Kun liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka taannoin osallistui maanpuolustuskurssille, siellä mietittiin kovasti, miten kriisin koittaessa välttää valmiuslain käyttöönottoa. Hän kertoo Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskarille, millaisen kontrastin harjoituksen opit loivat melkoisen kontrastin sille, mitä tänä piti tehdä.



Ministeri Harakka pohtii myös, mitä koronakevät paljasti digitaalisten palveluiden käyttöönotosta ja reaaliaikaisen tiedon tarpeesta, mitkä työskentelytavat jäävät jatkossakin käyttöön ja millainen lainsäädäntötapa istuu nykyiseen, nopeastikin muuttuvaan maailmaan.



Digi- ja väestötietoviraston Sujuva Suomi -podcastista voit keskustella aihetunnisteella #sujuvasuomi

Muutosvalmentaja Anna Perhon sanoin kriisi on muutos, jota kukaan ei ole tilannut. Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskari keskustelee hänen kanssaan sitä, miten koronakevät vaikutti yksilöiden elämään, etenkin työpaikoilla. Millaisia muutoksia työelämässä tapahtui koronakriisin myötä? Miten ihmiset aliarvioivat muutoskykynsä, kuinka olemme opetelleet ohjaamaan itseämme ja millaisessa vuorovaikutuksessa haluamme olla kriisin jälkeen?



Digi- ja väestötietoviraston Sujuva Suomi -podcastista voit keskustella aihetunnisteella #sujuvasuomi

Kelan verkkopalveluissa asioitiin – tunnistautuneena! – viime vuonna miljoona kertaa joka viikko. Millainen kehitys on ollut keväällä 2020, kun koronavirus on pakottanut sekä organisaation itsensä että sen asiakkaat käyttämään etäyhteyksiä enenevissä määrin?



Nina Nissilä on Kelan it-palveluista ja yhteisistä palveluista vastaava johtaja. Hän keskustelee Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskarin kanssa siitä, millä tavoin Kela oli valmistautunut koronaepidemian tuomiin muutoksiin ja mitä on luvassa seuraavaksi. Lisäksi Nissilä ja Viskari palaavat ajassa taaksepäin kuuntelemaan, mitä mieltä he olivat etätyön edellytyksistä valtionhallinnossa pari vuotta sitten.



Sujuva Suomi -podcastissa mietitään, millaiset asiat muuttuivat ja miten pitkäksi aikaa, kun Suomi siirtyi koronarajoitusten myötä entistä digitaalisempaan arkeen ja vuorovaikutukseen. Minkälaiseen digitaaliseen maailmaan palaamme kriisin jälkeen? Keskustelu jatkuu aihetunnisteella #sujuvasuomi.

Keräämme paljon laadukasta tietoa, jota voitaisiin käyttää esimerkiksi erilaisten henkilökohtaisesti räätälöityjen oppimispolkujen rakentamiseen, mutta osataanko tietoa hyödyntää kunnolla? Tällaisia seikkoja pohtii opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Leikoinen yhdessä Janne Viskarin kanssa.



Millaisesta muutoksesta koulutuksessa kertoo ylioppilaskokeiden digitalisointi? Onko MyDatan edistämisessä kynnyskysymys teknologinen kyvykkyys vai se, miten yleensäkään ajattelemme omien tietojemme arvoa? Ja miten kriittistä medialukutaitoa tuetaan maailmassa, jossa digitalisoitunut media luo aivan uudenlaisia tulkitsemisen ja ymmärtämisen ongelmia?

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo, että terveydenhuollon digitalisaation suuria haasteita on oikea-aikainen ennakointi, joka vaatii erilaisten tietojen yhdistelyä. Mutta miten se tehdään niin, että kansalaisten luottamus säilyy?



Janne Viskarin ja Varhila keskustelevat myös siitä, miksi kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen väliin tarvittaisiin innovaatioita, miksi sähköinen resepti on kansainvälisessä mittakaavassa hämmentävä suoritus ja millaiset oma- ja etähoidot toimivat digitaalisesti jo nyt.

Mitkä ovat kolme lähestymistapaa, joilla digitalisaation vaikutuksia turvallisuuteen pohditaan sisäministeriössä?



