Miksi huumeidenkäyttö on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti? Voiko suuntaa vielä kääntää? Päihdelääketieteen professori Solja Niemelä ja lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kaisa Mishina keskustelevat päihderiippuvuudesta ja painottavat, että on paljon tutkimukseen pohjaavia keinoja, joilla huumeisiin liittyviä haittoja voitaisiin vähentää. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Tieteellisten seurain valtuuskunnassa (TSV) toimivan Julkaisufoorumin (JUFO) pääsihteeri Janne Pölönen. Hänen kanssaan jutellaan vastuullisesta arvioinnista sekä vaikuttavuuden arvioinnista ja kansainvälisestä tutkijanarviointia edistävästä yhteenliittymästä, Coalition for Advancing Research Assessment (CoARA). Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Miten tutkimus voi muuttaa yhteiskuntaa ja tukea parempaa päätöksentekoa? Yhteiskuntaa korjaamassa -podcastissa tutkimuksen vaikuttavuudesta keskustelevat Turun yliopiston sosiologian professori, tutkimuksen lippulaiva INVESTin johtaja Jani Erola ja Suomen Akatemian tutkimuksen hyödyntämisen jaoston puheenjohtajan Jarkko Pellikka. Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/invest/category/podcast/

Hoitotieteen laitoksen Hyvin hoidettu! -podcastin seitsemännessä jaksossa keskustellaan ainutlaatuisesta vauva-ajasta. Jaksossa pohditaan, millaista vauva-aika on nykypäivänä ja miten terveydenhuolto voisi ajanjaksoa tukea sekä mitä sanovat tuoreimmat tutkimukset aiheesta. Vieraina jaksossa ovat terveystieteiden maisteri, kätilö Heli Mäkelä ja terveystieteiden tohtori Jaana Lojander. Jaksoa juontaa väitöskirjatutkija Saija Inkeroinen.

Christian Niedling: Monikielisyys on iso etu – saksan kieli avaa ovia Euroopassa Saksan kielen yliopisto-opettaja Christian Niedling korostaa, että monikielisyys on yhä tärkeämpi valtti työelämässä. Suomalaiset yritykset etsivät kielitaitoisia osaajia, mutta eivät aina löydä heitä. Saksa on sadan miljoonan ihmisen äidinkieli, jota puhutaan useissa Euroopan maissa ja sen osaaminen avaa ovia niin akateemisessa maailmassa kuin liike-elämässä. Christian Niedling saapui ensimmäistä kertaa Suomeen Erasmus-vaihtoon 25 vuotta sitten. Tojhtoriksi hän väitteli Åbo Akademissa vuonna 2020 ja työskentelee nykyisin saksan kielen oppiaineessa Turun yliopistossa. Saksa on ollut tärkeä tieteen kieli Suomessa, erityisesti luonnontieteissä ja lääketieteessä aina 1900-luvun puoliväliin asti. Niedling mainitsee, että esimerkiksi Arvo Ylppö julkaisi suuren osan tuotannostaan saksaksi. Tänä syksynä Turun yliopisto juhlii saksan opetuksen satavuotista historiaansa. Niedlingin mukaan saksalainen vaikutus Suomessa näkyy erityisesti aatehistoriassa. Filosofi, kirjailija Johann Herderin ajatukset kielestä kansan erityisyyden ilmentäjänä vaikuttivat myös Suomen kulttuuriseen itsenäistymiseen. Yhteiskunnallisessa keskustelussa Christian Niedling painottaa avoimuuden ja kunnioittavan asenteen merkitystä ja historian tuntemusta. Hänen mielestään poissulkevia kertomuksia tulee purkaa ajoissa, ennen kuin ne vakiintuvat ja alkavat hajottaa yhteiskuntaa. Tieteen ja yleisön vuoropuhelua hän pitää avaimena kriittiseen ymmärrykseen. Podcastissa keskustellaan myös Saksan ja Suomen eroavaisuuksista, Saksan roolista EU:ssa, oikeistopopulistisen AfD-puolueen puheenjohtajan Alice Weidelin ja Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran someviestinnästä sekä siitä, miten saksa voi olla sekä työ- että tunnekieli, kuten ulkoministeri Elina Valtoselle. Pikaosiossa Christian Niedling kertoo, mitä Saksan kaupunkeja hän suosittelee matkakohteeksi. Kirjasuosituksena hän tarjoaa Jukka Sarjalan teoksen Turun romantiikka. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston erikoistutkija Kim Holmberg. Hänen kanssaan jutellaan altmeriikasta ja vaikuttavuuden todentamisesta. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

