Uskon, että aktiivisesti yrityksiä muokkaavat pääomasijoittajat saavat luotua arvoa enemmän kuin mitä pörssi-indeksit tuottavat. En silti ole sijoittanut Private Equityyn. Miksi?
Jaksossa käsittelen yksityissijoittajalle tarjolla olevia mahdollisuuksia päästä osalliseksi listaamattomien osakemarkkinoiden tuotosta.
Jaksossa mainittu Shrodersin rahaston avaintietoasiakirja:https://doc.morningstar.com/document/67bfc482a3caa59781760cfd94017d59.msdoc/?clientid=nordnet&key=b3a3825282b90bac
Jakso, jossa yksinkertaistetun antikvariaattiesimerkin avulla kerrotaan, mitä Private Equity -rahasto tekee:https://open.spotify.com/episode/4VllNVgSuEMcVvajHMQgAf?si=lOTYac9MSL-J_lX6omy8XQ
Pääomasijoittaminen on luonteeltaan aivan toisenlaista kuin sijoittaminen pörssiosakkeisiin. Siinä missä pörssisijoittaja toivoo yhtiön osakekurssin nousevan, pääomasijoittaja pyrkii aktiivisesti omilla toimillaan nostamaan kohteensa arvoa.
Jaksossa fantasioidaan, kuinka pääomasijoittaja voisi konsolidoida Suomen antikvariaattimarkkinan.
#pääomasijoittaminen #privateequity
Virkaansa astumisen kynnyksellä Donald Trump laski liikkeelle nimeään ja vaimonsa nimeä kantavat meemikolikot. Ne villitsivät markkinat mutta olivat myös konkreettinen merkki siitä, että nyt Valkoiseen taloon on nousemassa kryptomyönteinen presidentti.Trump on totisesti virassaan suosinut kryptoja – ja tehnyt sillä itselleen ja lähipiirilleen miljardeja dollareita. Hän on myös yksi maailman suurimmista Bitcoin-sijoittajista.
Minigrillissä muutama havainto Trumpin kryptokytkyistä.
Financial Timesin juttu: "How the Trump companies made $1bn from crypto"
Forbesin juttu: https://www.forbes.com/sites/danalexander/2025/10/10/trump-is-now-one-of-americas-biggest-bitcoin-investors/
Herantis Pharmalla saattaa olla käsissään molekyyli, joka hidastaa Parkinsonin taudin etenemistä tai jopa pysäyttää sen. Se olisi mullistavaa, sillä tällä hetkellä markkinoilla olevat Parkinsonin taudin lääkkeet hoitavat vain oireita, eivät vaikuta taudinkulkuun.
Jos Herantiksen HER-096 tepsii toivotusti, sillä pitäisi olla hyvät mahdollisuudet kahmaista iso siivu Parkinsonin taudin lääkemarkkinasta, jonka arvioidaan kasvavan ensi vuosikymmenen alkupuolella kymmeneen miljardiin euroon.
HER-096 on juuri käynyt läpi 1b-vaiheen tutkimukset, joissa varmistuttiin molekyylin turvallisuudesta ja siedettävyydestä. Tehoa ryhdytään tutkimaan vaiheessa 2, joka alkanee vuonna 2026.
Sitä ennen Herantis pyrkii kuitenkin löytämään kumppanikseen suuren lääkeyhtiön, joka ottaisi lääkkeen jatkokehityksen hoteisiinsa, tai ainakin rahoitettavakseen.
”Jos katsotaan hermorappeumasairauksia, aika usein tässä vaiheessa kliinisessä kehityksessä [olevien lääkkeiden] sopimuksiin monesti kuuluu ihan merkittävä allekirjoitusmaksu. Puhutaan kymmenistä miljoonista, ellei enemmänkin. Tyypillisesti alalla virstanpylväsmaksut ovat miljardin kieppeillä”, Herantis Pharman toimitusjohtaja Antti Vuolanto kuvailee Karon Grillissä.
Yhteistyössä: Herantis Pharma
#lääkekehitys #parkinsonsdisease #parkinsonintauti
”Jos stablecoinien markkina kasvaa merkittävästi, niistä voi muodostua merkittäväkin rahoitusvakausriski", Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoo Karon Grillissä.
Suomen Pankki on suhtautunut skeptisesti ja varoitellen kryptoihin. Keskuspankkia eivät kuitenkaan niinkään huoleta Bitcoin ja sen kaltaiset kryptot, joiden kurssit vaihtelevat kiivaasti.
”Veikkauksen, Loton ja kryptovarojen seuranta on muiden viranomaisten tehtävä”, Olli Rehn kuittaa.
Sen sijaan stablecoinit toimivat siltana kryptomarkkinan ja perinteisen pankkimarkkinan välillä. Juuri tämän kytkennän takia keskuspankissa seurataan niitä tarkasti.
Karon Grillissä keskustellaan myös EKP:n päätehtävästä eli inflaation pitämisestä kahden prosentin tuntumassa - jalkapalloa tietenkään unohtamatta.
"Se [Mario Draghin "whatever it takes"] ei ollut catenacciota. Se oli puhdasta totaalijalkapalloa Johan Cruyffin hengessä!"
Lippusten ja lappusten täyttämisestä tarpeeksi saaneelle pankkialalla Rehnillä on hyviä uutisia: raportointivelvoitteita ja pankkivalvontaa ollaan yksinkertaistamassa. Hän itse kuuluu asiaa edistävään työryhmään.
”Kunhan pidetään kiinni vahvoista pääomapuskureista, niin vastaavasti on paljon varaa ja syitä ja perusteita yksinkertaistaa raportointivelvoitteita ja muuta pankkivalvonnan toteutusta", Rehn sanoo.
#stablecoin #kryptot #pankkisääntely #vakavaraisuus #ekp #ecb #suomenpankki #hintavakaus #ohjauskorko #bitcoin #totaalijalkapallo #catenaccio
Voiko oikeistohallitus myydä valtion omistuksia kavereilleen ylihintaan? Postin listautumismyynnin tapauksessa kavereita ovat kaikki suomalaiset, joilla on mahdollisuus ostaa pala Postia.Kirjeiden ja korttien lähettelyn romahdus on kurittanut Postin liikevaihtoa. Postin johto on parhaansa mukaan vastannut alenevaan kysyntään sopeuttamalla toimintoja. Postin henkilöstömäärä on puolittunut reilussa kymmenessä vuodessa, liikevaihto laskenut päälle 2 miljardista nykyiseen noin 1,5 miljardiin euroon.Sopeuttaminen on tuottanut tulosta: Posti on kannattava, eikä edes ihan huonosti kannattava, kun sitä vertaa samankaltaisiin eurooppalaisiin entisiin valtiollisiin postilaitoksiin.Posti tihkuu sijoitusseksiä yhtä paljon kuin pakettijakelijan työasu, mutta eipä yhtiötä ole myöskään hinnoiteltu pilviin. 300 miljoonan euron markkina-arvolla ja vajaan 500 miljoonan nettoveloilla yritysarvoksi tulee 800 miljoonaa. Posti ohjeistaa oikaistun käyttökatteensa 200 miljoonan euron hujakoille, mistä laskettuna EV/EBITDA-tunnusluku asettuu vaatimattomaan neljään.Eivätpä tosin verrokitkaan ole hinnalla pilattuja.Videolla jaarittelua Postista ja lopuksi vielä nostalgiannälkäisille sisäluettuna vuonna 2014 ilmestynyt juttu Postista, jota silloin oltiin laittamassa listautumiskuntoon. Silloin markkina-arvo olisi pyörinyt ehkä miljardin tienoilla.
Grillinpitäjän salkkuun ilmestyi heinä-syyskuun jaksolla kolme kokonaan uutta yhtiötä, minkä lisäksi muutaman vanhan omistuksen täydentäminen jatkui – niistä huolestuttavimpana pään lyöminen halpoihin ja koko ajan lisää halvenneisiin it-konsulttiyhtiöihin.Myyntejä kolmen kuukauden jaksolla ei tullut ainuttakaan, minkä osin selittää se, että WithSecure muuttui lunastustarjouksen myötä kuolleeksi paperiksi, jolla ei saa osakemarkkinariskiä.Indeksisijoittamisen puolella siirtyminen erikoistuneista indekseistä kohti laajoja indeksejä eteni hitaasti mutta määrätietoisesti.Paljon lupauksia, vähemmän tekoja!
MAINOSTutustu tämän jaksokuvauksen lopussa olevaan disclaimeriin!Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle listautumista suunnitteleva Cityvarasto on Suomen pienvarastobisneksen King Kong.Cityvaraston kiinteistötoiminnan liikevaihto oli viime vuonna reilut 17 miljoonaa euroa, kun koko Suomen pienvarastomarkkina oli 41 miljoonan euron suuruinen. Näillä luvuilla laskettuna Cityvaraston markkinaosuus oli jo yli 40 prosenttia.Kovasti kasvua hamuava Cityvarasto pystynee vielä jonkin aikaa kasvamaan ottamalla markkinaosuutta, mutta kaiken aikaa enemmän kasvu on kiinni kokonaismarkkinan kasvusta. Mikä on Suomen pienvarastomarkkinan kasvu, toimitusjohtaja ja yhtiön perustaja Ville Stenroos?”Olen läheltä seurannut Ruotsia ja muita Pohjoismaita. Pohjoismaissa penetraatio per ihminen on noin 50 prosenttia enemmän kuin Suomessa. Me olemme hyvin samanlaisia maita ja kaupunkeja, ja kulttuurit ovat samanlaisia. Me emme saa kiinni [Ruotsin asukaskohtaisia pienvarastoneliölukuja], koska se kasvaa niin kovasti Ruotsissa! Britanniassa se on yli tupla per asukas verrattuna Suomeen, Yhdysvalloissa 15-kertainen. Ja ne kasvavat edelleen”, Ville Stenroos vastaa.”Yhdysvalloissa viimeksi kuluneen 40 vuoden aikana pienvarastointi on ollut nopeimmin kasvava kiinteistösektori – ja kaikista kannattavin”, hän sanoo.DISCLAIMER:Cityvarasto suunnittelee listautumismyyntiä ja -antia sekä listautumista Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalle. Yleisöannin merkintäaika on alkanut 24.9. ja sen odotetaan jatkuvan 30.9.2025 asti.Sijoittajaa kehotetaan lukemaan esite ennen sijoituspäätöksen tekemistä ymmärtääkseen täysin arvopapereihin sijoittamista koskevaan päätökseen liittyvät riskit ja edut. Suunniteltua listautumista koskeva suomenkielinen esite on julkaistu yhtiön verkkosivuilla osoitteessa cityvarasto.fi/ipo.Yhteistyössä: Cityvarasto
Grillattavana Euroopan tunnetuimpiin kasvuyhtiösijoittajiin kuuluvan Baillie Giffordin partneri ja listaamattomien markkinoiden tiimin johtaja Peter Singlehurst. Grillaus on englanniksi mutta haastattelu on tekstitetty suomeksi.Peter Singlehurst discusses how future growth opportunities are systematically underestimated in both public and private markets. He shares fascinating insights into how Baillie Gifford spotted a mispriced opportunity in Elon Musk’s SpaceX. The firm invested in the company back in 2019, at a time when its valuation was practically based on its launch business alone. They saw a significant, mispriced opportunity in the Starlink program, which has since proven to be a key driver of the investment's success. We also delve into the growing importance of private equity, discussing why many large growth companies, like the nearly €400 billion valuation SpaceX, are staying off the stock market. Peter argues that this phenomenon is not a forced move but a major opportunity for investors who can gain access to these companies. Singlehurst also reveals Baillie Gifford's "recipe for growth," discussing both the quantitative and qualitative factors they look for in a company, such as a strong competitive advantage and the ability to multiply in value over the years. We also touch upon their investment philosophy in China, where they hold a significant position in ByteDance, the parent company of TikTok. Karon Grilli interview was produced in collaboration with Baillie Gifford. The company paid for its participation in the program, but did not influence the questions asked.