Sisäministeriön kansliapäällikkö Ilkka Salmi keskustelee Janne Viskarin kanssa paitsi kotimaisista kehityssuunnista, myös vertailee kehitystä ulkomaiden suuntaan sekä vastaa samalla edellisessä jaksossa esitettyyn kysymykseen siitä, mitä mieltä hän on Kiinassa tapahtuvasta automatisoidusta kasvontunnistuksesta.



Entä millainen on suomalaisen henkilödatan käsittelysysteemin läpinäkyvys? Voisiko kansalaisten terveysdataa hyödyntää ennakoivassa terveydenhuoltotyössä? Ja millaisia ovat automatisoidun päätöksenteon mahdollisuudet?

Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen keskustelee Janne Viskarin kanssa digitaalisesta Suomesta. Miten 5G-verkot saadaan rakennettua koko Suomeen ja mikä vaikutus on digitaaliseen tasa-arvoon sillä, jos kattavuus on ei ole heti täydellinen?



Entä millaista mallia EU:n sisäisestä roaming-hinnoittelusta voisi ottaa muille digitaalisille sisämarkkinoille ja olisiko siinä keino auttaa eurooppalaisia yrityksiä kasvamaan? Entä mitkä ovat Suomen vaikutusmahdollisuudet lainsäädännöllisiin asioihin Euroopan laidalla sijaitsevana valtiona?



Lisäksi keskustellaan MaaS-hankkeista (Mobility as a Service) ja MyDatasta yksityisyydensuojan sekä kansalaisten datan vastuullisen hyötykäytön näkökulmasta.

Oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen keskustelee Janne Viskarin kanssa valtion digitalisaatiohankkeiden vahvuuksista ja heikkouksista. Missä järjestyksessä järjestelmiä pitäisi kehittää ja miten kehitysprosesseista saataisiin notkeampia? Entä miten huolehditaan siitä, että tietojärjestelmien käytettävyys pysyy hyvällä tasolla? Ja löytyisikö muista Euroopan maista esimerkkejä siitä, kuinka rakennetaan digitaalisesta tunnistaumisesta huolehtivia järjestelmiä?

Martti Hetemäki on Valtiovarainministeriön kansliapäällikkönä avainpaikalla, kun Suomen tulevaisuutta ratkotaan. Hän keskustelee Janne Viskarin kanssa siitä, miten rakentaa pohjoismaisella yhteistyöllä kilpailuetua EU:sta ponnistaville yrityksille ja julkisen sektorin teknologiaratkaisuille.



Entä millaisia oppeja teknologian organisaatioiden mukautumisesta hän lainaisi hollantilaiselta Buurtzorgilta? Ja kuinka Hetemäki ratkaisi ensimmäisessä työpaikassaan vallinneen oppiriidan kahden erilaisen tietokonejärjestelmän välillä?

Julkisen sektorin digipalveluihin saataisiin parempi yhteentoimivuus, jos niiden kehittämisessä voisi tarjota porkkanan sijaksi myös keppiä, ehdottaa Ville Peltola. Teknologiateollisuuden digitalisaatiojohtajan mielestä liikennepalvelulaista voitaisiin kopioida mahdollisuus antaa sanktioita sellaisille tahoille, jotka kehittävät sähköistä asiointia minimivauhdilla.



Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Janne Viskari keskustelee Peltolan kanssa myös siitä, miten vanhoja järjestelmiä saataisiin modernisoitua, miten sähköinen tunnistautuminen voitaisiin järjestää kaikkia ja kaikenlaisia kansalaisia palvelevaksi ja tärkeimpien tietovarantojen rajapintojen avaamisesta.

Digitalisaatio poistaa yrityksiltä tekosyyn olla kuuntelematta asiakasta. Tietoa kertyy koko ajan, joten organisaatio pitää järjestää niin ketterästi, että siihen voidaan myös reagoida jatkuvasti, ylintä johtoa myöten. OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio keskustelee Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Janne Viskarin kanssa myös muun muassa siitä, miksi itseohjautuva organisaatio voi vaatia jopa aiempaa enemmän – tai ainakin erilaista – johtamista ja miksi kaiken tämän takia viestinnässä tärkeimmäksi asiaksi nousee toisto, toisto ja toisto.

