohjaavat sitä. He ovat rakentaneet uutta, purkaneet vanhaa ja tehneet päätöksiä, jotka muovaavat kokonaisia toimialoja ja toimintaympäristöjä. Jokaisessa jaksossa tarkastelemme, mitä tällainen muutos vaatii – ja mitä se lopulta mahdollistaa.
Introjaksossa On Pulsen toisen kauden juontajat, Capgeminin Insights & Data -liiketoiminnan johtaja Roosa Säntti ja Sogetin automaatio- ja teknologiajohtaja Jaakko Lehtinen, keskustelevat omista muutoskokemuksistaan ja avaavat, mitä tällä tuotantokaudella tullaan kuulemaan.
Tässä On Pulse Bites -jaksossa vierailevat Tomas Lehtinen (Head of Data, Helsingin kaupunki) ja Sami Ahma-Aho (AI Architecture Lead, Neste), jotka syventyvät siihen, kuinka generatiivista tekoälyä voidaan soveltaa tehokkaasti yritysten tarpeisiin ja räätälöidä organisaation identiteetin mukaiseksi.
Keskustelussa peilataan ajatuksia Capgeminin Suomessa toteutettuun haastattelututkimukseen, jonka tavoitteena on ymmärtää suomalaisen yrityskentän nykytilaa, kyvykkyyksiä ja maturiteettia generatiivisen tekoälyn omaksumisessa sekä selvittää, millaisia generatiiviseen tekoälyyn liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita suomalaiset yritysjohtajat tunnistavat.
Keskustelua käydään mm. siitä,
Hybridityö muutti työelämän ja työntekijäkokemuksen vaatimukset kertaheitolla.
Tässä On Pulse Bites -jaksossa Capgemini Suomen viestintäjohtaja Piia Pietilä, henkilöstöjohtaja Leena Kirjavainen ja yritysvalmentaja Veera Rautio keskustelevat monikulttuurisuudesta ja erilaisten taustojen sekä tarpeiden huomioimisesta nykypäivän työelämässä. Lisäksi kuulemme työntekijöiden kokemuksia inkluusion toteutumisesta mm. rekrytointivaiheessa.
Jaksossa viitataan myös Capgemini Research Instituten The People Experience Advantage -raportin löydöksiin, jotka kertovat selvää kieltä työntekijäkokemuksen arvosta työnantajille. Raportin mukaan käsityksissä työtyytyväisyydestä on valtavia eroja: esimerkiksi 92% johtajista uskoo työntekijöidensä olevan tyytyväisiä, mutta vain 30% työntekijöistä on samaa mieltä.
Millaista arvoa tuotteiden ja palvelujen älyratkaisut tarjoavat, ja miten niitä voi kehittää?
Tässä On Pulse Bites -jaksossa Capgeminin Engineering-yksikön Sanni Karjalainen ja Elmeri Mehtomaa sukeltavat älykkäiden tuotteiden ja palvelujen maailmaan. Capgemini Research Instituten Intelligent Products and Services -raportti paljastaa, miten organisaatiot kehittävät älyratkaisuja, ja millaisiin haasteisiin niillä haetaan vastauksia.
Käsittelyssä on tutkimuksen neljä pääteemaa: softan rooli tuotteissa, ekosysteemin rakentaminen, älykkäiden tuotteiden vaikutus kannattavuuteen, sekä tekoälyn tuoma vallankumous. Aiheeseen liittyy myös yhteiskunnallinen näkökulma, sillä älykkäiden tuotteiden ja palvelujen avulla voidaan ratkoa myös meitä kaikki koskevia ongelmia, kuten väestön ikääntymisen tuomia haasteita.
Millaisia pankkipalveluita suomalaiset haluavat?