Osakesijoitukset listaamattomiin yhtiöihin ovat antaneet 2000-luvulla keskimäärin kaksinumeroisia vuosituottoja. Private Equity on päihittänyt suurten pörssi-indeksien kehityksen.Listaamattomiin yhtiöihin sijoittavat pääomasijoittajat ovat arvonluonnin ammattilaisia, jotka käytössään olevin keinoin pyrkivät nostamaan salkkuunsa hankkimansa yhtiön arvoa mahdollisimman paljon. Kun käytössä on toimialaosaamista ja joustava rahoitus, tulosta pitääkin syntyä. Eivätkä pääomasijoittajat edes lähde mukaan kohteeseen, jossa ne eivät näe selvää arvonluontipotentiaalia.Aktiivinen, yritystä muuttamaan pyrkivä pääomasijoittaminen on luonteeltaan varsin toisenlaista kuin passiivinen pörssilistatun yhtiön osakenipun ostaminen.”Pääomasijoittaja ei vain anna pääomaruisketta firmaan ja palaa katsomaan viiden vuoden päästä, mitä on tapahtunut”, Titaniumin pääomasijoituksista ja vaihtoehtoisista sijoituksista vastaava johtaja Kenneth Barner-Rasmussen sanoo.Private Equity oli pitkään suursijoittajien temmellyskenttää, mutta viime vuosina finanssiteollisuus on ryhtynyt tekemään myös yksityissijoittajille soveltuvia tuotteita ja markkinoimaan niitä. Yksi tällainen tuote on Titaniumin uusi Private Equity -rahasto, jonka salkunhoidosta Barner-Rasmussen vastaa.Titanium Private Equity sijoittaa varansa pääomasijoitusrahastoihin, joihin merkintöjä voi tehdä ja joista varoja voi lunastaa tietyin määräajoin. Eikö moniportainen järjestelmä synnytä tehottomuutta ja kuluja? Jääkö rahastosijoittajalle muuta iloa kuin uuden omaisuusluokan tuoma hajautushyöty?Kenneth Barner-Rasmussenin grillauksessa käsitellään niin Private Equityä yleisesti kuin hänen hoitamaansa rahastoa.Yhteistyössä: Titanium
Arvo Sijoitusosuuskunta voisi maksaa markkina-arvonsa verran osuuspääoman korkoa, ja silti jäljelle jäisi varsinainen liiketoiminta – eikä lainkaan velkaa.
Omalaatuinen tilanne johtuu siitä, että osuuskunnan finanssisijoitusten määrä on päinvastaisista pyrkimyksistä päässyt kasvamaan 63 prosenttiin yhtiön taseesta. Irtautumisten myötä Arvo Sijoitusosuuskunnalle on tullut enemmän rahaa kuin mitä se on ehtinyt sijoittaa.
Voisiko finanssivarallisuuden siirtää yhtiön taseesta osuuskunnan jäsenten taseisiin? Kerrotko, että näin tehdään, Arvo Sijoitusosuuskunnan toimitusjohtaja Jari Pirinen?
”Ei huomenna”, Pirinen vastaa Karon Grillissä. ”Kaikki on mahdollista. Ohjaamme itse itseämme ja toimimme omalla taseella. Jos hallitus lähtee siihen, niin duunarit suorittaa.”
Markkinat eivät todellakaan hinnoittele sitä, että Arvo Sijoitusosuuskunta siirtäisi ”ylimääräisen” omistajiensa taskuihin. Ennemminkin pörssikurssin perusteella sijoittajat hinnoittelevat sitä, että yhtiö ei onnistu varojen hallitsemisessa erityisen hyvin.
Skeptisyyteen sijoittajilla voi olla hyvät perusteet. Arvo Sijoitusosuuskunta tavoittelee vähintään 7,5 prosentin sijoitetun pääoman tuottoa, mihin se ei ole viime vuosina päässyt. Tänä vuonna tavoite vaikuttaisi olevan paperia, sillä alkuvuonna tapahtunut irtautuminen Leden Groupista oli onnistunut. Kaiken lisäksi Arvo Sijoitusosuuskunta otti osan kauppahinnasta ostaneen ruotsalaisyhtiön Hanzan osakkeina. Hanzan osakekurssi on kehittynyt erinomaisesti, myös osavuosikatsauksen päätöspäivän jälkeen.
