Maailman väkirikkain maa, BRICS-ryhmän perustajajäsen ja Etelä-Aasian mahtivaltio, maa jonka kaikki tietävät, mutta harvat tuntevat eli nyt puhutaan Intiasta. Tässä jaksossa selvitämme mikä on Intian tilanne juuri nyt, mikä maalle on tärkeää mm. kauppa- ja turvallisuuspolitiikassa ja miten se tavoitteitaan edistää – eli mitä on Intian ulkopolitiikka. Vieraina ovat Etelä-Aasian tiimin vetäjä Ville Andersson ulkoministeriöstä ja väitöskirjatutkija Matias Castrén Heidelbergin yliopistosta. Jakson juontavat Olli Puumalainen ja Ida-Susanna Pöllänen. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Hongkongia ravisuttanut “vesivallankumous” tuli päätökseensä kesällä 2020. Protestiliike tuli tunnetuksi kansainvälisesti satojatuhansia osallistujia keränneistä mielenosoituksistaan, massiivisista yliopistovaltauksista sekä poliisiväkivallasta. Sittemmin Hongkong on ollut vähemmän suomalaisten uutismedioiden otsikoissa. Mitä tälle ikoniselle kaupunkivaltiolle kuuluu nyt viisi vuotta myöhemmin? Jakson vieraina ovat toimittaja ja The Ulkopolitistin Kiinaan keskittyvä kirjoittaja Heidi Puomisto sekä Turun yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Juha A. Vuori. Jaksossa kuullaan myös nimettömänä esiintyvää hongkongilaista kokemusasiantuntijaa. Jakson juontavat Sanni Granqvist sekä Arttu Uuranmäki. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

The Ulkopolitistin podcast sukeltaa tällä kertaa kyberturvallisuuden ja -puolustuksen maailmaan. Erikoisjaksossa suurennuslasin alla on Suomen kyberturvallisuuden nykytila ja tulevaisuus. Miten Suomen kyberturvallisuustilanne on kehittynyt viime aikojen turvallisuuspoliittisten mullistusten keskellä? Mitä Suomi voisi oppia kyberturvallisuudessa muilta EU-mailta? Entä millaisiin kybermaailman skenaarioihin ja uhkakuviin Suomen tulisi jatkossa varautua? Näitä kysymyksiä studiossa kanssamme puivat Maanpuolustuskorkeakoulun kybersotataidon pääopettaja ja väitöskirjatutkija Maria Keinonen sekä Accenturen kyberturvallisuuden asiantuntija Niklas Nykter. Jakson juontaa Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Podcast-jakso on osa The Kyberist -projektia, joka on toteutettu yhteistyössä Accenturen kanssa.

EU ja neljä Mercosur-maata pääsivät yli 25 vuoden neuvottelujen jälkeen sopuun yhdestä historian suurimmista ja kiistellyimmistä vapaakauppasopimuksista. Mercosur on yksi maailman suurimmista talousalueista, ja sopimuksen kannattajat näkevät sen tuovan kasvua ja uusia mahdollisuuksia. Kriitikot uskovat sopimuksen heikentävän EU:n maatalouden kilpailukykyä ja pelkäävät lisääntyneen kaupan ympäristövaikutuksia. Jaksossa paneudumme sopimuksen taloudellisiin, poliittisiin ja ympäristöllisiin vaikutuksiin. Voiko vapaakauppa hyödyttää kaikkia vai jääkö joku aina alakynteen? Miksi lehmät ja autot ovat sopimuksen ytimessä? Jaksossa vieraina tutkijatohtori Anna Heikkinen Helsingin yliopistosta sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton kansainvälisen kaupan sekä kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori. Jakson juontavat Sofia Blanco Sequeiros ja Sanni Granqvist. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

The Ulkopolitistin podcastin uusi kausi alkaa! Kauden ensimmäisen jakson aihe on hyvinkin ajankohtainen: Yhdysvaltain äärioikeisto ja maan politiikan oikeistolaistuminen. Monet ääri- ja laitaoikeistolaiset liikkeet ovat muovanneet liittovaltion politiikkaa. Joukkoon kuuluvat niin Amerikka ensin -aate ja 2000-luvun alun teekutsuliike kuin netissä järjestäytyvä alt-right ja Proud Boysin kaltaiset ryhmätkin. Kaikki ovat olleet viime vuosina näkyvästi esillä erityisesti Trumpin hallinnon liepeillä. Mitä äärioikeisto Yhdysvaltojen kontekstissa siis tällä hetkellä tarkoittaa, ja miten se on vaikuttanut puoluepolitiikkaan ja maan poliittiseen keskusteluun? Jakson vieraina ovat tutkijatohtori Pekka Kolehmainen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta sekä juuri Yhdysvaltain kirjeenvaihtajuudeltaan Suomeen palannut toimittaja Elina Väntönen Helsingin Sanomista. Teknisistä haasteista johtuen haastattelusta tallentui vain puoli tuntia – tätä paikataksemme pyysimme vielä ääniviestit haastateltavilta, ne kuullaan jakson lopussa. Suurkiitokset Pekalle ja Elinalle joustavuudesta!

On taas podcastin kauden päätösjakson aika! Tällä kertaa kesästudioon kokoontuvat Olli, Jalmari ja Sofia. Kuluneen kevään ulkopoliittiset tunnelmat summautuvat sanapariin "vuoteni murmelina", ja niitä puidaan filosofisin mielin. Etenkin Gaza ja Yhdysvallat puhututtavat. Tuttuun tapaan seuraa myös kesähassuttelua: tällä kertaa väitellään sattumanvaraisista asioista. Kumpi voittaa, vauvat vai Keskustapuolue? Lopuksi vielä lomasuositukset. Kiitämme kaikkia kuulijoita, haastateltavia ja podcastin tekoon osallistuneita kuluneesta kaudesta. Palaamme studioon jälleen alkusyksystä -- siihen saakka toivotamme hyvää kesää!

Suomi lähti Afganistaniin vuonna 2002. Määränpäänä oli YK:n ISAF-operaatio maan pääkaupungissa Kabulissa. Muutamaa vuotta myöhemmin operaatiosta vastasi Nato ja se kattoi jo koko maan. Samalla rauhanturvaamisesta oli tullut kriisinhallintaa ja sodankäyntiä. Tässä jaksossa suuntaamme katseemme Afganistaniin – maahan ja sotaan, jossa Suomi oli mukana lähes kahden vuosikymmenen ajan. Miksi Afganistaniin mentiin? Mitä suomalaiset joukot siellä tarkalleen ottaen tekivät? Millaista arki kentällä oikeasti oli? Entä mitä operaatioista jäi jäljelle? Jakson vieraina ovat asianajaja, rauhanturvaaja Klaus Ilmonen ja Kriisinhallintakeskuksen johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki.J akson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Olli Puumalainen. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Eletään palestiinalaisen yhteiskunnan kohtalonhetkiä. Israel yrittää "ratkaista" Palestiina-kysymyksen omalla tavallaan, kansainvälisestä oikeudesta viis. Israel ei ole suurvalta. Maa on riippuvainen kansainvälisistä tukijoistaan ja kauppakumppaneistaan, Yhdysvalloista ja Euroopasta. Tämä antaisi EU:lle vipuvartta, jos se olisi valmis sitä käyttämään. Podcast-jaksossa kysytään: Mitä Israel tavoittelee, ja miksi maa saa jatkaa Palestiinan tuhoamista? Miksi Ukrainan tukeminen on EU:ssa itsestäänselvää, mutta Palestiinan tukemista vältellään? Mihin kansainvälisen järjestyksen säännöt oikeastaan perustuvat? Jaksossa vieraana juuri Harvardista palannut Fulbright-tutkija, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Bruno Jäntti. Jakson juontaa Olli Puumalainen ja sen leikkasi Pauliina Saloranta.

Javier Milei valittiin Argentiinan presidentiksi vuonna 2023. Kurjissa oloissa kasvaneessa taloustieteilijässä on performanssitaiteilijan vikaa: hän on esiintynyt yleisölle supersankarin trikoissa ja laukoo niin haastatteluissa kuin puheissaan toinen toistaan erikoisempia lausahduksia. Podcast-jaksossa syvennytään Argentiinan sisäpolitiikkaan. Milein kannatus perustuu osaksi maata pitkään vaivanneisiin haasteisiin, erityisesti talousongelmiin. Samalla Milei asettuu osaksi globaalin laitaoikeiston nousua. Vieraina jaksossa väitöskirjatutkija ja The Ulkopolitistin Amerikoiden toimituksen toimitussihteeri Ella Virtanen sekä Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Jakson juontaa Sofia Blanco Sequeiros ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. OIKAISU alkuspiikkiin: Ella Virtanen on The Ulkopolitistin Amerikoiden toimituksen toimitussihteeri, ei lehden avustaja.

Ruoka ja sen tuotanto ovat ilmastonmuutoksen ydinkysymyksiä. Ilmastonmuutos on jo muuttanut ruokajärjestelmää: yhtäällä ilmastonmuutos lisää kuivuutta, toisaalla kylmyyttä. Jossain viljelyala kutistuu, toisaalla kasvukausi pitenee. Ilmastonmuutos vaikuttaa paitsi siihen, mitä ihmiset ympäri maailmaa syövät, myös yhteisöjen ja valtioiden vakauteen ja rauhaan. Uudessa podcast-jaksossa keskustellaan ruoan tulevaisuudesta ilmastonmuutoksen aikakaudella. Ruokajärjestelmän muuttaminen on yksi keinoista hidastaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutua niihin. Eri arvioiden mukaan ruokajärjestelmä tuottaa jopa kolmasosan maailmanlaajuisista kasvihuonepäästöistä. Onko avain fossiilisista polttoaineista luopuminen? Entä kuuluuko suomalainen ruoantuotanto ilmastonmuutoksen voittajiin? Vieraina jaksossa tutkimuskoordinaattori Vilma Sandström ja tutkija Ville Lähde. Jakson juontaa Olli Puumalainen ja sen leikkasi Pauliina Saloranta.

Puola on suuri eurooppalainen maa, jonka politiikka on ollut viime vuosina Euroopan seuratuimpia. Oikeistokonservatiivinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) hallitsi maata lähes vuosikymmenen, jona aikana muun muassa Viktor Orbánin johtaman Unkarin kanssa Visegrád-ryhmään asemoituneen Puolan politiikka haastoi eurooppalaisia käsityksiä riippumattomasta oikeusvaltiosta ja naisten oikeuksista. Mutta nyt valtaan on noussut jälleen astetta liberaalimpi ja selkeästi eurooppamyönteisempi Kansalaisfoorumi (PO) Donald Tuskin johdolla. Tulevat presidentinvaalit määrittävät pitkälti Puolan hallituksen kyvyn toimeenpanna vaalilupauksiaan. Varmalta näyttää, että Puolasta tulee jatkossa yhä merkityksellisempi Euroopan maa, jonka näkökulmia kuunnellaan tarkasti. Miten uusi valtakausi Puolassa on lähtenyt käyntiin? Mitä uusi johto ja politiikka tarkoittaa Puolalle ja sen asemalle EU:ssa? Entä millaisena Puola nähdään nyt Helsingistä ja Brysselistä käsin? Tässä jaksossa pureudumme Puolan sisäpolitiikkaan, sen suhteisiin Euroopan unioniin ja Suomeen sekä siihen, miltä maan tulevaisuus näyttää - unohtamatta Puolan vaiherikkaan historian vaikutusta nykyisyyteen. Jakson vieraina ovat Erja-Outi Heino, joka työskentelee erityisasiantuntijana ulkoministeriössä ja on kirjoittanut yhdessä Antti Blåfieldin kanssa tuoreen Puola on samaa maata -tietokirjan, sekä Katalin Miklossy, joka on Jean Monnet -professori ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Etnisten vähemmistöjen vainot ja kansanmurhat nousevat ajoittain uutisotsikoihin, mutta niiden käsittely mediassa on valikoivaa. Esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa tapahtuvat vakavat ihmisoikeusloukkaukset jäävät usein suomalaisessa uutisoinnissa sivuosaan, vaikka niiden vaikutukset ulottuvat laajalle. Viime aikoina Gazassa käynnissä oleva Israelin laajamittainen sotilasoperaatio ja palestiinalaisiin kohdistettu armoton väkivalta ovat herättäneet huomiota eri puolilla maailmaa. Samaan aikaan Kiinan uiguurivähemmistön järjestelmällinen sorto jatkuu, vaikka kansainvälinen huomio on siirtynyt muualle. Massiivinen väkivalta ja ihmisoikeusrikkomukset ovat globaaleja kysymyksiä, jotka koskettavat myös Suomea kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja oikeudellisten velvoitteiden kautta. Mutta milloin vainoista tulee kansanmurha – ja kuka sen saa määritellä? Tässä jaksossa pureudumme kiisteltyyn mutta ajankohtaiseen kansanmurhan käsitteeseen tarkastelemalla uiguurien ja palestiinalaisten tilannetta. Monet ihmisoikeusjärjestöt, riippumattomat journalistit, poliitikot ja aktivistit ovat kutsuneet Kiinan ja Gazan tapahtumia kansanmurhiksi, vaikka media ja viralliset tiedotuslähteet eivät aina tee niin. Mistä tämä kiista kumpuaa? Onko kyse kielellisistä ja lainopillisista tulkinnoista vai puhtaasti poliittisista valinnoista – vai kenties kaikista näistä? Entä miten tällaiset kriisit kytkeytyvät laajemmin kansainväliseen politiikkaan ja geopoliittisiin valtasuhteisiin? Jakson asiantuntijavieraina opiskelija Pazilaiti Simayijiang ja The Ulkopolitistin kirjoittaja Arttu Uuranmäki. Jakson juontaa Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Viime vuosisadan loppupuolella Etyk laittoi Itä-Euroopan kansalaisyhteiskuntien siivittämänä alulle perhosvaikutuksen, jonka on nähty vaikuttaneen jopa kylmän sodan loppumiseen. Voisiko nykyinen Etyj käynnistää jonkin yhtä käänteentekevän kehityskulun? Mahdollisella kansalaisaktivismilla on kuitenkin kova vastus, kun suurvaltojen intressit jyräävät monenkeskisiä rakenteita yhä rankemmin. Viimeisessä The Etyjist -jaksossa haastateltavina Demo Finlandin toiminnanjohtaja Anu Juvonen, Nuoret, rauha ja turvallisuus -erityisedustaja Santeri Leinonen sekä Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Jalmari Sarla. Podcast on tuotettu yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.

Alun perin Suomen ETYJ-puheenjohtajuuskauden piti loihtia uudelleen esiin ”Helsingin henki”. Tehtävä vaikuttaa kuitenkin mahdottomuudelta sen jälkeen, kun Venäjä rikkoi perustavanlaatuisesti järjestön perussopimuksen pilareita hyökkäyksellään Ukrainaan helmikuussa 2022. Suomi on sanonut pj-kaudellaan painottavansa Etyjin periaatteiden kunnioittamista ja vahvistamista. Mitä se tarkoittaa käytännössä, kun lähtökohdat ovat oikeastaan täysin ristiriidassa tavoitteiden kanssa? Jaksossa haastateltavina tutkija Tyyne Karjalainen, ETYJ:llä Wienissä työskentelevä strateginen neuvonantaja Hanna Smith sekä ulkoministeriön ETYJ-sihteeristön apulaispäällikkö Toni Sandell. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Jalmari Sarla. Jakso on toteutettu yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.

Vuoden vaihteessa Suomi aloitti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJin puheenjohtajamaana. Samalla tulee kuluneeksi 50 vuotta järjestön ensiaskelista. Helsingissä vuonna 1975 pidetyn huippukokouksen päätteeksi Finlandia-talossa allekirjoitettiin päätösasiakirja, joka auttoi liennyttämään kylmän sodan jännitteitä. Mitä Helsingin hengestä on jäljellä? Onko nykyinen ETYJ rautaesiripun reliikki, vai kyteekö siinä yhä toivo paremmasta tulevaisuudesta? Haastateltavina kuullaan ministeri Jaakko Iloniemeä sekä pitkän uran diplomaattina tehnyttä René Nybergiä. Juontajina Jalmari Sarla ja Annastina Haapasaari.

Ulkopolitistin podcast-tiimi kokoontuu melkein täysin jäsenin joulukaaosstudioon. Mikkien ääressä istuvat Olli, Annastina, Ida, Jalmari ja Sofia – joulukissat joulustudiossa siis. Ihmisiä on enemmän kuin tuoleja ja mikrofoneja, joten luvassa on rähinää ja monologeja, jotka aina joku haluaa keskeyttää. Jaksossa puidaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan vuotta 2024. Suomen presidentinvaalit saavat osansa ja kova turvallisuus puhuttaa. Vastapainoksi pohditaan myös feminististä ulkopolitiikkaa. Ida ja Sofia vastailevat The Ulkopolitistin viralliseen jouluvisaan, ja lopuksi keräännytään joulusuositusten äärelle. The Ulkopolitistin podcast-tiimi kiittää kaikkia podcastin tekoon osallistuneita toimituslaisia, vieraita, ja ennen kaikkea kuulijoita. Toivotamme iloista joulunodotusta, ja palaamme linjoille vuodenvaihteen jälkeen! Podcast-tiimi kuulisi mielellään palautetta podcastista. Sitä voi laittaa somessa tai sähköpostilla kenelle tahansa tiimiläiselle. Erityisesti palautetta voi lähettää Sofialle osoitteeseen sofia.blanco.sequeiros@ulkopolitist.fi.

Tällä kertaa Ulkopolitistin podcastissa perehdytään Latinalaisen Amerikan alkuperäiskansoihin ja heidän ajankohtaisiin poliittisiin kamppailuihinsa. 1400-luvun löytöretkien myötä “vanhan maailman” taudit levisivät Atlantin yli. Amerikan alkuperäiset yhteiskunnat romahtivat ja kulttuureja katosi. Eurooppalaisvalloittajat hävittivät kiivaasti sitä, mitä epidemioilta oli säästynyt. Alkuperäiskansat eivät silti kadonneet. Nykyajan Latinalaisen Amerikan alkuperäiskansat ovat moninainen ja väkirikas joukko, jonka poliittiset ponnistukset koskevat niin maaoikeuksia, koulutusta, metsäkatoa kuin ilmastonmuutostakin – ja monia muita kysymyksiä. Jakson asiantuntijavieraina ovat postdoc-tutkija Anna Heikkinen ja yliopistotutkija Tuija Veintie Helsingin yliopistosta. Jakson juontavat Olli Puumalainen ja Sofia Blanco Sequeiros. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Feministisellä ulkopolitiikalla on ollut näkyvä asema muun muassa Pohjoismaiden politiikassa, erityisesti Ruotsissa hallituksen virallisena ulkopolitiikan linjana 2014–2022 ja Suomessa Marinin hallituksen ulkoministeri Pekka Haaviston aikana. Nyt feministiset arvot ovat saaneet väistyä taka-alalle monessa maassa oikeistohallitusten tultua valtaan: Suomenkin ulkopolitiikan painopisteet ovat muuttuneet, kun Tasavallan Presidentti Alexander Stubb on linjannut Suomen noudattavan ulkopolitiikassaan arvopohjaista realismia. Feminismin ja yhdenvertaisuuden teemojen vastainen mobilisaatio yhdistää laajasti populistisen radikaalioikeiston toimintaa ympäri maailman, mistä yhtenä kouriintuntuvimpana viimeaikaisena esimerkkinä on Donald Trumpin paluu Yhdysvaltain presidentiksi. Podcast-jaksossa pureudumme feministiseen ulkopolitiikkaan: sen merkitykseen, haasteisiin ja nykytilaan konservatiivisten liikkeiden varjossa. Ovatko kriittiset feministiset näkökulmat korvautuneet kautta linjan kansainvälisten suhteiden realistisen koulukunnan opeilla? Minkälaisia saavutuksia feministisen ulkopolitiikan piirissä on nähty? Lopuksi pohdimme tulevaisuutta – voisiko ihmisoikeusperustainen feministinen näkökulma tehdä vielä paluun kansainvälisille areenoille vai onko feminismistä tullut lopullisesti liian polarisoiva termi? Jakson vieraina ovat vaikuttamistyön asiantuntija Katariina Haapea Nytkis ry:stä ja Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtaja, humanitaarinen asiantuntija Merit Hietanen. Jakson juontavat Amani Al-Mehsen ja Jalmari Sarla.

Liberaalien demokratioiden poliittinen mielikuvitus on ajautunut umpikujaan. Nousevan autoritarismin ja populistisen nostalgian kertomukset houkuttelevat ihmisiä tavalla, joka johtaa instituutioiden heikkenemiseen ja yhteiskuntarauhan rakoilemiseen. Voisiko demokratian historiasta löytää ratkaisuja kehityksen kääntämiseen ympäri? Jaksossa eurooppalaiseen aatehistoriaan erikoistunutta akatemiatutkija Timo Miettistä haastattelee Annastina Haapasaari.

In this episode, we discuss the role of foreign policy, especially transatlantic relations, in the US election campaign, while also looking beyond the election to the years and decades ahead. Did Finland and Sweden’s NATO membership bring about a new era of transatlantic relations in the Nordic foreign policy? Are the Nordic countries seen as a single bloc from the United States' perspective? And what can we expect from transatlantic relations under the next administration and beyond? Panelists of the discussion are Laura Saarikoski (Tampere University), Joel Linnainmäki (FIIA) and Alexandra Pasternak-Jackson (Amcham). Moderated by Ulla Henttonen and Anton Engelberg, this episode was recorded at an event organised by The Ulkopolitist and the Finnish-Swedish cultural center Hanaholmen on 4 November 2024. The event was part of The Transatlantist, a project by The Ulkopolitist with the support of the U.S. Embassy in Finland.