Tässä On Pulse Bites -jaksossa OP-ryhmän Saija Antikainen ja Henry Warden käyvät läpi Capgeminin World Retail Banking -raportin esiin nostamia teemoja. Miten finanssitoimiala ja asiakasodotukset muuttuvat. Ja millaisen mausteen teknologia tuo tähän soppaan.
OP-ryhmän asiakkaat arvostavat ennen kaikkea sujuvuutta pankkiasioinnissa. Luotettavuus ja turvallisuus korostuvat, koska raha-asiat ovat erittäin henkilökohtaisia. OP-ryhmä pyrkii datan avulla poistamaan kaiken kitkan palveluista ja tekemään niistä mahdollisimman vaivattomia. Tähän on loistavat lähtökohdat, sillä OP-ryhmällä on toiseksi eniten dataa suomalaisista heti Suomen valtion jälkeen.
Miten pilvipalveluita hyödyntävät yritykset pystyvät optimoimaan ja hallitsemaan kustannuksia FinOpsin avulla?
Tässä On Pulse Bites -jaksossa Elisan Software-yksikön vetäjä Jussi Hacklin pohtii Capgeminin tutkimusinstituutin “Rise of FinOps” -raportin pohjalta, miten pilvipalveluiden kustannukset pidetään hanskassa. Tutkimuksen mukaan, kaksi kolmesta vastaajasta käyttää enemmän rahaa cloudiin kuin on budjetoinut.FinOps (Financial Operations), toimii yrityksen viitekehyksenä tai parhaassa tapauksessa yrityksen sisäisenä kulttuurina, jossa pilvipalveluiden käyttöä ja toimintaa ohjataan kustannustehokkuuden näkökulmasta. FinOpsin pitäisikin kuulua kaikkien modernien yritysten työkalupakkiin.
Mikä on Society 5.0? Miten se liittyy Tampereen kaupunkiin ja ihmiskeskeisen digitalisaation edistämiseen? Ja miten tämä kaikki näkyy kunnallisen palvelutuotannon kehittämisessä datan avulla?
Tässä On Pulse Bites -jaksossa Tampereen kaupungin digitalisaatiojohtaja Aleksi Kopponen pohtii suomalaisen yhteiskunnan digitalisaatiota Capgeminin Hollannissa tehdyn “Arvot ja ohjeet ihmisen kokoisen digitalisaation kehittämiseksi” -raportin pohjalta.
Kopposen työn fokuksessa on se, miten teknologian, datan ja tekoälyn avulla voidaan edistää kaupungin uudistumiskykyä ja tukea ihmisiä muutoksen tekemisessä. Kaksi konseptia – ihmiskeskeinen ja elämäntapahtumalähtöinen digitalisaatio – auttavat tunnistamaan olennaiset asiat ja muodostamaan yhteisen ajattelutavan ja käsityksen, joiden pohjalta voidaan rakentaa konkreettisia projekteja.
Taloudellinen matalapaine vaikuttaa niin kuluttajien tarpeisiin kuin kulutuskäyttäytymiseen. Miten S-ryhmä tukee kuluttajia vaikeina aikoina?
Tässä On Pulse Bites -jaksossa vähittäiskaupan IT:stä vastaava Kirsi Saarikko peilaa S-ryhmän kokemuksia Capgeminin tutkimusinstituutin “What matters to today’s consumer” -raportin tuloksiin.
Kansainväliseen tutkimukseen vastasi 11 000 kuluttajaa 11 eri maasta. 78 prosenttia ilmoitti olevansa lojaali sellaisille yrityksille, jotka tukevat heitä vaikeina aikoina. Miten S-ryhmä on toiminut tämän asian suhteen?
Jaksossa Saarikko kertoo, että S-ryhmä muun maussa palautti asiakasomistajille viime vuonna 0,5 miljardia euroa bonuksina ja muina rahallisina etuina. Lisäksi viime maaliskuussa alennettiin yli 400 tuotteen hintaa.