Vuoden ensimmäisellä puoliskolla Arvo Sijoitusosuuskunta teki peräti 9,60 euron osuuskohtaisen tuloksen. Kun tavoitteena on jakaa tuloksesta 60–80 % osinkoa vastaavana osuuspääoman korkona, jo alkuvuoden pohjalta ensi keväällä voisi odotella 5,80–7,70 euron osuuskorkoa. Eikä loppuvuonnakaan rahaa ole tarkoitus hassata vaan mieluummin tienata.
Yhteistyössä: Arvo Sijoitusosuuskunta
Asuntorakentamisen mataessa infrarakentamiseen on salakavalasti syntynyt vahva investointibuumi. Infrabuumia vetää kaksi vahvaa kärkeä: puolustusinfran parantaminen ja datakeskukset. Rahahanat on avattu isolla jakoavaimella.Se näkyy muun muassa siltoja, raiteita ja pohjia rakentavan Kreaten paisuneessa tilauskirjassa. Kreate on palkannut etupainotteisesti henkilökuntaa varautuakseen kasvavaan kysyntään.Puolutushallinnon hankkeista yhtiö ei pääse usein hiiskumaan: tilauskirjaan vain ilmestyy lisää lukua, jota siirtyvät sieltä liikevaihdoksi ja tulokseksi. Puolustukseen satsaamista ovat myös monet väylähankkeet, vaikkei niitä erityisesti puolustushankkeiksi merkitäkään. Infran on toimittava mahdollisissa poikkeusoloissa.Infrabuumin projektipaljoudessa Kreate on toimitusjohtaja Timo Vikströmin mukaan ollut valikoiva. Pahimmin kilpaillut bulkkihommat jätetään suosiolla muille."Käytämme resurssimme mielellään niihin projekteihin, jotka haluamme tehdä”, hän sanoo.Kun huonoimmin sopivat hankkeet jättää suosiolla väliin ja voi keskittyä kiinnostavimpiin, kannattavuuden voisi kuvitella kohenevan. Millä aikavälillä Kreate voisi päästä tavoitteekseen asettamaansa yli viiden prosentin EBITA-kannattavuuteen?”Se on meidän strategiakautemme lopun tavoite. Meillä on pari vuotta strategiakautta jäljellä”, Vikström vastaa.Yhteistyössä: Kreate#rakentaminen #infrarakentaminen #sijoittaminen #datakeskus #puolustusinfra
Pörssin kovinta kasvua tehdä ohjelmistoilla eikä hiilinanoputkilla vaan rakentamalla yksinkertaisia halleja ympäri Suomen.
Viime vuoden lopulla pörssiin ilman listautumisantia hiipinyt Tekova tuplasi vuoden toisella neljänneksellä liikevaihtonsa ja tuloksensa. Yli kymmenen prosentin liikevoitto on yleensä matalakatteisella alalla niin kova, etteivät suuremmat rakennusliikkeet uskalla moisesta haaveillakaan.
Ei kai se voi olla kestävä taso?
”Kyllä me haemme sellaista kymmenen pinnan kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Se on tahtotila, ja nyt siihen on päästy, mutta realistista on, että se voi vaihdella jossain kahdeksan ja kahdentoista välillä”, Tekovan toimitusjohtaja Jaakko Heikkilä sanoo.
Grillillä selvitetään, mikä on Tekovan kasvun ja korkean kannattavuuden takana.
Yhtiö on puhunut kiinnostuksestaan siirtyä urakoitsijasta grynderiksi. Millaiset hankkeet ovat kiikarissa ja mitä vielä odotellaan?