In this podcast episode (special episode in English), Laura and Outi will have as a guest scientific director and professor Ludo Waltman from the Centre for Science and Technology Studies (CWTS) at Leiden University. The episode focuses on new scholarly publishing models and how metaresearch can be reviewed and shared. Discuss the impact of research with Laura and Outi. The University of Turku's Vau, mikä vaikutus! (Wow, what an impact!) podcast series discusses the impact of research from a variety of perspectives, as discussed by a broad group of experts. Podcast website and transcripts: utu.fi/vaumikavaikutus

Väestötutkimukset muodostavat perustan monelle lääketieteelliselle tutkimukselle ja tuottavat ainutkertaista tietoa. Tässä Statistiikan aalloilla -podcastin jaksossa studioisäntä Markus Riskumäki haastattelee apulaisprofessori Suvi Roviota ja tilastotieteen väitöskirjatutkija Noora Kartiosuota Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksesta. Jaksossa keskustellaan siitä mitä väestötutkimus tarkoittaa, miksi sen toteuttaminen on vaativaa, mutta palkitsevaa sekä käydään läpi väestötutkimuksen peruskäsitteitä, kuten pitkittäis- ja poikittaistutkimus. Kuulet myös esimerkkejä suomalaisista väestötutkimuksista ja kuinka niistä saadut tutkimustulokset ovat ohjanneet kansanterveyden kehitystä ja poliittisia päätöksiä.

Mediahistorian asiantuntija Maiju Kannisto: Some haastaa journalistisen median eettiset periaatteet FT, tutkija Maiju Kannisto sanoo, että eettinen journalismi on hydridivaikuttamisen aikakaudella jatkuvasti haastettuna. Perinteinen media joutuu kamppailemaan somessa salamavauhtia leviävän väärän tiedon kanssa. Mediahistorian asiantuntija Maiju Kanniston mukaan perinteinen media muutti kouluampumisten ja muiden joukkosurmien uutisointia, kun tekijöiden esille tuominen loi sankarimyyttejä ja inspiroi uusia tekoja. Uutisissa ryhdyttiin korostamaan enemmän uhrien ja pelastajien tarinoita sekä tekojen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Journalistien eettinen koodisto ei kuitenkaan toimi sosiaalisessa mediassa, jossa yleisölle tarjotaan huhuja ja uhkakuvia vailla vastuuta. Maiju Kannisto on yksi toimittajista tänä vuonna julkaistussa teoksessa Kulttuurin vuosisata, joka kertoo luovasta ohjelmatyöstä Yleisradiossa 1926–2025. Kannisto luonnehtii Yleisradion kulttuurimerkitystä valtavan suureksi; Yle toimi tuottajana, rahoittajana, innovoijana ja tarjosi työtä monien alojen taiteilijoille. Nyt Yle on muuttunut mediataloksi muiden joukossa, hyvässä ja pahassa. Tällä hetkellä Kannisto työskentelee Turun yliopiston tutkijanurayksikössä ja koordinoi monitieteistä kollegiumia, FINDOS-Turku tohtoriohjelmaa ja EU-rahoitteista postdoc-ohjelmaa. Hallinnollisessa työssä häntä motivoi tieteentekijöiden työn edistäminen. Tutkijan uraa hän kuvaa rahoituksen metsästykseksi ja pätkätöiksi, jossa voi toisinaan päästä Yle-projektin kaltaiseen unelmatyöhön. Podcastin pikavalinnassa Kannisto paljastaa, onko James Bond ajaton sankari vai sovinistinen muinaisjäänne. Kirjasuosituksena hän kannustaa lukemaan lapsille klassikoita, kuten Astrid Lindgrenin kirjaa Mio, poikani Mio. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto, ja sen tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

In this podcast episode (special episode in English), Laura and Outi will have as a guest professor Gunnar Sivertsen from the Nordic Institute for Studies in Innovation, Research and Education (NIFU). The episode focuses on normal versus extraordinary societal impact. Discuss the impact of research with Laura and Outi. The University of Turku's Vau, mikä vaikutus! (Wow, what an impact!) podcast series discusses the impact of research from a variety of perspectives, as discussed by a broad group of experts. Podcast website and transcripts: utu.fi/vaumikavaikutus

