Suomalaiset nuoret yleisurheilijat loistavat aika ajoin arvokisoissa, mutta kuinka hyvin Suomi oikeastaan onnistuu pitämään nuoret lupaukset matkalla kohti maailman huippua? Tässä jaksossa Tuomo Salonen ja Jarkko Finni keskustelevat nuorten arvokilpailujen merkityksestä, Suomen menestyksestä verrattuna muihin maihin ja siitä, miksi osa lahjakkuuksista katoaa ennen aikuisten sarjaa.
Jakson sisältö
0:00 | Menestysshoppailua ja muita ajankohtaisia aiheita
Tuomo ja Jarkko avaavat jakson aiheen: nuorten arvokisat ja suomalaisen yleisurheilun lupaavat kyvyt. Mikä on Jarkon oma arvokisakokemus urheilijana ja valmentajana? Osiossa puretaan Tuomon kokemukset U23-vuotiaiden EM-kisoista. Samalla puretaan kesän kovatasoisia suorituksia, kuten erityisesti Antti Sainion finaalijuoksu. Myös Turkin menestysshoppailu puhuttaa. Mikä on oman maan valinta kaksoiskansalaisille ja mikä on Palloliiton tapa selvittää suomalaisuuden juuria?
Lopuksi perataan myös visaiset aiempien jaksojen yleisökysymykset – mukana mm. ”yleisurheilumaiset” lajit ja kaljamaili
24:10 | Suomi nuorten urheilumaana
Onko Suomi "lupausten maa" vai menettääkö se lahjakkuuksia tehokkaammin kuin muut? Kuinka hyvin nuoret ”breikkaavat” myöhemmin: U16 / U18 / U20 -kisoissa jne. Mitkä ovat juniorijärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet ja mikä on nuorten polku huipulle: mitä tehdään oikein, missä on kehittämisen paikka?
48:20 | Historian havinaa: Nuorten kisat ennen ja nyt
Katsaus Suomen aiempiin nuorten arvokisamenestyksiin. Esimerkkejä urheilijoista, jotka onnistuivat siirtymässä aikuisten sarjaan – ja niistä, joilla se jäi kesken.
53:20 | Yleisurheilutietovisa
Perinteinen tietovisa – tällä kertaa aiheena nuorten arvokisat ja tilastot. Kuinka hyvin juontajat muistavat Suomen nuorten arvokisahistoriaa?
Kalevan kisat on suomalaisen yleisurheilun kruununjalokivi – mutta mitä tapahtuu, kun kansainväliset aikataulut pakottavat sen poikkeukselliseen ajankohtaan? Onko esimerkiksi kesäkuun kisa tappio vai mahdollisuus?
Tuomo Salonen ja Jarkko Finni pohtivat, voisiko Kalevan kisat hyötyä muutoksista – kaksipäiväiset kisat, suorat finaalit, nopeampi formaatti ja napakammat lähetykset?
Kenelle Kalevan kisat on tarkoitettu ja keiden rahkeet riittävät kisajärjestämiseen? Entä pitäisikö Kalevan kisoissakin olla rahapalkinnot?
Jakso tarjoaa suoraa puhetta suomalaisen yleisurheilun suunnasta - perinteiden kunnioitusta unohtamatta.
(00:00) | Jakson aloitus: Uutisia meiltä ja maailmalta
Tuomo Salonen ja Jarkko Finni avaavat viidennen jakson Tampereelta juuri ennen Motonet GP:tä. Keskustelussa yleisurheilukesän tunnelmat ja tulevan jakson teemat: Tuhoaako WA Kalevan kisojen perinteen? Luvassa myös leikkisää puhetta vapaaottelusta ja kansainvälisistä yleisurheiluhaasteista. Johdannossa palataan myös mm. Bergenin U23-kisojen naisten 10 000 metrin juoksuun ja säätämiseen. Mm. näitä mielenkiintoisia aiheita käsitellään myös ennen jakson pääteemaa: pitäisikö maratonin doping-käryn myötä maailmanennätys hylätä, vilppilähdöt ja mitkä ovat kesän tulevat Suomen ennätykset?
