Tuntuuko sinustakin, että traumapuhe on levinnyt kaikkialle? 💭 Kovia kokenut, asioita välttelemään alkanut ihminen on aina jotenkin "traumatisoitunut", ja hänen pitäisi työstää sitä ja tätä traumaa. Mutta onko jokainen särö tai pelkoja laukaiseva muisto todella trauma? 🤔

Onko mielenterveydellemme oikeasti hyödyllistä, että nimeämme vaikeat kokemukset traumoiksi ja etsimme niihin apua traumavalmennuksista, verkkokursseilta ja self-help-kirjoista? 📖💡

Onko haavoittuvuuden eetos mennyt jo liian pitkälle, vai onko haavoittuvuus väärin ymmärretty?

Tässä jaksossa sukellamme syvälle:
🔹 Mikä oikeasti on trauma? – Sietokyvyn ylittävä kokemus vs. Sietokyvyn sisällä olevat mutta ahdistavat ja pelottavat kokemukset ⚖️
🔹 Missä kulkee raja? – Ahdistava tunnejälki vs. hermostoon syvät jäljet jättävä trauma 🎭
🔹 Miten trauma oireilee? – Ylivireys ⚡ vs. alivireys 💤, krooninen stressi, ylimitoitetut reaktiot ja toimintakyvyn haasteet
🔹 Traumapuheen vaarat? – Onko nykyinen trauma-keskustelu enemmän haitaksi kuin hyödyksi? ⚠️ Miten näistä aiheista olisi kaikkein paras puhua?
📌 PTSD:n yleisyys – n. 7,8 % ihmisistä kokee sen jossain elämänvaiheessa.
📌 Nuorten ahdistus nousussa – Vuoden 2023 kouluterveyskysely: 35 % tytöistä raportoi ahdistuneisuutta, kun pojilla vastaava luku oli alle 10 %.

✅ Trauman hoitokeinoja: EMDR 👁️, sensomotorinen psykoterapia 🧘, psykofyysinen fysioterapia 🏃
✅ Vireystilan säätely: Unirytmi ⏳, kehon ja mielen tasapaino ⚖️, ympäristöarkkitehtuuri 🏡

🔥 Onko kyse traumasta vai vain kipeästä muistosta? Miten tunnistaa ero – ja mitä sillä tiedolla tekee? Kuuntele jakso ja löydä vastauksia! 🎧💡

#Trauma #Mielenterveys #Traumapuhe #Ahdistuneisuus #MielenHyvinvointi #Tunteet #Psykologia #Hermosoto #Palautuminen #Itsereflektio #työelämä #vireystilansäätely #ajattelukunto