Miten sosiaalityöntekijät tekevät päätöksiä lastensuojelun avohuollossa? Mitkä tekijät vaikuttavat palveluiden valintaan, ja miten harkintavalta toteutuu käytännössä? Entä miltä näyttää lapsiperheiden palveluiden vaikuttavuus tai lapsikohtaisen valvonnan toteutuminen avohuollon näkökulmasta tarkasteltuina? Aiheesta keskustelemassa sosiaalityön tohtori ja yliopiston lehtori Teija Karttunen, väitöskirjatutkija Tuuli Kotisaari ja tutkijatohtori Piia Seppälä, joilla kaikilla on vahva tutkimustausta ja käytännön kokemus sosiaalityöstä. Podcast on osa VALITSIJA-hanketta, joka tutkii sosiaalityöntekijän roolia palveluiden valitsijana, päätöksentekijänä ja valvojana lastensuojelun avohuollossa. Jakson juontaa tutkimusavustaja Sara Valli. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/paatoksenteko-lastensuojelun-avohuollossa/

Suot ovat kietoutuneet suomalaisten elämään kivikaudelta lähtien. Soilla tapahtuneet muutokset puolestaan kuvastavat eri aikoina tapahtuneita yhteiskunnallisia ja poliittisia muutoksia. Keskustelussa Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkimuksen tutkinto-ohjelman Eeva Raike (yliopisto-opettaja) ja Laura Puolamäki (erikoistutkija) pohtivat suon tulevaisuutta Satakunnassa kerätyn tutkimusaineiston valossa. Podcastin tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/

Kuinka paljon tunnesäätely on synnynnäistä ja kuinka paljon opittua? Miten vanhempi voi auttaa lasta tai nuorta, jolla on vaikeuksia tunteiden säätelyssä? Kehityspsykologian professori Riikka Korja ja lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Minja Westerlund keskustelevat tunnesäätelystä ja painottavat, että intuitiivinen, ennustettava ja läsnäoleva vanhemmuus riittää. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Tässä jaksossa Turun yliopiston Tutkimuspalveluiden kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela kertovat lyhyesti mitä kaikkea on odotettavissa syksyn ja tulevan neljännen podcast kauden aikana ja muistelevat jo kuljettua vaikuttavuusmatkaa Vau, mikä vaikutus! –podcastin parissa. Jakso on Vau, mikä vaikutus! –podcastin syksyn 2025 ensimmäinen jakso ja samalla neljännen kauden aloitusjakso. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! on Turun yliopiston podcast-sarja, jossa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita LinkedIN –tililtä: UTU Avoimen tieteen kiihdyttämö / UTU Open Science Accelerator.

Tässä Statistiikan aalloilla -podcastin jaksossa keskitytään havainnoivan ja kokeellisen tutkimuksen eroihin. Turun yliopiston professorit Sari Stenholm ja Kari Auranen johdattavat kuulijan tutkimusasetelmien maailmaan. Jaksossa kerrotaan, mitä havainnoiva tutkimus ja sen päätyypit, poikkileikkaustutkimus, tapaus-verrokkitutkimus ja kohorttitutkimus, tarkoittavat ja mitkä ovat näiden tutkimusasetelmien vahvuudet ja heikkoudet. Lisäksi selviää, miten kokeellinen tutkimus toimii, miksi satunnaistaminen ja sokkouttaminen ovat sen kulmakiviä, ja milloin kokeellista tutkimusta ei voida toteuttaa. Jakso tarjoaa tiiviin ja innostavan katsauksen lääke- ja terveystieteellisen tutkimuksen metodologisiin perusteisiin.

Tekoälysäädös on tekoälyjärjestelmien CE-merkki ja minimoi tekoälyjärjestelmistä aiheutuvia riskejä ihmisten terveydelle, turvallisuudelle ja perusoikeuksien toteutumiselle. Turun yliopiston Yksityisoikeuden professori Mika Viljanen avaa tekoälysäädöksen eli AI Act:in sisältöä. Aihetta käsitellään yliopistossa tehtävän työn ja etenkin opetuksen näkökulmasta. Podcastin aikana käydään läpi tekoälysäädökseen liittyvät keskeiset käsitteet kuten tekoälyjärjestelmä ja suuririskinen tekoälyjärjestelmä. Opettajia kiinnostava kysymys on miten tekoälyä voi käyttää osana oppimisen arviointia vai voiko sitä käyttää? Entä milloin opettajasta tulee laajoja kielimalleja hyödyntäessään tekoälyjärjestelmän tarjoaja ja mitä siitä taas seuraa? Suositeltava podcast myös koulutuksen hallinnon puolella työskenteleville sekä tekoälyjärjestelmien kehittäjille. Tekoälysäädöksestä lisätietoja tarvitsevalle vielä lukuvinkkinä 2025 julkaistu Tekoälyn sääntely -kirja (Lindroos-Hovinheimo, Koivisto, Koulu, Sankari). Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/latua-asiaa-yliopistopedagogiikasta-ja-oppimismuotoilusta Podcastin kansikuva: Totti Tuhkanen CC-BY 4.0