(18:36) | Kalevan kisat kesäkuulle?
Tänä kesänä Kalevan kisat ovat Espoossa ja ensi vuonna Jyväskylässä. Miksi Kalevan kisat saattavat siirtyä kesäkuulle? Jakson ytimessä pohditaan kansainvälisen kalenterin vaikutuksia perinteiseen kotimaan kilpailuun. Mitä riskejä muutoksessa piilee? Voisiko Kalevan kisat hyötyä uudesta formaatista? Tiiviimmät kisapäivät, mediaseksikkyys ja uudet yleisöt saavat keskustelussa tilaa – mutta missä menee perinteen ja uudistuksen raja? Espoon Kalevan kisoihin on myös tulossa uusi seurakilpailu.
(57.00) | Historian havinaa: Kalevan kisat ennen ja nyt
Jakson historiallinen osuus sukeltaa Kalevan kisojen menneisyyteen. Mistä nykyinen kisakonsepti on lähtöisin ja miten se on muuttunut vuosikymmenten aikana? Miltä Kalevan kisat näyttävät verrattuna muiden maiden kansallisiin mestaruuskisoihin? Saksasta löytyy yllättäviä yhtäläisyyksiä ja ratkaisuja.
(1:03) | Trivia: Salonen vai Finni?
Jakso huipentuu tuttuun tapaan yleisurheilun vaikeaan tietovisaan. Kumpi vie voiton tällä kertaa – Salonen vai Finni?
SF-Podcastin neljännessä jaksossa Tuomo Salonen ja Jarkko Finni pureutuvat lajin polarisoitumiseen – niin harrastajien, harjoitettavuuden kuin seurojen näkökulmasta.
Miksi yleisurheilu näyttää keskittyvän yhä harvempiin seuroihin ja seutukuntiin? Naisten huippuyleisurheilu on lennossa, mutta onko miesten yleisurheilu katoamassa kokonaan kartalta?
Entä miten lasten ja nuorten harjoitettavuuden polarisoituminen vaikuttaa tulevaisuuden huippu-urheiluun? Jakso äänitettiin Paavo Nurmi Gamesin jälkeisenä päivänä, ja mukana käsitellään myös kuulijapalautteita aiemmista jaksoista.
Jakson sisältö
(0:00) – Jakson aloitus: Neljännen jakson pohjustus
Tuomo ja Jarkko käynnistävät neljännen jakson keskustelemalla edellisen jakson aiheista ja jakson teemasta: yleisurheilun polarisaatio. Studiossa istutaan Paavo Nurmi Gamesin jälkeisenä päivänä. Ensimmäisessä osiossa puretaan kuulijapalautetta ja käsitellään aikaisempien jaksojen triviakysymyksiä: mm. ketkä ulkomaalaiset valmentajat ovat onnistuneet nostamaan suomalaisia arvokisamitalisteiksi? Lisäksi paljastetaan, mitä maailmanennätyksiä on Suomen juhannuskisoissa syntynyt sekä pohditaan sitä, ketkä saavat starttirahaa kilpailuista. Jakson isännät ovat myös otettuja siitä, että kuulijoiden joukossa on myös niitä, jotka ovat ensimmäisen kerran elämässään kuunnelleet podcastia.
(13:59) – Yleisurheilun polarisaatio: mikä on aikamme kuva yleisurheilun maailmassa
Jarkko nostaa esiin, miten seurojen määrä ja aktiivisuus on laskussa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä pienemmästä harrastajaporukasta pitää kasvattaa aiempia parempia urheilijoita, jos halutaan kansainvälistä menestystä. Keskustellaan siitä, mitä tapahtuu paikkakunnille, joissa ei enää ole aktiivista urheiluseuraa ja miten tämä vaikuttaa lahjakkuuksien löytämiseen ja kehittämiseen. Toisaalta: isojen seurojen kasvamisen myötä myös toiminta muuttuu ammattimaisemmaksi. Muissa Pohjoismaissa yleisurheiluseuroja on merkittävästi vähemmän kuin Suomessa.
