Vuonna 1995 Pekingissä 189 YK jäsenvaltiota sitoutui edistämään tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia. Miten nämä oikeudet on Suomessa 30 vuodessa edistyneet?
Naisiin kohdistuva väkivalta ei ole Suomessa vähentynyt – päinvastoin. Erityisen yleistä on vammaisten naisten ja tyttöjen kohtaama väkivalta. Vammaisten naisten valtakunnallisen yhdistyksen Rusetin järjestöpäällikkö Anni Täckman kertoo, miksi heidän kokemuksiaan ei aina uskota.Raiskauksen tunnusmerkistö muuttui suostumusperustaiseksi vuonna 2023. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen johtava kriisityöntekijä Johanna Linner Matikka kertoo, joko suostumuksen varmistamiseen liittyvä vastuu tunnistetaan.
Sarjan juontavat Naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Silvia Modig ja viestinnän asiantuntija Salla Kajanmaa.
Vuonna 1995 Pekingissä 189 YK jäsenvaltiota sitoutui edistämään tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia. Miten nämä oikeudet on Suomessa 30 vuodessa edistyneet?
Suomessa työmarkkinat ovat yhä vahvasti sukupuolittuneet, eikä palkkaero kapene. Vuoden 2022 perhevapaauudistus on jo lisännyt isien käyttämien vapaiden määrää, mutta hoivavastuu kaatuu silti pääosin naisille. Mothers in Businessin toiminnanjohtaja Annica Moore kertoo, miksi tarvitaan sekä lainsäädäntöä että työpaikkojen tukea, jotta kulttuuri muuttuu. Suomen somalinaisten kehitys ry:n toiminnanjohtaja Sahra Mohamud avaa, miten kielihaasteet, hoivavastuu ja syrjintä vaikeuttavat somalinaisten työllistymistä.
Sarjan juontavat Naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Silvia Modig ja viestinnän asiantuntija Salla Kajanmaa.
Vuonna 1995 Pekingissä 189 YK jäsenvaltiota sitoutui edistämään tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia. Miten nämä oikeudet on Suomessa 30 vuodessa edistyneet?
Yhdenvertaiset terveyspalvelut eivät toteudu naisten kohdalla. Naiset joutuvat odottamaan oireisiinsa diagnoosia joskus jopa vuosia, kertoo gynekologisen potilasjärjestö Korennon toiminnanjohtaja Olga Haapa-aho. Transfeminiinit ry:n oikeudellinen asiantuntija Maarit Levoniemi puolestaan kertoo, miten sukupuolen vahvistamisen viivästyminen voi vaikuttaa nuoren hyvinvointiin.
Sarjan juontavat Naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Silvia Modig ja viestinnän asiantuntija Salla Kajanmaa.
Sodat ja konfliktit mielletään maskuliinisiksi, ja kärsimys liitetään ensisijaisesti miehiin. Kärsijöitä ovat kuitenkin myös kotiin jäävät, koska heidän pitää työntää tunteensa syrjään, ja sodasta palaa traumatisoituneita miehiä. Miten feministinen ulkopolitiikka voi auttaa maita psyykkisessä jälleenrakentamisessa – ja miten huolehditaan, ettei naisten ja vähemmistöjen asema romahda kriisin jälkeen? Silti muuallakin kuin kriisimaissa poljetaan naisten oikeuksia. EU:hun kuuluu abortin edelleen kieltäviä maita, Euroopassa leviää antigender-liike ja pohjoisen hyvinvointivaltioissa pahoinpidellään naisia. Olisiko Suomella edes varaa sitoutua feministiseen ulkopolitiikkaan?
Feministisellä ulkopolitiikalla tuetaan naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen asemaa ja osallisuutta maailmalla, mutta miten sen onnistumista mitataan? Koko termin keksinyt Ruotsi luopui viime vuonna virallisesti feministisestä ulkopolitiikasta, miksi siis Suomen pitäisi sitoutua siihen? Feminististä ulkopolitiikkaa arvostellaan joskus ja varsinkin maanpuolustukseen liittyvissä asioissa pehmoiluksi, vaikka tasa-arvo, demokratia ja rauha kulkevat usein käsi kädessä. Naisjärjestöjen keskusliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja Saara-Sofia Sirén sekä vuoden pakolaisnaiseksi vuonna 2017 valittu iranilaistaustainen projektipäällikkö Bahar Mozaffari keskustelevat siitä, miksi naisten asema vaikka Afganistanissa, Iranissa tai Ukrainassa on meidän kaikkien asia.