Parlatorion viidennen kauden viimeisessä jaksossa keskustellaan 1300-luvun naispyhimyksistä. Keitä olivat Ruotsin Birgitta ja Katariina Sienalainen ja minkälaisessa Euroopassa he elivät? Mihin heidän vaikutusvaltansa ja jälkimaineensa perustui? Entä miten tullaan pyhimykseksi ja mitä tarkoitetaan pyhällä anoreksialla? Ja miksi Birgitan ruumis keitettiin? Vieraana keskustelemassa on Åbo Akademin kirkkohistorian professori Päivi Salmesvuori.
Jaksossa keskustellaan kahdesta antiikin ikonista, Kleopatrasta ja Aleksanteri Suuresta sekä antiikin jälkivaikutuksesta. Miten näiden historiallisten hahmojen tarinat ovat muotoutuneet myyteiksi ja kulttuurisiksi symboleiksi, ja miten sukupuoli, etnisyys ja poliittiset näkökulmat ovat muokanneet heistä tehtyjä tulkintoja ja kuvauksia historian saatossa? Entä miten Kleopatra liittyy Villa Lanten lähiseutuihin tai miten antiikin perintö näkyy nykyajan rap-lyriikoissa? Jaksossa on vieraana Tampereen yliopiston dosentti Jaakkojuhani Peltonen, joka on kirjoittanut teokset "Kleopatra – viimeisen faaraon myytti" ja "Aleksanteri Suuri – sankari ja myytti".
Olivatko antiikin kaupungit tasa-arvoisempia kuin nykyajan kaupungit? Oliko antiikin Roomassa keskiluokkaa? Miten kaupungin ja maaseudun suhde erosi nykyisestä, ja oliko kaupunkien muurien ulko- ja sisäpuolella yhtä lailla köyhyyttä ja vaurautta?
Jaksossa keskustellaan Helsingin yliopiston apurahatutkija ja antiikintutkija FT Samuli Simeliuksen kanssa siitä, mitä arkeologiset löydöt sekä säilyneet kirjalliset lähteet kertovat varallisuuden jakautumisesta ja eri yhteiskuntaluokkien asemasta roomalaisissa kaupungeissa. Keskustelussa pohditaan myös sitä, miten eriarvoisuutta voidaan ylipäätään mitata ja miksi yleisesti käytetyt tunnusluvut eivät aina paljasta koko totuutta eriarvoisuuden monista ulottuvuuksista.
Voiko antiikin yhteydessä puhua rasismista? Millaisia olivat antiikin ajan etniset stereotypiat ja diskriminaatio? Jaksossa syvennytään siihen, miten muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset käsittivät "toisia" kansoja, ja pohditaan, missä määrin heidän ajattelunsa muistuttaa nykyaikaisia rasistisia rakenteita.
Keskustelussa nousevat esiin muun muassa neljän ruumiinnesteen teoria ja sen yhteys kansakuntiin liitettyihin ominaisuuksiin, sekä käsitykset ilmaston ja ympäristön vaikutuksista eri ihmisryhmiin.
Vieraana on Turun yliopiston klassillisen filologian ja Helsingin yliopiston antiikin kielten ja kulttuurien dosentti Antti Lampinen.
Miten juutalaisiin suhtauduttiin antiikin Roomassa? Entä miten juutalaiset itse suhtautuivat Rooman jumaliin ja hallitsijakulttiin? Mistä ylipäänsä puhumme, kun puhumme uskonnosta – ja miten nykykäsityksemme uskonnosta istuu antiikin maailmaan?
Parlatorion uudessa jaksossa syvennytään juutalaisuuden historiaan antiikissa yhdessä Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijan Iida Laurénin kanssa.
Parlatorion uusimmassa jaksossa palataan Rooman valtakunnan viimeisiin vuosisatoihin ja myöhäisantiikin ratkaiseviin käännekohtiin yhdessä dosentti Maijastina Kahloksen kanssa. Millaista elämä oli muuttuvassa Roomassa, jossa kristinusko haastoi vanhat jumalat ja keisarit menettivät otteensa? Miksi valtakunta romahti lännessä, mutta jatkoi olemassaoloaan idässä? Entä mikä oli 200-luvun kriisi ja miten Rooma selvisi siitä?
Millainen paavi oli edesmennyt paavi Franciscus? Onko Vatikaani todellisuudessa sellainen kuin elokuvat antavat ymmärtää? Ketä ovat vatikanistit eli “Vatikaanin paparazzit”, ja ketä tarkoitetaan, kun puhutaan “rock‘n’rollin kirkkoisistä”? Entä miksi paavit ja paavius kiehtovat suomalaista rokkaria?
Muun muassa näistä teemoista keskustellaan Parlatoriossa teologi Jyrki Linnankiven kanssa, jonka opinnäytetyö käsittelee paavi Franciscuksen medianäkyvyyttä Suomessa. Linnankivi tunnetaan suuren yleisön keskuudessa myös The 69 Eyes -yhtyeen solistina, Jyrki 69:nä.
Jakso on nauhoitettu helmikuussa 2025, ennen paavi Franciscuksen kuolemaa.
Parlatorio-podcast palaa uusin jaksoin! Viidennen kauden avausjaksossa vieraana on antiikkiin erikoistunut kääntäjä ja tietokirjailija Arto Kivimäki. Keskustelussa syvennytään mm. antiikin kirjallisuuden kääntämisen haasteisiin, roomalaisen näytelmäkirjailija Plautuksen näytelmien suomennokseen sekä näiden klassikkotekstien vaikutukseen länsimaisen komediaperinteen kehityksessä. Mikä nauratti antiikin roomalaisia – ja naurattavatko samat asiat meitä yhä tänä päivänä? Entä mistä juontuvat tutut sanonnat ”ei savua ilman tulta” ja ”ihminen on ihmiselle susi”?
Kivimäen tuore käännös, kuusi näytelmää kokoava teos "Plautus" oli ehdolla vuoden 2025 Mikael Agricola -käännöspalkinnon saajaksi.
Podcastia juontaa Suomen Rooman-instituutin tutkijalehtori Tuomo Nuorluoto.