Suomen historian professori Charlotta Wolff: Tieteen ja tutkimuksen pitää olla riippumatonta poliittisesta ja taloudellisesta ohjauksesta Turun yliopiston Suomen historian professori Charlotta Wolff varoittaa, että tiedon arvostuksen lasku, kriittisen lukemisen rappeutuminen ja medialukutaidon romahtaminen uhkaavat demokratian perustaa. Wolff tähdentää valistuksen perintöä osana modernin suomalaisuuden rakentamista. Hän sanoo, että Suomesta tuli oikeusvaltio ja lopulta tasavalta, koska taustalla oli syvällinen ymmärrys valistuksen periaatteista ja eurooppalaisista vapauden ja tasa-arvon aatteista. Humanisti vastaa -podcastissa Charlotta Wolff korostaa, että demokratian kehitys Euroopassa kulki käsi kädessä lukutaidon nousun kanssa. Nyt tutkijaa huolestuttaa tiedon arvostuksen heikentyminen. Hänen mielestään olemme kulminaatiopisteessä, jossa mukavuudenhalu ohjaa toimintaamme. Älyllinen laiskuus syrjäyttää aktiivisen tiedonhankinnan, kun enää ei edes googlata, vaan annetaan tekoälyn, kuten ChatGPT:n tuottaa sisältöä. Charlotta Wolff on Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti. Hän vetää myös Turun yliopiston monitieteistä Kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos -teemaa. Kansainvälistä akateemista yhteistyötä arvostava professori kantaa huolta tieteen vapaudesta myös Suomessa ja sanoo, että tutkimuksen tulee olla riippumatonta poliittisesta ja taloudellisesta ohjauksesta. Pikavalintaosiossa Wolff kertoo, tapaisiko mieluummin kasvotusten 1800-luvun henkilöistä suurkauppiaan vai säveltäjän. Kirjavinkkinä hän suosittelee Tolkienin Taru sormusten herrasta -klassikkoa, joka historioitsijan mielestä auttaa olemaan sinut nykymaailman kanssa. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Hoitotieteen laitoksen Hyvin hoidettu! -podcastin kuudennessa jaksossa keskusteltiin työelämän ongelmakohdista hoitotyössä ja tarkasteltiin niitä nykyisen tutkimustiedon kautta. Vieraina jaksossa ovat Turun yliopiston hoitotieteen professori Mari Kangasniemi ja dosentti Marja Hult. Jaksoa juontaa väitöskirjatutkija Maija Satamo.

InFLAMESin työelämäprofessorit Timo Lappalainen, Juha Laine ja Timo Veromaa saivat ruodittavakseen nipun lääkealan vaikeita kysymyksiä, joita he arpoivat vastattavakseen vetämällä hatusta. Vastauksia ei sitten kyllä vedetty hatusta, vaan kolmikon pitkästä ja laajasta kokemuksesta lääkealalla. Miksi julkinen toimija ei voi kehittää lääkkeitä ja miksi samojen lääkkeiden hinnat ovat eri maissa erilaisia? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet vastauksen tässä podcastissa.

Logistinen regressioanalyysi on keskeinen tilastollinen menetelmä lääketieteellisessä tutkimuksessa. Toisin kuin yleisemmin tunnetussa lineaarisessa regressiossa, logistisessa regressiossa selitettävä vastemuuttuja on luokitteluasteikollinen: kaksiluokkainen, luokittelu- tai järjestysasteikollinen. Tässä podcastin jaksossa biostatistikko Tero Vahlberg esittelee logistisen regressioanalyysin perusteet ja sen, kuinka tuloksia tulkitaan. Jaksossa käydään läpi, kuinka binäärinen, multinomiaalinen, kumulatiivinen ja ehdollinen logistinen regressio eroavat toisistaan sekä huomioidaan logistinen regressio korreloituneelle aineistolle ja subjekti-spesifiset logistiset mallit. Esimerkeillä havainnollistetaan kuinka eri menetelmiä sovelletaan erilaisiin tutkimusasetelmiin. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/statistiikan-aalloilla