Lähtisitkö kotiseudultasi seikkailemaan, töitä tekemään vai muuttaisitko pois vasta pakon edessä? Tervetuloa, tervemenoa kertoo Suomeen tulleiden ja täältä lähteneiden kiehtovia tarinoita ja selittää ilmiöt niiden takana.
Tarinoita kerää ja asiantuntijoita haastattelee toimittaja Nadja Mikkonen. Podcastin on Siirtolaisuusinstituutille tuottanut Jaksomedia.
Lähtisitkö kotiseudultasi seikkailemaan, töitä tekemään vai muuttaisitko pois vasta pakon edessä? Tervetuloa, tervemenoa kertoo Suomeen tulleiden ja täältä lähteneiden kiehtovia tarinoita ja selittää ilmiöt niiden takana.
Tarinoita kerää ja asiantuntijoita haastattelee toimittaja Nadja Mikkonen. Podcastin on Siirtolaisuusinstituutille tuottanut Jaksomedia.
Wallah, veli, kieli on aina muutoksessa, eikä suomi ole poikkeus. Tämän jakson myötä paiskaamme roskikseen normin siitä, että joka iikka oppii, rakastuu ja työskentelee yhdellä kielellä kehdosta hautaan. Totuus on monikielisempi. Mutta miten monikielisyys ja maahamuutto vaikuttavat suomen kieleen ja sen kehitykseen? Suomea lapsena oppinut koomikko Mebe kertoo kokemuksella, mikä ihmetytti kieltä opiskellessa. Suomalaiset ovat myös itse maahanmuuttajia ja vieneet kielen mukanaan maailmalle. Mitä kielimuotoja siitä syntyi?
Jaksossa käytettyjä lähteitä:
Siirtolaisuusinstituutin arkisto
Kainun institutti / Kvensk institutt: Kainulaiset eli kväänit
Jönsson-Korhola, Hannele & Lindgren, Anna-Riitta: Monena suomi maailmalla
Helsingin Sanomat:
Yle:
Kielikello:
Harri Sinkko, erikoistutkija / Helsingin kaupunki
Koneen säätiö: Myytti yhden kulttuurin Suomesta ruokkii rasismia
Humboldt-Universität zu Berlin: Linguistic innovation in Kiezdeutsch
Tilastokeskus:
Virtaranta, Pertti: Amerikansuomen sanakirja
Tässä jaksossa ei tyrmätä kaikkia kaupunkeja – ainoastaan liian isot. Onko tiivis suurkaupunki muka aina ekologinen? Ja mitä järkeä on keskittää hallinto ja kulttuuri yhteen isoon pääkaupunkiin? Jatkuvasti kehittyvä ja kasvava kaupunki kuulostaa automaattiselta kehityskululta, mutta sitä se ei ole. Kun urbanisoituminen harmittaa, mutta maaseudullekaan ei kannata palata, mitä jää vaihtoehdoksi?
Jaksossa käytettyjä lähteitä:
Helsingin kaupunki: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2021–2060
Valtioneuvoston tiedotteet:
Helsingin kaupunginarkisto:
Uudenmaan liitto: Uusmaalaisen aluesuunnittelun vuodet 1946–2006
HS: Lääkelaitos pakkosiirrettiin Kuopioon, vain kolme ihmistä muutti ja kymmenet irtisanoutuivat – HS kertoo, kuinka poliitikot ajoivat viraston tuhon partaalle
Yle:
Maahanmuuttokeskustelussa korostuvat turvapaikanhakijat ja pakolaiset, vaikka he ovat vain muutama prosentti Suomessa asuvista ulkomaalaisista. Suurin ulkomaalaisryhmä Suomessa ovat nimittäin virolaiset – pitäisikö heistä puhua enemmän? Tataareja taas on pidetty maahanmuuton menestystarinana, mutta totuus on monimutkaisempi. Menneisyydestä löytyy niin kohuja kuin Venäjän varjo. Miksi virolaiset ja tataarit ovat jääneet maahanmuuttokeskustelussa näkymättömiin – vai ovatko sittenkään?
