Kaikki suomalaiset naiset ja miehet saivat äänioikeuden vuonna 1906, tavallaan puolivahingossa. Kaikki naisjärjestöt eivät alun perin kannattaneet äänioikeutta kaikille naisille, vaan ylempien yhteiskuntaluokkien edustajille. Naiset saivat myös vaalikelpoisuuden eli oikeuden olla itsekin ehdolla vaaleissa. Ensi-innostuksen jälkeen naisten määrä eduskunnassa romahti vuosikymmeniksi. Tasa-arvon hiljainen kausi kesti pitkälle 1960-luvulle saakka, jolloin alkoikin tapahtua. Ja seuraavalla vuosikymmenellä myös feminismi tuli Suomeen.
Jakson vieras Salla Kajanmaa Naisjärjestöjen Keskusliitosta kertoo, mitä kaikkea tämän päivän tasa-arvotyössä on otettava huomioon.
Kun 1800-luvulla keksittiin ajatus Suomesta sellaisena kuin me sen nykyään tunnemme, keksittiin myös ajatus siitä, kuinka mies ja nainen ovat perustavalla tavalla erilaisia. Miesten tehtävä oli rakentaa uutta, nousevaa Suomea ja naisten tehtävä oli synnyttää ja kasvattaa uusia suomalaisia kodin seinien sisällä – ja olla puuttumatta kodin ulkopuolisiin asioihin.
Ajatusta siitä, että naisten pitäisi oikeastaan askarrella perheasioiden parissa ja jättää johtamishommat miehille, on tuotu esille monta kertaa myöhemminkin, ja tuodaan yhä edelleen.
Jakson vieraana on tasa-arvovaltuutettu Rainer Hiltunen, joka kertoo, mitkä asiat suomalaisessa tasa-arvossa ovat yhä edelleen vaiheessa 2020-luvulla.
YHTEISTYÖKUMPPANI TASA-ARVOVALTUUTETUN TOIMISTO
"Tytöt ovat vallanneet koulut ja pojat ovat alakynnessä! Poikien huonompi koulumenestys on ongelma!" Tutunkuuloista puhetta, jolla on satavuotinen historia. Nimittäin siitä asti, kun tytöt päästettiin poikien kanssa samoihin kouluihin, he alkoivat menestyä siellä paremmin.
Suomen koulutuksen historiassa tyttöjä on yritetty ohjailla opiskelemaan sellaisia aineita ja aloja, joiden on katsottu sopivan naisille: käsitöitä, kotitaloutta, kasvatusoppia ja lapsipsykologiaa. Historian suurmiehet perustelivat, kuinka naisen henkinen kapasiteetti ei sovellu tieteisiin eikä naisia kaivattu työelämään kilpailemaan miesten kanssa samoista työpaikoista.
Vieraana jaksossa on Tekniikan akateemisten tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh, joka kertoo, miten historian vääristyneet käsitykset elävät ammatinvalinnassa yhä edelleen.
YHTEISTYÖKUMPPANI TEKNIIKAN AKATEEMISET