Outokumpu on maailman johtava vastuullisen ruostumattoman teräksen tuottaja, miten tämä tukee koko Suomen hiilineutraalitavoitteiden saavuttamista? Entä mistä terästuotannon vihreässä siirtymässä on kyse?
Tässä jaksossa Nina ja Jaakko saavat vieraakseen Outokummun talous- ja rahoitusjohtajan Pia Aaltonen-Forssellin sekä vastuullisuusjohtaja Juha Erkkilän.
Outokumpu kulkee terästeollisuuden vihreän siirtymän kärjessä: 94 prosenttia ruostumattoman teräksen raaka-aineesta on kierrätysmateriaalia, jota saadaan mm. ihan arkisista tavaroista kuten kattiloista ja autoista. Kierrätysteräksen käyttö on keskeistä myös päästöjen näkökulmasta: hiilijalanjäljen kannalta jopa 2/3 päästöistä tulee raaka-aineista sekä toimitusketjun päästöistä. Siksi on tärkeää pohtia miten koko toimitusketju saadaan oikeasti toimimaan vastuullisesti.
Onko vastuullisuudesta helppo viestiä? Entä kiinnostaako se massoja? Millä eri tavoin vastuullisuus näyttäytyy Sanoman sisällöissä? Tässä jaksossa Niina ja Jaakko saavat vieraakseen Sanomalta Piia Elosen, joka on Helsingin Sanomien ympäristötuottaja sekä luontotoimittaja ja Eveliina Nygrenin, joka taas toimii Sanoma-konsernin vastuullisuuspäällikkönä. Vastuullisuus tarkoittaa Sanoman kaltaiselle median ja oppimisen yhtiölle samoja asioita kuin mille tahansa yhtiölle: ympäristövastuuta, vastuuta työntekijöiden hyvinvoinnista ja yhdenvertaisuudesta sekä eettisiä liiketoimintatapoja. Media-alalla korostuvat myös datan käyttöön liittyvät kysymykset. Sanomalla onkin tunnistettu se fakta että ChatGTP:n kaltaiset tekoälymallit tulevat korostumaan jatkossa journalistisen sisältöjen tekemisessä.
Kuinka Paulig on rakentanut vastuullisuusstrategiansa? Miten vastuullinen toiminta voidaan viedä läpi koko arvoketjun? Miten teknologia ja innovaatiot vauhdittavat vastuullisuustekoja? Miten kuluttajien odotukset vastuullisuuteen liittyen ovat muuttuneet vuosien varrella?
Tällä kertaa Ninan ja Jaakon vieraaksi saapuvat Kaisa Lipponen, joka vastaa Pauligin viestinnästä ja vastuullisuudesta sekä Andras Koroknay-Pál, jonka vastuulla on Pauligin hankinnat ja raaka-ainehintasuojaus.
Pauligilla on pitkät perinteet vastuullisuustyöstä, jossa keskeistä on tunnistaa oman ydinliiketoiminnan haasteet. Yksi suurimmista haasteista on se, että Pauligin alihankintaketju on monimuotoinen ja globaali. Raaka-aineita tulee 80 maasta, joista osa on luokiteltu haasteiden osalta riskimaiksi. Näin ollen vastuullisuuden varmentaminen on todella tärkeässä roolissa.
Mitä vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa? Kuinka vastuullisuuskysymykset näyttäytyvät muuttuvassa sijoittajakunnassa? Entä millaisilla eri keinoilla OP mahdollistaa asiakkailleen vastuullista sijoittamista? Tässä jaksossa Nina ja Jaakko saavat vieraakseen OP:n omaisuudenhoidon johtajan Tuomas Virtalan sekä OP:n omaisuudenhoidon johtavan ESG-asiantuntijan Annika Esono Mannisen. Vastuulliseen sijoitustoiminaan liittyvissä odotuksissa ja toiveissa on selkeitä eroja riippuen siitä, onko asiakkaana kuluttaja vai yritys. Yksityisasiakkailla pelissä on omat rahat ja heidän toiveensa ovat usein hyvin arvopohjaisia. Toisessa ääripäässä taas ovat instituutiosijoittajat, jotka haluavat tehdä asiat pieteetillä ja joilla on taustalla runsas määrä teoriatietoa.
