Sosiaalisen median vaikutukselta tuntuu olevan lähes mahdotonta välttyä. Mutta kuinka vaikuttava se oikeastaan onkaan? Ja miten tätä vaikutusta ylipäätään voidaan tutkia? Näihin vastauksia antaa sosiaalisen median tutkija Salla-Maaria Laaksonen, jonka kanssa keskustellaan perusteellisesti mm. Seuraavista aiheista:
Sosiaalisen median tutkimisen perustyökalut
Sosiaalisen median tutkimuksen rahoitus ja vinoutumisen riskit
Somejättien rooli tiedon jakajina
Vanhan mallin Twitterin rooli keskeisenä tiedonlähteenä
Somealustojen ranking
Sosiaalisen median kuplat; faktat ja väärinkäsitykset
Koko informaatiokentän laajuus ja kuplien merkitys osana sitä
Informaatioverkostojen rakenne ja termistö
Klusterit omien sisäisten todellisuuksien muodostajana irrallaan muusta todellisuudesta
Luottamuskriisi yhdistävänä tekijänä kirjaville klustereille
Uskonnolliset lahkot sosiaalisina klustereina
Yhteiskunnallinen-, poliittinen- ja affektiivinen polarisaatio
Tunnereaktioiden merkitys somesisältöjen näkyvyydessä
Sananvapaus, moderointi ja algoritmit
Yritysten velvollisuudet ja bisneslogiikka
Mis- ja disinformaation määritelmät
Muskin sananvapausabsolutismi ja johdonmukaisuus
Sananvapausabsolutismin yhteensopivuus ihmisen sosiologian ja psykologian kanssa
Ihmisten helppo manipuloitavuus pöyristyttävällä sisällöllä
Tunnetaidot ja kriittinen ajattelu pöyristymistä vastaan
Faktantarkastuksen merkitys ja tutkimustieto
Moderoinnin ja faktantarkastuksen erot
Muutamia keskustelussa mainittuja tutkimusviitteitä, ja missä kontekstissa mainittu:
Paulin oma tutkimusprojekti Rajapinta -yhdistyksen blogissa:
https://rajapinta.co/2023/03/08/ensimmainen-kuva-sosiaalisen-median-mustasta-informaatioaukosta/
X:n community notes liian hidas:
https://doi.org/10.1145/3686967
Pöyristyminen misinformaation somejakojen vauhdittajana:
https://doi.org/10.1126/science.adl2829
Vaikka somealustojen moderointi olisi neutraalia, poliittisen oikean laidan runsaampi misinformaatio johtaa epäsymmetrisiin sisältörajoituksiin:
