Wallah, veli, kieli on aina muutoksessa, eikä suomi ole poikkeus. Tämän jakson myötä paiskaamme roskikseen normin siitä, että joka iikka oppii, rakastuu ja työskentelee yhdellä kielellä kehdosta hautaan. Totuus on monikielisempi. Mutta miten monikielisyys ja maahamuutto vaikuttavat suomen kieleen ja sen kehitykseen? Suomea lapsena oppinut koomikko Mebe kertoo kokemuksella, mikä ihmetytti kieltä opiskellessa. Suomalaiset ovat myös itse maahanmuuttajia ja vieneet kielen mukanaan maailmalle. Mitä kielimuotoja siitä syntyi? Jaksossa käytettyjä lähteitä: Siirtolaisuusinstituutin arkisto Kainun institutti / Kvensk institutt: Kainulaiset eli kväänit Jönsson-Korhola, Hannele & Lindgren, Anna-Riitta: Monena suomi maailmalla Andersson, Paula ja Kangassalo, Raija: Suomi ja meänkieli Ruotsissa Tervala-Pirskanen, Johanna: Mariskoja, klaaraa, paellaa ja sangriaa - espanjansuomen pöytä on katettu  Helsingin Sanomat:  Maailmankieli suomi Helsingissä puhutaan jo toista sataa kieltä – tunnistatko, mitä naapurisi puhuu? Yle:  Keminsaamen kieli katosi satoja vuosia sitten, ja nyt sitä koetetaan palauttaa vanhoja materiaaleja ja mielikuvitusta käyttäen Tänään on kveenien kansallispäivä Tiedätkö, mitä ovat kläppi, maapruuki ja fiskus? Suomesta Norjaan muuttaneiden kveenien kieli sinnittelee parin tuhannen puhujan voimin Kielikello:  Saisinko puhua suomea? Puhu suomea! Oppijan kielestä ja kielipolitiikasta Meänkieli, yksi Ruotsin vähemmistökielistä Harri Sinkko, erikoistutkija / Helsingin kaupunki Koneen säätiö: Myytti yhden kulttuurin Suomesta ruokkii rasismia Humboldt-Universität zu Berlin: Linguistic innovation in Kiezdeutsch Tilastokeskus:  Ulkomaalaistaustaiset Muuttoliike Virtaranta, Pertti: Amerikansuomen sanakirja