Miten liiketoiminnan vastuullisuusohjelma vaikuttaa sijoittajasuhteisiin? Miten vastuullisuus näkyy Konecranesilla konkreettisina tekoina kehityksessä ja liiketoiminnassa? Kuinka muuttuvat tarpeet asiakaskentässä vaikuttavat sijoittajien toimintaan?
On Pulse -podcastissa sukelletaan sijoittajasuhteisiin, kun Nina ja Jaakko saavat vieraakseen Konecranesin vastuullisuusjohtaja Anniina Virta-Toikan sekä Konecranesin sijoitussuhdejohtaja Kiira Fröbergin.
Sijoittajasuhteissa dialogin ylläpitäminen on tärkeää, jonka vuoksi Konecranesilla sijoittajille tuotetaan heidän toivomaansa materiaalia sekä vastataan sijoittajien kysymyksiin. Lisäksi mietitään vastavuoroisesti sitä, mistä Konecranesilla itse haluttaisiin kertoa sijoittajille. Vastuullisuus on yksi tärkeä teema ja Konecranesin vastuullisuusstrategia koostuukin viidestä kulmakivestä, jotka ovat eko-optimoitu tarjooma ja kiertotalous, ilmastotoimet ja resurssitehokkuus, työturvallisuus ja turvalliset tuotteet, monimuotoinen, osallistava ja sitouttava työympäristö sekä vastuulliset liiketoimintakäytännöt.
Miten uusi teknologia voi vähentää hiilidioksidipäästöjä? Entä millaista on IT-laitteisiin liittyvä kiertotalous? Millaisilla mittareilla vastuullisuutta mitataan Telialla?
Tässä jaksossa Nina ja Jaakko saavat vieraakseen Telian yritysvastuujohtaja Eija Pitkäsen sekä Telia Finlandin talousjohtaja Marko Ylä-Aution.
Telialla panostetaan kovasti kiertotalouteen ja tavoitteet ovat vaativia: Telia haluaa olla jätteetön yritys kiertotalouden keinoin vuoteen 2030 mennessä. Vastuullisen liiketoiminnan tekeminen näkyy myös hallitustyöskentelyssä. Telialla vastuullisuutta mitataankin tiukoilla mittareilla. Mittareilla seurataan muun muassa kierrätyspuhelinten osuutta myynnissä, paljonko päästöjä on vähennetty absoluuttisesti ja mikä on jätteiden kierrätysprosentti.
Miten toimialalla, jossa investointien käyttöikä on kymmeniä vuosia, vaikutetaan hiilidioksidipäästöihin? Millä tavalla kestävän kehityksen ratkaisut voivat hyödyttää liiketoimintaa? Entä miten mitataan vastuullisuuden vaikutuksia koko arvoketjussa?
Tässä jaksossa keskustellaan kiertotalouden mahdollisuuksista sekä megatrendien vaikutuksista liiketoiminnan kehittämiseen. Hostien Nina Antipinin ja Jaakko Lehtisen vieraaksi saapuvat Valmetin kestävän kehityksen johtaja Laura Puustjärvi sekä tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Janne Pynnönen.
Valmet on maailman johtava prosessiteknologian, automaatioratkaisujen sekä palvelujen toimittaja ja kehittäjä sellu-, paperi- ja energiateollisuudelle. Valmetin kestävän kehityksen agenda perustuu ESG-viitekehykseen, jolla tarkoitetaan ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hallintotapaan liittyviä asioita. Valmetilla tärkeässä roolissa on ympäristövastuullisuus, joka jakautuu kiertotalouteen, ympäristöön ja energiatehokkuuteen.