Osakesijoitukset listaamattomiin yhtiöihin ovat antaneet 2000-luvulla keskimäärin kaksinumeroisia vuosituottoja. Private Equity on päihittänyt suurten pörssi-indeksien kehityksen.Listaamattomiin yhtiöihin sijoittavat pääomasijoittajat ovat arvonluonnin ammattilaisia, jotka käytössään olevin keinoin pyrkivät nostamaan salkkuunsa hankkimansa yhtiön arvoa mahdollisimman paljon. Kun käytössä on toimialaosaamista ja joustava rahoitus, tulosta pitääkin syntyä. Eivätkä pääomasijoittajat edes lähde mukaan kohteeseen, jossa ne eivät näe selvää arvonluontipotentiaalia.Aktiivinen, yritystä muuttamaan pyrkivä pääomasijoittaminen on luonteeltaan varsin toisenlaista kuin passiivinen pörssilistatun yhtiön osakenipun ostaminen.”Pääomasijoittaja ei vain anna pääomaruisketta firmaan ja palaa katsomaan viiden vuoden päästä, mitä on tapahtunut”, Titaniumin pääomasijoituksista ja vaihtoehtoisista sijoituksista vastaava johtaja Kenneth Barner-Rasmussen sanoo.Private Equity oli pitkään suursijoittajien temmellyskenttää, mutta viime vuosina finanssiteollisuus on ryhtynyt tekemään myös yksityissijoittajille soveltuvia tuotteita ja markkinoimaan niitä. Yksi tällainen tuote on Titaniumin uusi Private Equity -rahasto, jonka salkunhoidosta Barner-Rasmussen vastaa.Titanium Private Equity sijoittaa varansa pääomasijoitusrahastoihin, joihin merkintöjä voi tehdä ja joista varoja voi lunastaa tietyin määräajoin. Eikö moniportainen järjestelmä synnytä tehottomuutta ja kuluja? Jääkö rahastosijoittajalle muuta iloa kuin uuden omaisuusluokan tuoma hajautushyöty?Kenneth Barner-Rasmussenin grillauksessa käsitellään niin Private Equityä yleisesti kuin hänen hoitamaansa rahastoa.Yhteistyössä: Titanium

Arvo Sijoitusosuuskunta voisi maksaa markkina-arvonsa verran osuuspääoman korkoa, ja silti jäljelle jäisi varsinainen liiketoiminta – eikä lainkaan velkaa.

Omalaatuinen tilanne johtuu siitä, että osuuskunnan finanssisijoitusten määrä on päinvastaisista pyrkimyksistä päässyt kasvamaan 63 prosenttiin yhtiön taseesta. Irtautumisten myötä Arvo Sijoitusosuuskunnalle on tullut enemmän rahaa kuin mitä se on ehtinyt sijoittaa.

Voisiko finanssivarallisuuden siirtää yhtiön taseesta osuuskunnan jäsenten taseisiin? Kerrotko, että näin tehdään, Arvo Sijoitusosuuskunnan toimitusjohtaja Jari Pirinen?

”Ei huomenna”, Pirinen vastaa Karon Grillissä. ”Kaikki on mahdollista. Ohjaamme itse itseämme ja toimimme omalla taseella. Jos hallitus lähtee siihen, niin duunarit suorittaa.”

Markkinat eivät todellakaan hinnoittele sitä, että Arvo Sijoitusosuuskunta siirtäisi ”ylimääräisen” omistajiensa taskuihin. Ennemminkin pörssikurssin perusteella sijoittajat hinnoittelevat sitä, että yhtiö ei onnistu varojen hallitsemisessa erityisen hyvin.

Skeptisyyteen sijoittajilla voi olla hyvät perusteet. Arvo Sijoitusosuuskunta tavoittelee vähintään 7,5 prosentin sijoitetun pääoman tuottoa, mihin se ei ole viime vuosina päässyt. Tänä vuonna tavoite vaikuttaisi olevan paperia, sillä alkuvuonna tapahtunut irtautuminen Leden Groupista oli onnistunut. Kaiken lisäksi Arvo Sijoitusosuuskunta otti osan kauppahinnasta ostaneen ruotsalaisyhtiön Hanzan osakkeina. Hanzan osakekurssi on kehittynyt erinomaisesti, myös osavuosikatsauksen päätöspäivän jälkeen.

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla Arvo Sijoitusosuuskunta teki peräti 9,60 euron osuuskohtaisen tuloksen. Kun tavoitteena on jakaa tuloksesta 60–80 % osinkoa vastaavana osuuspääoman korkona, jo alkuvuoden pohjalta ensi keväällä voisi odotella 5,80–7,70 euron osuuskorkoa. Eikä loppuvuonnakaan rahaa ole tarkoitus hassata vaan mieluummin tienata.

Yhteistyössä: Arvo Sijoitusosuuskunta

Asuntorakentamisen mataessa infrarakentamiseen on salakavalasti syntynyt vahva investointibuumi. Infrabuumia vetää kaksi vahvaa kärkeä: puolustusinfran parantaminen ja datakeskukset. Rahahanat on avattu isolla jakoavaimella.Se näkyy muun muassa siltoja, raiteita ja pohjia rakentavan Kreaten paisuneessa tilauskirjassa. Kreate on palkannut etupainotteisesti henkilökuntaa varautuakseen kasvavaan kysyntään.Puolutushallinnon hankkeista yhtiö ei pääse usein hiiskumaan: tilauskirjaan vain ilmestyy lisää lukua, jota siirtyvät sieltä liikevaihdoksi ja tulokseksi. Puolustukseen satsaamista ovat myös monet väylähankkeet, vaikkei niitä erityisesti puolustushankkeiksi merkitäkään. Infran on toimittava mahdollisissa poikkeusoloissa.Infrabuumin projektipaljoudessa Kreate on toimitusjohtaja Timo Vikströmin mukaan ollut valikoiva. Pahimmin kilpaillut bulkkihommat jätetään suosiolla muille."Käytämme resurssimme mielellään niihin projekteihin, jotka haluamme tehdä”, hän sanoo.Kun huonoimmin sopivat hankkeet jättää suosiolla väliin ja voi keskittyä kiinnostavimpiin, kannattavuuden voisi kuvitella kohenevan. Millä aikavälillä Kreate voisi päästä tavoitteekseen asettamaansa yli viiden prosentin EBITA-kannattavuuteen?”Se on meidän strategiakautemme lopun tavoite. Meillä on pari vuotta strategiakautta jäljellä”, Vikström vastaa.Yhteistyössä: Kreate#rakentaminen #infrarakentaminen #sijoittaminen #datakeskus #puolustusinfra

Pörssin kovinta kasvua tehdä ohjelmistoilla eikä hiilinanoputkilla vaan rakentamalla yksinkertaisia halleja ympäri Suomen.

Viime vuoden lopulla pörssiin ilman listautumisantia hiipinyt Tekova tuplasi vuoden toisella neljänneksellä liikevaihtonsa ja tuloksensa. Yli kymmenen prosentin liikevoitto on yleensä matalakatteisella alalla niin kova, etteivät suuremmat rakennusliikkeet uskalla moisesta haaveillakaan.

Ei kai se voi olla kestävä taso?

”Kyllä me haemme sellaista kymmenen pinnan kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Se on tahtotila, ja nyt siihen on päästy, mutta realistista on, että se voi vaihdella jossain kahdeksan ja kahdentoista välillä”, Tekovan toimitusjohtaja Jaakko Heikkilä sanoo.

Grillillä selvitetään, mikä on Tekovan kasvun ja korkean kannattavuuden takana.

Yhtiö on puhunut kiinnostuksestaan siirtyä urakoitsijasta grynderiksi. Millaiset hankkeet ovat kiikarissa ja mitä vielä odotellaan?

Yhteistyössä: Tekova

#Tekova #rakentaminen #pörssi #kasvu #kannattavuus

WithSecuren perustajan Risto Siilasmaan ja CVC-pääomasijoitusyhtiön tekemässä ostotarjouksessa WithSecuren osakkeesta maksetaan 1,70 euroa, mikä vastaa 300 miljoonan euron markkina-arvoa. Kesä-heinäkuun 2022 taitteessa F-Securen jakautumisen myötä itsenäiseksi yhtiöksi tulleen WithSecuren pörssitaival on ollut täynnä pettymyksiä. Sitä kuvaa myös kurssikehitys: heti jakautumisen jälkeen WithSecuren osakkeella käytiin kauppaa kahden euron pinnassa, mutta pian kurssi laski, ja viime vuoden lopulla osakkeella käytiin kauppaa alimmillaan alle 70 sentillä.Monologi-Grillissä grillinpitäjä Karo Hämäläinen käy läpi oman, näillä näkymin onnistuneeksi osoittautuvan WithSecure-sijoituksensa vaiheet. Suurin syy on hyvä onni. Mutta miksi grillinpitäjää harmittaa lunastustarjous ja 70 prosentin pikavoitto?

Risto Siilasmaan vierailu Grillillä: https://open.spotify.com/episode/3cqEKAxBj1iHJ9BmuV9W8t?si=yorVEbJvSD-sNiy6QZWxzw

Mikko Hyppösen vierailu Grillillä:

https://open.spotify.com/episode/1SCzaL78qhOv3QZqLTvwky?si=Q8jCEBO4QJ61N4hM8BlrfA

Mitä grillinpitäjä osti ja mitä myi huhti-kesäkuussa?Ostotositteita kertyi toisen vuosineljänneksen aikana yhteensä 25 kappaletta, joista kuusi etf-kuukausisäästöohjelmasta ja neljä listautumisantimerkinnöistä. Varsinaiset osakeostot kohdistuivat 11 yhtiöön, joista WithSecurea ja Metsoa tarttui haaviin useasti.Myyntipuolella oli IPO-osakkeiden lisäksi epäonnistunut Mandatum-salkkushortti.Selitykset jaksossa.

Mandatum antoi osinkomyrskyvaroituksen: Yhtiö aikoo maksaa omistajilleen vuoteen 2028 ulottuvan strategiakauden aikana yli miljardin euron osingot. Se vastaa kahta euroa osaketta kohden.

Mandatumin toimitusjohtaja Petri Niemisvirta korostaa tavoitteessa ”yli”-sanaa: Miljardi on lattia. Enemmänkin voidaan jakaa.

Osinkoa pitääkin lapioida ulos ronskisti, jotta Mandatum pystyisi saavuttamaan toisen taloudellisen tavoitteensa, yli 20 prosentin tuoton omalle pääomalle.

Osingonjakovaraa vapautuu, kun Mandatum määrätietoisesti purkaa perinteikästä kivijalkaansa, laskuperustekorkoista liiketoimintaa. Laskuperustekorkoisen liiketoiminnan jättämää tulosaukkoa yhtiö kuroo umpeen kasvattamalla muuta eli pääomakevyeksi kutsumaansa liiketoimintaa.

Mandatumin kovia kasvualoja ovat kansainvälinen varainhoito, eli käytännössä Mandatumin sijoitustuotteiden myyminen Suomen ulkopuolella oleville instituutioasiakkaille, ja vauraiden suomalaisten yksityishenkilöiden omaisuudenhoito.

Grillillä Petri Niemisvirta kertoo, kuinka Mandatum pyrkii täyttämään tavoitteensa.

Yhteistyössä: Mandatum

Raisio on suomalaiseksi elintarvikeyhtiöksi poikkeuksellisen kansainvälinen: kuluttajabrändätystä myynnistä puolet tulee Suomen rajojen ulkopuolelta.Raision kansainvälisyys on käytännössä Benecolia, jolla on vahva asema Suomen lisäksi Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Puolassa, mutta Raisiolla on kova hinku viedä myös kauran terveellisyysviesti ja Elovena-brändi ulkomaille.Pasi Flinkman aloitti Raision toimitusjohtajana vuosi sitten ja on pannut tuulemaan. Uusi, Benecoliin ja Elovenaan keskittyvä strategia puhkuu kasvuhaluja. Kasvua haetaan myös yritysostoilla, joissa Raision historia ei tosin ole erityisen rohkaiseva.Vahva tase suo mahdollisuudet suureenkin kauppaan, ja toisaalta viime vuosina hiljaisena olleen irtautumismarkkinan vuoksi esimerkiksi pääomasijoittajilla on taskut täynnä kohteita, joita ne pyrkivät eroon. Aikataulusta Flinkman ei lupaa mitään. ”Haluamme tehdä järkeviä diilejä, arvoa luovia kauppoja sen sijaan että haluaisimme saada äkkiä jotain aikaiseksi.”Yhteistyössä: Raisio

Varman osakesijoituksista peräti 37 prosenttia kohdistuu pörssin ulkopuolisiin yhtiöihin, joko pääomasijoituksiin tai noteeraamattomiin osakkeisiin. Vuodesta 2010 ei-listatun markkinan osuus Varman osakesalkussa on kaksinkertaistunut.”Tämä on yksi isoimpia rakenteellisia muutoksia, mitä salkussa on tapahtunut viimeisen viidentoista vuoden aikana, ja se on tapahtunut yhtä aikaa sen muutoksen kanssa, että privaattimarkkinan rooli transformaatiossa korostuu. Pörssiyhtiöstä on tullut vähän hankala byrokraattinen elin”, Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoo.”Jos haluaa tehdä oikein kunnon transformaatiota, yhtiö otetaan pois listoilta ja tehdään muutokset. Mahdollisesti palataan pörssiin – tai ei palata”, hän sanoo.Grillin äärellä Risto Murto kertoo myös muun muassa Suomen merkitystä Varmalle, vastaa hedgerahastoja kohtaan esitettyyn kritiikkiin ja toivoo suomalaiselta sijoittajayhteisöltä aktiivisuutta. Entä mikä on hänelle se osake, joka olisi pitänyt myydä?

Toimiala on murroksessa, kun kuluttaja-asiakkaiden kysyntä alkaa kasvaa kohisten. Kasvuennusteita korjataan ylöspäin. Suomalainen yhtiö on toimialan globaali markkinajohtaja ja tekee tulosta kovalla katteella.Kuvataanko siinä 1990-luvun Nokiaa vain 2020-luvun Harviaa?Yhdysvalloissa vallitsee saunabuumi. Terveyshyödyistä puhutaan podcasteissa, julkkikset esittelevät saunojaan sosiaalisessa mediassa. Ryhtyvätkö yhdysvaltalaiset varustamaan kotejaan saunoilla? Ja heidän perässään muu maailma?Harvia kasvaa Yhdysvalloissa vahvasti ja janoaa lisää kasvua. Mutta johtaako saunabuumi kilpailun kiristymiseen ja marginaalien painumiseen aivan niin kuin viime vuosituhannen lopun poreallashuumassa?Grillillä Harvian toimitusjohtaja Matias Järnefelt saa vastattavakseen kysymyksen yhtiön väitteestä, jonka mukaan saunamarkkina on defensiivinen. Entä kuinka joka maantieteelliselle alueelle ja joka saunatyyppiin harovassa yhtiössä pidetään fokus?Yhteistyössä: Harvia

Historia toistaa vitsejään, vaikka tarinoiden päähenkilöt, tapahtumapaikat ja kerrontatyylit muuttuvatkin.Grillillä tartutaan vuonna 2002 ilmestyneeseen Kuplaa rikkaampi -kirjaan. Yksi kirjan luvuista kertoo eQ Onlinesta, joka oli nettihuuman viime metreillä vuonna 2000 Helsingin pörssin NM-markkinapaikalle listautunut nettiosakevälittäjä.Luku pohjautuu muiden lähteiden ohella eQ Onlinen toimitusjohtajana listautumisen aikaan toimineen Petri Rutasen haastatteluun. EQ Onlinen tarina ei ole vain kertomus noususta ja lankeamuksesta vaan myös oppitunti siitä, miten tarina myydään, miten strategiat rakennetaan ja milloin kannattaa hypätä pois.Jaksossa tarjolla on koko kirjan luku, jossa "mitä opimme tästä?" -kysymykseen vastaa Petri Rutanen. Tuomiossa grillinpitäjä kertoo nykyperspektiivistä, mitä muuta eQ Onlinen tarinasta voi oppia.

Grilinpitäjän salkusta löytyi osake, jonka kurssi on kymmenkertaistunut.Saksalainen jälleenvakuuttaja ei ole ensimmäinen nimi, joka tulee mieleen kymmenkertaistujaa arvuutellessa. Eikä nimi edes ole helppo: yhtiö tunnetaan Hannover Rückinä, Hannover Ruckina, Hannover Renä ja Hannoversche Rückversicherung Aktiengesellschaftina.Vajaassa 20 vuodessa aika ja liiketoiminnan tasaisehko ja markkinoita nopeampi kasvu ovat kuitenkin tehonneet ja tuottaneet tulosta. Samaan aikaan yhtiö on maksanut kasvavia osinkoja, ja tämänkeväinen osinko antaa jo yli 30 prosentin osinkotuoton osakkeen 20 vuoden takaiselle hinnalle.Jaksossa puhetta kymmenkertaistujista, jälleenvakuuttamisesta - ja Warren Buffettista.

#tenbagger #hannoverre #hannoverruck #kymmenkertaistuja

Faronilla on käynnissä historiansa tärkeimmät soidintanssit. Lääkekehitysyhtiö neuvottelee potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa bexmarilimabin seuraavista askeleista. Kyse on isoista rahoista, parhaassa tapauksessa miljardeista.Faronin lääkeaihio on käynyt läpi toisen vaiheen eli faasi II:n tutkimukset. Yhtiö on kertonut tuloksista makupaloja, mutta perinpohjaisesti ne esitellään touko-kesäkuun taitteessa Chicagossa järjestettävässä merkittävässä ASCO-toimialatapahtumassa. Päärivitulokset ovat lupaavia. Bexmarilimab edennee lääketutkimuksen kolmanteen vaiheeseen eli faasi III:een.Voiko pienellä turkulaisfirmalla olla käsissään blockbuster, yli miljardin dollarin vuosimyyntiä takova lääke?Entä miksi ihmeessä Faron keräsi rahaa juuri ennen toisen vaiheen tutkimustulosten julkistamista?Ja milloin Faron alkaa tehdä tulosta - tällä hetkellä kun tase osoittaa 200 miljoonan euron tappiokertymää?Grillattavana Faronin toimitusjohtaja Juho Jalkanen.Yhteistyössä: Faron#lääkekehitys #verisyöpä #blockbuster