Yhteistyössä: Tekova
#Tekova #rakentaminen #pörssi #kasvu #kannattavuus
WithSecuren perustajan Risto Siilasmaan ja CVC-pääomasijoitusyhtiön tekemässä ostotarjouksessa WithSecuren osakkeesta maksetaan 1,70 euroa, mikä vastaa 300 miljoonan euron markkina-arvoa. Kesä-heinäkuun 2022 taitteessa F-Securen jakautumisen myötä itsenäiseksi yhtiöksi tulleen WithSecuren pörssitaival on ollut täynnä pettymyksiä. Sitä kuvaa myös kurssikehitys: heti jakautumisen jälkeen WithSecuren osakkeella käytiin kauppaa kahden euron pinnassa, mutta pian kurssi laski, ja viime vuoden lopulla osakkeella käytiin kauppaa alimmillaan alle 70 sentillä.Monologi-Grillissä grillinpitäjä Karo Hämäläinen käy läpi oman, näillä näkymin onnistuneeksi osoittautuvan WithSecure-sijoituksensa vaiheet. Suurin syy on hyvä onni. Mutta miksi grillinpitäjää harmittaa lunastustarjous ja 70 prosentin pikavoitto?
Risto Siilasmaan vierailu Grillillä: https://open.spotify.com/episode/3cqEKAxBj1iHJ9BmuV9W8t?si=yorVEbJvSD-sNiy6QZWxzw
Mikko Hyppösen vierailu Grillillä:
https://open.spotify.com/episode/1SCzaL78qhOv3QZqLTvwky?si=Q8jCEBO4QJ61N4hM8BlrfA
Mitä grillinpitäjä osti ja mitä myi huhti-kesäkuussa?Ostotositteita kertyi toisen vuosineljänneksen aikana yhteensä 25 kappaletta, joista kuusi etf-kuukausisäästöohjelmasta ja neljä listautumisantimerkinnöistä. Varsinaiset osakeostot kohdistuivat 11 yhtiöön, joista WithSecurea ja Metsoa tarttui haaviin useasti.Myyntipuolella oli IPO-osakkeiden lisäksi epäonnistunut Mandatum-salkkushortti.Selitykset jaksossa.
Mandatum antoi osinkomyrskyvaroituksen: Yhtiö aikoo maksaa omistajilleen vuoteen 2028 ulottuvan strategiakauden aikana yli miljardin euron osingot. Se vastaa kahta euroa osaketta kohden.
Mandatumin toimitusjohtaja Petri Niemisvirta korostaa tavoitteessa ”yli”-sanaa: Miljardi on lattia. Enemmänkin voidaan jakaa.
Osinkoa pitääkin lapioida ulos ronskisti, jotta Mandatum pystyisi saavuttamaan toisen taloudellisen tavoitteensa, yli 20 prosentin tuoton omalle pääomalle.
Osingonjakovaraa vapautuu, kun Mandatum määrätietoisesti purkaa perinteikästä kivijalkaansa, laskuperustekorkoista liiketoimintaa. Laskuperustekorkoisen liiketoiminnan jättämää tulosaukkoa yhtiö kuroo umpeen kasvattamalla muuta eli pääomakevyeksi kutsumaansa liiketoimintaa.
Mandatumin kovia kasvualoja ovat kansainvälinen varainhoito, eli käytännössä Mandatumin sijoitustuotteiden myyminen Suomen ulkopuolella oleville instituutioasiakkaille, ja vauraiden suomalaisten yksityishenkilöiden omaisuudenhoito.
Grillillä Petri Niemisvirta kertoo, kuinka Mandatum pyrkii täyttämään tavoitteensa.
