Sosiaalisen median vaikutukselta tuntuu olevan lähes mahdotonta välttyä. Mutta kuinka vaikuttava se oikeastaan onkaan? Ja miten tätä vaikutusta ylipäätään voidaan tutkia? Näihin vastauksia antaa sosiaalisen median tutkija Salla-Maaria Laaksonen, jonka kanssa keskustellaan perusteellisesti mm. Seuraavista aiheista:

• Sosiaalisen median tutkimisen perustyökalut

• Sosiaalisen median tutkimuksen rahoitus ja vinoutumisen riskit

• Somejättien rooli tiedon jakajina

• Vanhan mallin Twitterin rooli keskeisenä tiedonlähteenä

• Somealustojen ranking

• Sosiaalisen median kuplat; faktat ja väärinkäsitykset

• Koko informaatiokentän laajuus ja kuplien merkitys osana sitä

• Informaatioverkostojen rakenne ja termistö

• Klusterit omien sisäisten todellisuuksien muodostajana irrallaan muusta todellisuudesta

• Luottamuskriisi yhdistävänä tekijänä kirjaville klustereille

• Uskonnolliset lahkot sosiaalisina klustereina

• Yhteiskunnallinen-, poliittinen- ja affektiivinen polarisaatio

• Tunnereaktioiden merkitys somesisältöjen näkyvyydessä

• Sananvapaus, moderointi ja algoritmit

• Yritysten velvollisuudet ja bisneslogiikka

• Mis- ja disinformaation määritelmät

• Muskin sananvapausabsolutismi ja johdonmukaisuus

• Sananvapausabsolutismin yhteensopivuus ihmisen sosiologian ja psykologian kanssa

• Ihmisten helppo manipuloitavuus pöyristyttävällä sisällöllä

• Tunnetaidot ja kriittinen ajattelu pöyristymistä vastaan

• Faktantarkastuksen merkitys ja tutkimustieto

• Moderoinnin ja faktantarkastuksen erot

Muutamia keskustelussa mainittuja tutkimusviitteitä, ja missä kontekstissa mainittu:

Paulin oma tutkimusprojekti Rajapinta -yhdistyksen blogissa:

https://rajapinta.co/2023/03/08/ensimmainen-kuva-sosiaalisen-median-mustasta-informaatioaukosta/

X:n community notes liian hidas:

https://doi.org/10.1145/3686967

Pöyristyminen misinformaation somejakojen vauhdittajana:

https://doi.org/10.1126/science.adl2829

Vaikka somealustojen moderointi olisi neutraalia, poliittisen oikean laidan runsaampi misinformaatio johtaa epäsymmetrisiin sisältörajoituksiin:

https://doi.org/10.1038/s41586-024-07942-8

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat maailman yleisin kuolinsyy. Meille kaikille on tuttua verenpaineen ja kolesteroliarvojen seuranta, joita pidetään tärkeimpinä riskitekijöinä. Mutta mitä tietoa saamme, jos kuvaamme sydämen ja tärkeimmät valtimot suoraan? Minkälaisilla keinoilla sydäntä voidaan kuvantaa, miten se tapahtuu ja mitä se EI kerro? Mihin suuntaan sydämen kuvantamisen tieteellinen tutkimus on menossa? Näistä aiheista kertoo professori Juhani Knuuti Turun PET-keskuksesta

Kakkostyypin diabetes on yleinen metabolinen sairaus. On yleisesti tiedossa, että kyse on elintapasairaudesta, johon liittyy verensokerin säätelyn ongelmia. Mutta mistä tauti todella johtuu? Miksi verensokeri häiriintyy diabeteksessa ja mitä seurauksia sillä on? Miksi yksi ihminen sairastuu nuorempana ja hoikempana, kun toinen pysyy terveenä pienestä ylipainosta huolimatta? Miten diabetesta voidaan ehkäistä ja hoitaa? Näistä asioista keskustelemassa lihavuus- ja diabetestutkija Kirsi Pietiläinen, joka kertoo myös työstään lääkärinä ja professorina.

Kriittisellä ajattelulla on usein negatiivinen maine. Se mielletään vikojen etsinnäksi ja yleiseksi ilon pilaamiseksi. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, vaan kyse on yleishyödyllisestä kansalaistaidosta, missä kuka tahansa voi kehittyä paremmaksi. Jakson vieraana on kriittisen ajattelun ja kasvatustieteen tutkija, filosofi Tuukka Tomperi, jonka kanssa keskustellaan monipuolisesti kriittisen ajattelun määritelmästä, sisällöstä ja harjoittamisesta. Keskustelun toisella puoliskolla keskitytään yleisesti alan tutkimukseen ja tutkijan arkeen.

Tervettä skeptisyyttä on tutkija Pauli Ohukaisen luotsaama podcast, missä tarkastellaan kriittistä ajattelua, filosofiaa ja parempaa tieteen ymmärrystä pääasiassa terveyteen liittyvien aiheiden kautta. Tässä ensimmäisessä jaksossa käydään lyhyesti läpi, miten ja miksi podcast on syntynyt, sekä Paulin omaa ajattelun taustaa.