Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson vastaavat yleisön kielikysymyksiin muun muassa sanoista bondata, koppeli ja nuijasota.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Kirosanojen avulla voi sadatella, päivitellä, vahvistaa, huudahtaa tai solvata, kuvaa kielentutkija Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskuksesta.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Ääniohjattavien laitteiden odotetaan pian kuuluvan joka kodin vakiovarusteisiin, mutta toistaiseksi laitteet puhuvat vain muutamia kymmeniä suurimpia kieliä, suomea melko kehnosti.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Suomen murteiden sanotaan säilyvän vanhemmassa muodossa Ruotsissa kuin Suomessa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Moni on puhunut lapsena suomea, ehkä opetellut sitä hieman koulussakin, mutta sitten kielen kehitys on jysähtänyt paikalleen käytön puutteessa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Aija Svensson tuntee olevansa eri ihminen eri kielillä englanniksi keveä ja huoleton suomeksi vakava, mutta aito.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson ovat koostaneet kymmenen uudissanan listan, sanat kuvaavat tavalla tai toisella 2010-lukua.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Ruotsissa asuville suomalaistaustaisille lapsille on tehty lukukirjoja, joissa kieltä on yksinkertaistettu, mukautettu ruotsin kielen värjäämään kielenkäyttöön ja/tai kirjoitettu kahdella kielellä.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Musiikki helpottaa kielen oppimista monella tavalla.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Suomalaiset sananlaskut sisältävät sanoja, joita ei enää käytetä eikä edes aina ymmärretä.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Eläinten maailmasta löytyy monta sanontaa, joista Kielipuolen kielenhuoltajat saavat kysymyksiä.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Mistä tulee sanonta Ellun kanat?
Onko kuitti ostoskuitti vai väsynyt?
Rutikuiva, sokeriserkku ja stöpseli.
Mikä on yliö tai yläkertakirjoitus?
Mikä on äimän käki?
Kuppila ja kapakka, mikä ero niissä on?
Mistä tulee sanonta selvä pyy?
Ja mitä anekdootti oikein tarkoittaa?
Kielipuolen kielenhuoltajat tarttuvat kuuntelijoiden kysymyksiin. Ohjelma on kooste menneen vuoden kysymyksistä ja vastauksista.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Vuoden viimeiseen Kielipuoli-ohjelmaan olemme keränneet kielenhuoltajien vastauksia kuuntelijoiden kysymyksiin menneeltä vuodelta.
Tarkoittavatko äsken ja äskön samaa asiaa?
Mikä ero on puusepällä ja kirvesmiehellä?
Mitä tarkoittaa mikälie?
Kuuluuko sanoa Övertorneå vai pitäisikö puhua Ruotsin Ylitorniosta?
Kuinka pitkä virsta on? Mistä sana höyli on kotoisin?
Pöllö on viisauden symboli, mutta miksi puhutaan pöllöistä ihmisistä?
Millä lailla latinan kieli on vaikuttanut suomeen?
Miten sanat hirveä ja julma ovat syntyneet?
Malmöläinen koomikko ja näyttelijä Anni Tuikka nauraa mielellään ja paljon ja ehkä eniten sukulaisten kanssa Suomessa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Suomalaiset tulivat hyvin toimeen lenape-intiaanien kanssa Pohjois-Amerikassa 1600-luvulla ja oppivat heidän kieltään.
- Viikon uudissana on ikävä internet-ilmiö valevideo.
- Onko humpparella oikea sana ja mitä se tarkoittaa? Sen selvittävät kielenhuoltajat.
- Joulukalenterin 23:n luukun takaa löytyy taiteilija Nina Kerola.
- Henriikka Leppäniemi pakinoi Suomi-nostalgiasta, joka iskee joulun aikoina.
Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström.
Nuoret aikuiset kaipaavat suomen kieltä Skövdessä, ja Pellossa vanhukset välittävät kieltä ja kulttuuria lapsille.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Sen lisäksi:
- Pentti Salmenranta pakinoi vanhanaikaisesta suomesta.
- Vuoden ruotsinsuomalainen sana nukkuma-aamu herättää reaktioita.
- Marko Markoolio Lehtosalo sai vuoden vähemmistökielipalkinnon.
- Digisyrjäytetty on viikon uudissana.
- Kielenhuoltaja Tarja Larsson vastaa kuuntelijoiden kielikysymyksiin.
- Kansallislaulukilpailu vaihtaa jälleen mannerta.
Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström
Nyt Kielipuolen ja Sisuradion kilpailu vuoden ruotsinsuomalaisesta ilmaisusta on ratkennut! Nadja Aulin ehdotti voittajaa.
Vieraana unkarilaissuomalainen Fabian Szotmár, joka on mato äitinsä äidinkielessä unkarissa. Saat myös selityksen sanonnalle "naama loistaa kuin Naantalin aurinko".
Italialainen Marco Bonacci rakastui Suomeen ja suomen kieliin. Islanninsuomalainen Marjakaisa Matthíasson käänsi islannin kielen sanakirjan suomeksi.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Italialaissyntyinen kirkkomuusikko Marco Bonacci ihastui Suomeen ensisilmäyksellä ja päätti opetella maan molemmat viralliset kielet. Myöhemmin löytyi myös suomalainen elämänkumppani, jonka kanssa Marco nyt asustelee Skånessa.
- Marjakaisa Matthíasson on islannin kielen pauloissa, hän on kääntänyt verkkosanakirjan Islexin suomeksi, islex.fi on vapaasti käytettävissä verkossa.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson määrittävät muunmuassa sen, millainen alue on sydänala ja mistä pohjalaisesta sanasta juontaa juurensa sana pärstä.
- Viikon uudissana on hävikkiruokakaappi.
- Viikon kolumnisti on Maziar Farzin.
- Juontajana Merja Laitinen.
Anni Vänskä pitää kielistä ja opettelee niitä mielellään. Hindi on yksi kielistä joita hän puhuu, mutta hän osaa myös venäjää ja muitakin kieliä.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Pakinassaan Henriikka Leppäniemi kertoo, miten voi käydä kun heittäytyy nettideittailuun.
- Fregaani on viikon uudissana.
- Kielenhuoltajat vastaavat tuttuun tapaan kuuntelijoiden kysymyksiin, kuten tähän: Mitä tarkoittaa kustomoida?
- Göteborgissa suomen kielen kurssit aikuisille ovat suosittuja.
- Lapsille voi ja kannattaa kirjoittaa myös herkistä aiheista, sanovat lastenkirjailijat Sebastian Matar ja Eya Le Wartie.
- Viikon kansallislaulukilpailu jatkuu.
Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström.
Kirjailija, toimittaja, japanologi Monica Braw Lompolo pääsi Japanissa suomen kielen makuun, toki myös japanin. Kielenhuoltajat kertovat, mitä vaaralliset riidenmarjat ovat.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Monica Braw Lompolo kertoo kuinka hän aikoinaan selätti suomen kielen kun se puraisi häntä Japanissa rakkauden merkeissä.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selittävät mitä ovat riidenmarjat ja miksi sanotaan ihmisten ilmoille.
- Pentti Salmenranta miettii ääntämistä kun lauseessa on useita eri kieliä.
- Viikon uudissana on dyykata.
- Juontajana Merja Laitinen.
Monelle tunnekieli on ensin opittu kieli, toisilla tunnekieli vaihtelee. Kapulakielelle löytyy odottamaton merkitys.