Yhteistyössä: Mandatum
Raisio on suomalaiseksi elintarvikeyhtiöksi poikkeuksellisen kansainvälinen: kuluttajabrändätystä myynnistä puolet tulee Suomen rajojen ulkopuolelta.Raision kansainvälisyys on käytännössä Benecolia, jolla on vahva asema Suomen lisäksi Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Puolassa, mutta Raisiolla on kova hinku viedä myös kauran terveellisyysviesti ja Elovena-brändi ulkomaille.Pasi Flinkman aloitti Raision toimitusjohtajana vuosi sitten ja on pannut tuulemaan. Uusi, Benecoliin ja Elovenaan keskittyvä strategia puhkuu kasvuhaluja. Kasvua haetaan myös yritysostoilla, joissa Raision historia ei tosin ole erityisen rohkaiseva.Vahva tase suo mahdollisuudet suureenkin kauppaan, ja toisaalta viime vuosina hiljaisena olleen irtautumismarkkinan vuoksi esimerkiksi pääomasijoittajilla on taskut täynnä kohteita, joita ne pyrkivät eroon. Aikataulusta Flinkman ei lupaa mitään. ”Haluamme tehdä järkeviä diilejä, arvoa luovia kauppoja sen sijaan että haluaisimme saada äkkiä jotain aikaiseksi.”Yhteistyössä: Raisio
Varman osakesijoituksista peräti 37 prosenttia kohdistuu pörssin ulkopuolisiin yhtiöihin, joko pääomasijoituksiin tai noteeraamattomiin osakkeisiin. Vuodesta 2010 ei-listatun markkinan osuus Varman osakesalkussa on kaksinkertaistunut.”Tämä on yksi isoimpia rakenteellisia muutoksia, mitä salkussa on tapahtunut viimeisen viidentoista vuoden aikana, ja se on tapahtunut yhtä aikaa sen muutoksen kanssa, että privaattimarkkinan rooli transformaatiossa korostuu. Pörssiyhtiöstä on tullut vähän hankala byrokraattinen elin”, Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoo.”Jos haluaa tehdä oikein kunnon transformaatiota, yhtiö otetaan pois listoilta ja tehdään muutokset. Mahdollisesti palataan pörssiin – tai ei palata”, hän sanoo.Grillin äärellä Risto Murto kertoo myös muun muassa Suomen merkitystä Varmalle, vastaa hedgerahastoja kohtaan esitettyyn kritiikkiin ja toivoo suomalaiselta sijoittajayhteisöltä aktiivisuutta. Entä mikä on hänelle se osake, joka olisi pitänyt myydä?
Toimiala on murroksessa, kun kuluttaja-asiakkaiden kysyntä alkaa kasvaa kohisten. Kasvuennusteita korjataan ylöspäin. Suomalainen yhtiö on toimialan globaali markkinajohtaja ja tekee tulosta kovalla katteella.Kuvataanko siinä 1990-luvun Nokiaa vain 2020-luvun Harviaa?Yhdysvalloissa vallitsee saunabuumi. Terveyshyödyistä puhutaan podcasteissa, julkkikset esittelevät saunojaan sosiaalisessa mediassa. Ryhtyvätkö yhdysvaltalaiset varustamaan kotejaan saunoilla? Ja heidän perässään muu maailma?Harvia kasvaa Yhdysvalloissa vahvasti ja janoaa lisää kasvua. Mutta johtaako saunabuumi kilpailun kiristymiseen ja marginaalien painumiseen aivan niin kuin viime vuosituhannen lopun poreallashuumassa?Grillillä Harvian toimitusjohtaja Matias Järnefelt saa vastattavakseen kysymyksen yhtiön väitteestä, jonka mukaan saunamarkkina on defensiivinen. Entä kuinka joka maantieteelliselle alueelle ja joka saunatyyppiin harovassa yhtiössä pidetään fokus?Yhteistyössä: Harvia
Historia toistaa vitsejään, vaikka tarinoiden päähenkilöt, tapahtumapaikat ja kerrontatyylit muuttuvatkin.Grillillä tartutaan vuonna 2002 ilmestyneeseen Kuplaa rikkaampi -kirjaan. Yksi kirjan luvuista kertoo eQ Onlinesta, joka oli nettihuuman viime metreillä vuonna 2000 Helsingin pörssin NM-markkinapaikalle listautunut nettiosakevälittäjä.Luku pohjautuu muiden lähteiden ohella eQ Onlinen toimitusjohtajana listautumisen aikaan toimineen Petri Rutasen haastatteluun. EQ Onlinen tarina ei ole vain kertomus noususta ja lankeamuksesta vaan myös oppitunti siitä, miten tarina myydään, miten strategiat rakennetaan ja milloin kannattaa hypätä pois.Jaksossa tarjolla on koko kirjan luku, jossa "mitä opimme tästä?" -kysymykseen vastaa Petri Rutanen. Tuomiossa grillinpitäjä kertoo nykyperspektiivistä, mitä muuta eQ Onlinen tarinasta voi oppia.
