SF-Podcastin neljännessä jaksossa Tuomo Salonen ja Jarkko Finni pureutuvat lajin polarisoitumiseen – niin harrastajien, harjoitettavuuden kuin seurojen näkökulmasta.

Miksi yleisurheilu näyttää keskittyvän yhä harvempiin seuroihin ja seutukuntiin? Naisten huippuyleisurheilu on lennossa, mutta onko miesten yleisurheilu katoamassa kokonaan kartalta?

Entä miten lasten ja nuorten harjoitettavuuden polarisoituminen vaikuttaa tulevaisuuden huippu-urheiluun? Jakso äänitettiin Paavo Nurmi Gamesin jälkeisenä päivänä, ja mukana käsitellään myös kuulijapalautteita aiemmista jaksoista.

Jakson sisältö

(0:00) – Jakson aloitus: Neljännen jakson pohjustus

Tuomo ja Jarkko käynnistävät neljännen jakson keskustelemalla edellisen jakson aiheista ja jakson teemasta: yleisurheilun polarisaatio. Studiossa istutaan Paavo Nurmi Gamesin jälkeisenä päivänä. Ensimmäisessä osiossa puretaan kuulijapalautetta ja käsitellään aikaisempien jaksojen triviakysymyksiä: mm. ketkä ulkomaalaiset valmentajat ovat onnistuneet nostamaan suomalaisia arvokisamitalisteiksi? Lisäksi paljastetaan, mitä maailmanennätyksiä on Suomen juhannuskisoissa syntynyt sekä pohditaan sitä, ketkä saavat starttirahaa kilpailuista. Jakson isännät ovat myös otettuja siitä, että kuulijoiden joukossa on myös niitä, jotka ovat ensimmäisen kerran elämässään kuunnelleet podcastia.

(13:59) – Yleisurheilun polarisaatio: mikä on aikamme kuva yleisurheilun maailmassa

Jarkko nostaa esiin, miten seurojen määrä ja aktiivisuus on laskussa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä pienemmästä harrastajaporukasta pitää kasvattaa aiempia parempia urheilijoita, jos halutaan kansainvälistä menestystä. Keskustellaan siitä, mitä tapahtuu paikkakunnille, joissa ei enää ole aktiivista urheiluseuraa ja miten tämä vaikuttaa lahjakkuuksien löytämiseen ja kehittämiseen. Toisaalta: isojen seurojen kasvamisen myötä myös toiminta muuttuu ammattimaisemmaksi. Muissa Pohjoismaissa yleisurheiluseuroja on merkittävästi vähemmän kuin Suomessa.

(28:31) – Harjoittelun haasteet yleisurheilussa

Yleisurheilu on äärimmäisen suorituskyvyn laji. Se mittaa urheilijan maksimaalista kestävyyttä, nopeutta, räjähtävyyttä tai voimaa. Kaikkien lajien haaste on tällä hetkellä se, että lapset keskittyvät suppeasti yksittäisiin lajeihin – arkiliikuntaa unohtamatta. Lisäksi yleisurheilun olisi syytä myös pohtia, minkälaisia harjoitteita tehdään ja minkälaista on omatoiminen harjoittelu. Miten rasitusvammoja voisi vähentää?

(39:23) – Missä ovat yleisurheilevat pojat ja miehet?

Osiossa pohditaan, miksi pojat ja miehet katoavat yleisurheilusta ja miten tämä näkyy tulostasossa, lajeittain ja mediassa. Onko kyse asenteista, rakenteista vai resursseista?

(48:47) – Historian havinaa: Kalevan kisojen merkitys

Perinteinen historianosto syventyy tällä kertaa Kalevan kisojen syntyyn ja asemaan suomalaisessa yleisurheilussa. Osio tarjoaa katsauksen siihen, miten kotimaiset arvokisat ovat muokanneet lajin identiteettiä.

(54:14) – Yleisurheilutrivia: Kuka muistaa mitä?

Jakson lopussa tuttu tietovisa herättelee muistoja ja tietämystä lajin parista. Jarkko kysyy – Tuomo vastaa. Osio yhdistää asiantuntemusta ja leikkimielisyyttä, ja tarjoaa kuulijallekin mahdollisuuden testata omia tietojaan.