Asuntomarkkinoilla tuntuu vallitsevan sitkas hinnoitteluvirhe: asuntojen ostajat, eivätkä ehkä myyjätkään, ota huomioon taloyhtiön omaisuutta ainakaan täydestä hinnasta.Kokenut kiinteistönvälittäjä Erkki Murto-Koivisto kertoo Karon Grillissä konkreettisen esimerkin kohteesta, joka on ollut hänen välitettävänään kuluneena keväänä. Helsingin ydinkeskustassa Annankadun ja Simonkadun kulmassa sijaitseva Simonlinna omistaa yhtiössä olevat liiketilat.”Jos taloyhtiö myisi kaikki liiketilansa 4 prosentin tuotolla, 165-neliöisen asunnon osuus olisi yli 300 000 euroa. Asunnon hintalappu on 1 050 000. Siihen saa tavallaan kaksion kaupan päälle, ja se takoo [asumiskuluja alentavaa] vuokratuottoa vuodesta toiseen”, Murto-Koivisto laskee.Suomen rikkaimmaksi taloyhtiöksi Erkki Murto-Koivisto ei Simonlinnaa kuitenkaan nosta. Hänen ehdokkaansa tuon tittelin saajaksi sijaitsee Helsingissä Aleksanterin teatteria vastapäätä osoitteessa Bulevardi 34.Grilillä puhutaan Suomen rikkaimmista taloyhtiöistä ja taloyhtiöiden rikkauksista.Rahanarvoista varallisuutta on harvoilla taloilla, mutta korjausvelkaa on käytännössä kaikissa yhtiöissä. Eivätkä tekemistään odottavat remontit mene sen paremmin kauppahintoihin. Asuntosijoittajan tai kenen tahansa asuntoa ostavan olisi kuitenkin hyvä ottaa ne huomioon.Murto-Koivisto tuo myös terveiset asuntokaupan eturintamasta. Miltä asuntonäytöillä näyttää huhtikuun lopulla 2025?Yhteistyössä: Korjausvelkalaskuri

Vajaa vuosi sitten Grillillä vieraillessaan Endominesin toimitusjohtaja Kari Vyhtinen ennakoi kullan hinnalle tulista nousua. Vyhtisen uumoilema 3000 dollarin raja rikkoutui maaliskuussa, ja sittemmin rikki on mennyt jo 3500:kin taalaa.

Mikä on Kari Vyhtisen ennustus kullan hinnalle seuraavan vuoden jaksolle? Entä mitkä tekijät ajavat arvometallin hintaa?

Kullan hinta nostaa kullankaivajien tulosta kovalla vivulla, sillä yhtiöiden tuotantokustannukset pysyvät ennallaan, vaikka lopputuotteen hinta kiitää. Samalla tuotantomäärällä ja samoilla kuluilla saadaan suurempi liikevaihto. Ei siis ihme, että kullankaivajat ovat olleet kurssiraketteja. Endominesin osakekurssi on miltei kaksinkertaistunut alkuvuoden aikana.

Endomines tehnee tänä vuonna erinomaisen tuloksen nykyisellä kaivoksellaan, mutta yhtiön pitkän aikavälin arvo on maan alla. Endominesin tavoitteena on löytää Karjalan kultalinjalta yli miljoona unssia kultaa. Uusien kaivosten myötä tuotantovolyymikin olisi tarkoitus nostaa 70–100 000 unssiin vuodessa, kun tämän vuoden ohjeistus on 16–22 000 unssia.

Kauempana siintää vielä kovempi luku, 200–400 000 unssin vuosituotantotavoite.

Millaista polkua pitkin tavoitteeseen astellaan?

Yhteistyössä: Endomines

Mitä osakkeita grillinpitäjä osti ja myi vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä? Miksi?

Jakson yhteistyökumppanina Valoro: www.valoro.fi

Pepsico valmistaa nopean syömisen välipalatuotteita, jotka tirisevät rasvaa, suolaa ja sokeria. Voiko sellaiseen yhtiöön sijoittaa, vaikka se valmistaa myös PepsiMaxin kaltaista nektaria?Entä kuinka vastuullisen sijoittajan tulisi ottaa huomioon Pepsicon pitkä ja värikäs historia Neuvostoliitossa ja nykyisin Venäjällä, jossa yhtiö jatkaa toimintaansa senkin jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan?

Näiden kysymysten myötä sukelletaan vastuullisen sijoittamisen moninaisuuteen. Mukana myös lyhyet perustelut Pepsico-sijoitukselle.