(28:31) – Harjoittelun haasteet yleisurheilussa
Yleisurheilu on äärimmäisen suorituskyvyn laji. Se mittaa urheilijan maksimaalista kestävyyttä, nopeutta, räjähtävyyttä tai voimaa. Kaikkien lajien haaste on tällä hetkellä se, että lapset keskittyvät suppeasti yksittäisiin lajeihin – arkiliikuntaa unohtamatta. Lisäksi yleisurheilun olisi syytä myös pohtia, minkälaisia harjoitteita tehdään ja minkälaista on omatoiminen harjoittelu. Miten rasitusvammoja voisi vähentää?
(39:23) – Missä ovat yleisurheilevat pojat ja miehet?
Osiossa pohditaan, miksi pojat ja miehet katoavat yleisurheilusta ja miten tämä näkyy tulostasossa, lajeittain ja mediassa. Onko kyse asenteista, rakenteista vai resursseista?
(48:47) – Historian havinaa: Kalevan kisojen merkitys
Perinteinen historianosto syventyy tällä kertaa Kalevan kisojen syntyyn ja asemaan suomalaisessa yleisurheilussa. Osio tarjoaa katsauksen siihen, miten kotimaiset arvokisat ovat muokanneet lajin identiteettiä.
(54:14) – Yleisurheilutrivia: Kuka muistaa mitä?
Jakson lopussa tuttu tietovisa herättelee muistoja ja tietämystä lajin parista. Jarkko kysyy – Tuomo vastaa. Osio yhdistää asiantuntemusta ja leikkimielisyyttä, ja tarjoaa kuulijallekin mahdollisuuden testata omia tietojaan.
SF-Podcastin kolmannessa jaksossa nostetaan pöydälle koko yleisurheilun tulevaisuus. Miksi kansainvälinen yleisurheiluliitto haluaa muuttaa lajeja ja kilpailumuotoja? Onko se tie kohti elinvoimaisempaa lajia – vai mennäänkö liian pitkälle?
Tuomo Salonen ja Jarkko Finni sukeltavat syvälle lajiuudistusten maailmaan: pitäisikö kolmiloikasta ja pituudesta poistaa lankku tai seiväshypystä rima? Tarvitaanko uusia matkoja, kuten 200 metrin aitajuoksua, jotta yhä useampi urheilija pääsee loistamaan? Entä pitäisikö yleisurheilun siirtyä uinnin arvokisamalliin, jossa samat tähdet hallitsevat useita eri lajeja?
Jakso on normaalia pidempi – ja hyvästä syystä. Pöydällä on isoja kysymyksiä, jotka voivat muovata yleisurheilun ilmettä seuraaviksi vuosikymmeniksi. Jakson vieraana kuullaan myös Jakob Larsenia, World Athleticsin kilpailutoiminnasta vastaavaa johtajaa, joka avaa kansainvälisen liiton näkemyksiä lajiuudistuksista ja yleisurheilun tulevaisuudesta.
Keskustelussa pohditaan, miten laji pysyy katsojaystävällisenä, mikä rooli kansainvälisillä uudistuksilla on Suomessa – ja mistä yleisurheilun identiteetti oikeastaan rakentuu.
Jakson sisältö:
Alkuintro ja johdanto aiheeseen (0:00)
• SF-podcastin kolmas jakso käynnistyy, esittely ja varoitus pitkän jakson sisällöstä.
• Miksi aiheesta pitää puhua? Mitä on jo tapahtunut?
• Yleisurheilukilpailuissa sattuu ja tapahtuu
• Omat kokemukset ja näkemykset muuttuvista lajeista.
• Jakob Larsen: World Athleticsin suunta ja lajikehitys
• Kansainvälisen liiton näkökulma avataan.
Kansainvälisen lajikehityksen perusteet (n. 20:00)
• Mitä ja miksi halutaan muuttaa?
Yleisurheilun tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet (25:00)
• Keskustelua modernin yleisurheilun asemasta.