Jaksossa käytettyjä lähteitä:
Elmgren, Ainur: Visual Stereotypes of Tatars in the Finnish Press from the 1890s to the 1910s
Elmgren, Ainur: “Our Secret Weapon”: Minority Strategies of the Finnish Tatars 1880–1945
Ståhlberg, Sabira: Tatarerna – Finlands osynliga minoritet
Lagerspetz, Mikko: Suomen virolaiset – vähemmistö, väestöryhmä, vai jotakin muuta?
Hanski, Jari: Juutalaisvastaisuus suomalaisissa aikakauslehdissä ja kirjallisuudessa
Telve, Keiu: Pendelöinnin vaikutus lähisuhteisiin Suomessa työskentelevien
virolaismiesten esimerkin mukaan
Kaasik-Krogerus, Sigrid: Kuvia perhepiiristä? Viron ja Suomen suhteiden esittäminen tiedotusvälineissä
Kährik, Anneli ja Tiit Tammaru / Tuglas-seura: Virolaiset Suomessa
Politiikasta: Viro100: Virolaiset Suomessa
Iso Numero: Työmaa Suomessa, sydän Virossa
Helsingin uutiset: Virolaisten määrä väheni Helsingissä roimasti – tämä on yksi syy
Ely-keskus: Kotona Suomessa - Selvitys maahanmuuttajien rekrytoimisesta
Maahanmuuton tilastot 2021: Ennätysmäärä haki oleskelulupaa työn perusteella
Sisäministeriö: Pakolainen pakenee vainoa kotimaassaan
Ulkosuomalaiset ovat kirjava sakki, johon mahtuu niin Suomen kansalaisia kuin sukupolvien takaa perittyä suomalaisuutta. Osalle Suomi on ahdasmielinen ja ikävä paikka, osa haikailee jo takaisin. Mutta miksi sekä ennen että nyt juuri vähemmistöjen edustajia on häipynyt kotimaasta? Ja miten suomalaisuutta ylläpidetään ulkomailla – riittääkö ruisleipä, vai tarvitaanko järeämpiä konsteja?
Jaksossa käytettyjä lähteitä:
Hovi, Tuomas; Tervonen, Miika; Latvala-White, Heidi: Muuttuva ulkosuomalaisuus : Kyselytutkimus maastamuutosta ja ulkosuomalaisuudesta
Lindberg, Hanna: Kohti sivistystä - suomenruotsalaisten kuurojen maastamuutto Ruotsiin 1900-luvun loppupuolella
Tervonen, Miika & Leinonen, Johanna: Vähemmistöt muuttajina: Näkökulmia suomalaisen muuttoliikehistorian moninaisuuteen
Kielikello: Äidinkieli muilla mailla
Ulkosuomalaisparlamentin 10. istunnon päätöslauselmat
Tuhannet suomalaiset kyllästyivät kotimaahan oloihin ja lähtivät perustamaan ihannesiirtokuntia ulkomaille. Erityisen uuttera ihannesiirtokuntien eli utopioiden johtohahmo oli inkerinsuomalainen Matti Kurikka, joka perusti peräti kolme utopiaa satakunta vuotta sitten. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että utopioiden mailla olikin joskus jo väkeä – alkuperäiskansaa.
Miten tuosta noin vain voi perustaa toisten maille oman yhteiskunnan? Onko kolonialismista haittaa, jos ei halua vahingoittaa ketään tai tarkoita pahaa? Jaksossa kuullaan asiantuntijoiden lisäksi arkistopätkiä suomalaisutopioiden myöhemmiltä vuosilta.
Oikaisu: Lannistumaton-kirjan mukaan Matti Kurikka kuoli Yhdysvalloissa Connecticutissa, ei Rhode Islandilla, kuten jaksossa mainitaan.