Jakson tarjoaa Korjausvelkalaskuri (www.korjausvelkalaskuri.fi).#vastuullisuus #sijoittaminen #esg #pepsico #venäjä

”Solidiumin tehtävänä on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta ja kasvattaa pitkäjänteisesti omistustensa arvoa.” Solidiumin toimitusjohtaja Reima Rytsölä kertoo, mitä se tarkoittaa - ainakin hänen ymmärtääkseen. Kumpi on ensisijaista, kotimaisen omistuksen puolustaminen vai tuoton tavoittelu?Entä mitä tarkoittaa määritelmä "kansallisesti merkittävä", jollainen Solidiumin omistamiin yhtiöihin liitetään? Miksi haarukkatrukkien valmistaminen kansallisesti merkittävää? Entä autonrenkaiden?Rytsölä kertoo, kuinka ja millä periaatteilla Solidium ohjaa vajaan 8 miljardin euron salkkunsa yhtiöitä.Turhauttaako toimitusjohtajaa, kun yhtiön ainut omistaja kuppaa pääomia yhtiöstä yli alkujaan sovitun? Tuota kysymystä grillaajan ei tarvitse kysyä, sillä vastaus käy selväksi.

Karon Grillin monologijakson aiheina eQ Asunnot -rahaston ja yleisemmin kiinteistörahastojen samoin kuin private equity -rahastojen arvonmääritys. Kiinteistösijoitusyhtiö Kojamokin mainitaan.Yhtiöiden taseista käsittelyssä liikearvot ja niiden harkinnanvaraisuus. Tasenäkökulmasta esiin nousevat myös erikoistapaukset Spinnova ja Ilkka, joista ensimmäisellä on kassaa ja jälkimmäisellä Alma Median osakkeita omaa markkina-arvoaan enemmän.Aiemmin Grillissä on käsitelty metsärahastojen arvonmääritystä jaksossa:https://open.spotify.com/episode/3qrKl8WXphEFQItKtzUxFe?si=b186647cac014bf3Petri Roininen kiinteistörahastojen ja kiinteistösijoitusyhtiöiden arvonmäärityksestä jaksossa:https://open.spotify.com/episode/4YxI08juerFuigiCjrvv2f?si=3e968547c5d749f2

Kiinteistösijoitusyhtiö Investors Housen toimitusjohtaja Petri Roininen arvioi, että monissa kiinteistötyypeissä on nyt ostajan markkinat. Mutta eivät liikkeellä ole pelkästään myyjät. ”Korkotason laskun myötä niihin kohteisiin, joissa on hyvä, pitkä, ennustettava kassavirta kohdistuu kotimaista ja ulkomaista kysyntää tosi vahvasti. Maailma on täynnä rahaa, joka etsii sijoitustuotteita”, Roininen sanoo.”Joka kiinteistösektorilla toimii, nyt on oikea hetki toimia.”Viime vuonna Roinisen johtama Investors House toimi etenkin kahdessa isossa kaupassa. Se myi omistamansa kolmanneksen Jyväskylän Kukkulan Kehitys -yhtiöstä Ovarolle ja osti kolmanneksen samalla alueella toimivasta Apitare-yhtiöstä. Kaupat muokkasivat Investors Housea melkoisesti. Riskikkäämmästä hankekehityksestä se siirtyi melkein joukkolainan tylsyyteen.Apitare omistaa vajaat 18 000 neliömetriä entisiä sairaalakiinteistöjä, jotka se on vuokrannut vuoteen 2041 ulottuvalla vuokrasopimuksella Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Vuokralainen vastaa kiinteistöjen ylläpidosta ja korjauksista, ja vuokra on sidottu indeksiin. Kaksi kolmasosaa Apitaresta tuo Investors Housen tulokselle ja kassavirralle vakaan perustan.Apitaren lisäksi Investors Housella on yksittäisiä kiinteistösijoituskohteita ja viime aikoina kehnonlaisesti pärjännyttä palveluliiketoimintaa. Viime vuoden tulokseen palveluliiketoiminnasta tehtiin isot alaskirjaukset, ja sitä pannaan kuntoon uuden segmenttijohtajan johdolla.Yhteistyössä: Investors House