Keskustelu: Miltä näyttää yleisurheilun tulevaisuus? (30:00)
• Salonen ja Finni pohtivat rakenteellisia muutoksia.
• Lajien määrän kasvu ja vaikutukset kilpailutapahtumiin
• Onko lajeja jo liikaa? Esimerkkinä uinti: useat lajit, samat mestarit
• Vertailua muihin urheilumuotoihin.
Voiko lajin ytimestä lipsua pois? (49:00)
• Missä menee raja uudistuksissa?
• Kenttälajien muutosehdotukset: esim. seiväs, kolmiloikka ja pituus
• Lankun ja riman poistamisesta konkreettisesti.
• TV-näkökulma, aikataulut ja kisojen kompaktius
• Katsojaystävällisyys lajimuutosten taustalla.
Historian havinaa: lajimuutosten historiaa ja kokeiluja (55:00)
• Onko tämä kaikki jo nähty aiemmin?
• Miten aiemmat muutokset ovat vaikuttaneet yleisurheiluun?
• Kokemuksia ja oppia historiasta.
Onko vain muutos pysyvää? (1:02:00)
• Filosofisempi keskustelu muutoksesta.
Trivia & loppusanat (1:05:00)
• Tietovisa ja katsaus tulevaan.
Miksi suomalaiset huippu-urheilijat suuntaavat yhä useammin ulkomaille kilpailemaan? SF-Podcastin toisessa jaksossa huippu-urheilujohtaja Tuomo Salonen ja kehitysjohtaja Jarkko Finni sukeltavat kotimaisen kilpailujärjestelmän kipupisteisiin. Mikä toimii – ja mikä ei?
Keskustelussa pureudutaan muun muassa GP-sarjan ja Paavo Nurmi Gamesin asemaan, kansainvälisen kilpailutoiminnan vaikutukseen suomalaisiin urheilijoihin ja suomalaiseen kilpailujärjestelmään, tapahtumien houkuttelevuuteen sekä kalenteriongelmien solmukohtiin.
Jakson sisältö:
Alkuintro ja johdanto aiheeseen (0:00)
Keskustelu: Kotimainen kilpailujärjestelmä ja GP-sarja (1:12)
Historian havinaa: GP-sarjan kehitys 1986–2024 (37:37)
Trivia & loppusanat (43:11)
Miksi yhä useampi suomalainen yleisurheilija siirtyy ulkomaiseen valmennukseen? SF-Podcastin avausjaksossa pureudutaan tähän ajankohtaiseen kysymykseen. Suomen Urheiluliiton huippu-urheilujohtaja Tuomo Salonen ja kehitysjohtaja Jarkko Finni pohtivat, onko ulkomainen valmentaja erilainen – ja mahdollisesti parempi – kuin kotimainen.
Jaksossa käsitellään kansainvälistymisen vaikutuksia urheilijoiden valintoihin ja valmennuskulttuuriin. Lisäksi keskustellaan Maryna Beh’-Romantšukin dopingtapauksen mahdollisesta vaikutuksesta Kristiina Mäkelän EM-mitaliin.
Lopuksi kuullaan jo perinteeksi muodostunut Historian havinaa -pakina sekä tuttuun tapaan aivan liian vaikea yleisurheilutietovisa.
Jakson sisältö
Alkuintro ja sarjan esittely (0:00–1:00)
Keskustelu: Kansainvälinen valmentajuus (1:12–38:00)
• Suomalaisten urheilijoiden siirtyminen kansainvälisiin valmennustiimeihin
• Yksilö- vs. tiimivalmennus – erot ja haasteet
• Hyödyt ja sudenkuopat kansainvälisessä valmennuksessa
• Valmentajien rooli ja asema
• Valmentajuuden ammatillistuminen: vähemmän, mutta ammattimaisempia valmentajia
Historian havinaa (38:04–43:50)
• Moniotteluiden mekka: Götzis
• Jukka Väkeväisen kultakolikko ja hampurilaismuisto
Trivia & loppusanat (43:50–52:39)