Jaksossa käytettyjä lähteitä:
Peltoniemi, Teuvo: Kohti parempaa maailmaa
Leinonen, Johanna: Finnish Utopian Communities, Historiographies, and Shapes of Settler Colonialism
Hollsten, Laura ja Tuori, Salla: Avoin ja vapaa kaikille, varsinkin eurooppalaisille
Saikku, Mikko: Utopians and utilitarians: Environment and Economy in the Finnish-Canadian Settlement of Sointula
Suodenjoki & al.: Lannistumaton: Matti Kurikan haaveet ja haaksirikot kolmella mantereella
- Heimo, Anne: Sosialistisia pyrkimyksiä Etelän ristin alla
- Salmesvuori, Päivi: Näytelmät naisten asialla: Aili ja Äärimmäisessä talossa
- Salmi-Nikander, Kirsti: Haaveilijan kaksi kuolemaa
Perttu Häkkinen -radio-ohjelma/Yle: Suomalaiset utopiat osa 2: Sointula ja Emmaus
Siirtolaisuusinstituutin arkisto
Podcastin on Siirtolaisuusinstituutille tuottanut Jaksomedia.
Suomessa väki vanhenee ja pakkautuu kaupunkeihin, mutta jonkun se maaseutu olisi kuitenkin pidettävä hengissä. Se joku voi olla maahanmuuttaja – mutta millaisilla ehdoilla? Jaksossa matkustetaan maaseudulle ja selvitetään asiaa perinpohjin eettisiä kysymyksiä sivuuttamatta. Äänen saavat niin asiantuntijat kuin maahanmuuttaneet.
Jaksossa käytettyjä lähteitä:
Kuntaliitto: Väestöennuste 2019-2040: Väestökato on voimakkainta pienissä kunnissa
Tilastokeskus: Maahanmuuttajat väestössä
Yle: Närpiön kiskontatapaus siirtyy syyttäjälle
MATILDE
EVA: Näin maahanmuutto pelastaa Suomen
Podcastin on Siirtolaisuusinstituutille tuottanut Jaksomedia.
Amerikansuomalaisen kulkuri T-Bone Slimin arvoituksellinen tarina sisältää käänteitä kuolemaan asti. Vallankumouksellinen työväenliike otti riveihinsä massoittain oikeuksiaan vaativia suomalaissiirtolaisia, sekä suomensukuisen, piikikkäästi ja sarkastisesti kirjoittavan T-Bone Slimin. Toivatko tekstit ja työväenlaulut oikeuksia? Miten Matti Huhdasta tuli mystinen työväenliike-julkkis, T-Bone Slim? Millaisia oikeuksia maahanmuuttajille vaaditaan tänä päivänä?
Jaksossa käytettyjä lähteitä:
T-Bone Slim and the transnational poetics of the migrant left in North America
Pinta, Saku: Who Killed T-Bone Slim? Part I & II
Leiwo, Lotta: Newspaper Symposium 2022
Slim, T-Bone; Sutinen, Ville-Juhani: Mielipuolipiteitä ja muita kirjoituksia
Kettunen, Pekka: Näkökulmia maahanmuuttaneiden poliittiseen osallistumiseen Suomessa
Siirtolaisuusinstituutin arkisto
Podcastin on Siirtolaisuusinstituutille tuottanut Jaksomedia.
Tyyni Kalervo ja sadattuhannet muut suomalaiset etsivät parempaa elämää Yhdysvalloista 1800-1900-luvuilla. Rautahermoinen Tyyni pisti newyorkilaisessa baarissaan kuriin niin merimiehet kuin huumekauppiaat. Mutta entä ne muut amerikansuomalaiset - millainen oli heidän kohtalonsa, ja mitä yhteistä heillä on tämän päivän maahanmuuttajiien kanssa?
Jaksossa käytettyjä lähteitä:
Luukka, Teemu: New Yorkin Uhmatar
Kero, Reino: Suureen länteen - Siirtolaisuus Suomesta Pohjois-Amerikkaan
Koivukangas, Olavi: Siirtolaisuushuumoria osa 1
Stammeier, Jenni: Suomalaiset junapummit - Kulkureita ja kerjäläisiä Amerikan raiteilla
Siirtolaisuusinstituutin arkisto
Podcastin on Siirtolaisuusinstituutille tuottanut Jaksomedia.
Lähtisitkö kotiseudultasi seikkailemaan, töitä tekemään vai muuttaisitko pois vasta pakon edessä? Tervetuloa, tervemenoa kertoo Suomeen tulleiden ja täältä lähteneiden kiehtovia tarinoita ja selittää ilmiöt niiden takana.