Kun Mikko Rusama aloitti Helsingin kaupungin digitalisaatiojohtajana, pormestari Jan Vapaavuoren ohje hänelle oli ”tutustu organisaatioon ja kerro mitä pitää tehdä”. Rusama keskustelee Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Janne Viskarin kanssa siitä, miksi CDO:n tehtävänä on myös organisaation kulttuurin muuttaminen, millaisia pullonkauloja digitalisaation läpiviemiseen liittyy ja miksi pitkän tähtäimen tavoitteena on päästä reagoinnista ennakointiin.

Startup-sijoittaja, sarjaepäonnistuja, hallitusamatööri ja tietokirjailija Kim Väisänen keskustelee Janne Viskarin kanssa siitä, miksi ja miten kansalaiset saadaan käyttämään viranomaisten digipalveluita. Avainasemassa on kuuden sentin sääntö eli se, että kaiken pitää sujua peukalon mitalla (6 cm). Tarjolla on myös näkemyksiä siitä, millaisissa asioissa ei kannata kopioida startupien toimintatapaa.

Miten tekoälyn vastuullisesta ja läpinäkyvästä käytöstä tehdään helppoa? Meeri Haatajan perustama Saidot on kasvuyritys, joka haluaa ratkaista tämän ongelman. Haataja veti Suomen Tekoälyohjelman Etiikka-työryhmää ja on käynyt kuultavana muun muassa EU:n korkean tason asiantuntijaryhmässä, joka julkaisi keväällä 2019 suosituksensa eettisen tekoälyn hyödyntämisestä. Hänen kanssaan keskustelee Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Janne Viskari.

Janne Viskari keskustelee Accenturen teknologiajohtaja Tomas Nyströmin kanssa siitä, millaisia seurauksia on teknologiakehityksen demokratisoitumisella. Miten tasapainottaa datan jakelun kansalaiselle synnyttämä hyöty ja toisaalta yksityisyydensuoja? Onko digitaalisuuden edistäminen yksityisellä sektorilla ennen kaikkea reaktio markkinoiden muutokseen ja julkisella puolella oman toiminnan tehostamista? Entä miksi reaaliaikaisuus on seuraava suuri trendi?

Miten toimii organisaatio, jossa digijohtaminen ei ole vain yhden ihmisen harteilla? Elisan yritysasiakasyksikössä johtajana työskentelevä Anna-Mari Ylihurula keskustelee Janne Viskarin kanssa myös siitä, miten reguloidulla ja kilpailullulla alalla pärjätään.

Metson CDO Jani Puroranta kertoo, millaista kokeilutoimintaa pyöritetään Metson digital garage -testipajassa; miten IoT auttaa tekemään huoltokatkoista yllätyksettömiä; ja mikä onkaan oikea, jo nykyään käytössä oleva syy hyödyntää 3D-tulostamista. Häntä haastattelee Janne Viskari.

Miten lentoyhtiöstä tehdään älykäs matkailuekosysteemi? Tästä keskustellaan Suomi.fi-podcastin jaksossa, jossa studioon vieraaksi saapuu Finnairin CDO Katri Harra-Salonen. Hänen kanssaan digitalisaation avaamista uusista liiketoimintamalleista ja vanhojen työskentelytapojen muuttumisesta keskustelee Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Janne Viskari.

Digitalisaation muutosaalto iski media-alan kimppuun ensimmäisten joukossa eikä myllerrys ole vieläkään lakannut. Osin juuri siitä syystä Alma Median CDO Santtu Elsinen pitää työstään, jossa pitää koko ajan miettiä, miten pärjätään kilpailussa kotimaisten mediayhtiöiden ja ulkomaisten teknologiajättien kanssa. Hänen kanssaan keskustelee Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Janne Viskari.

Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Janne Viskari keskustelee Keskon CDO Anni Ronkaisen kanssa muun muassa siitä, miten digitalisaatio näkyy kivijalkakaupassa, miten säilytetään luottamus siihen että asiakkaista kertyvää dataa käytetään oikein ja millainen kilpailuasemalla suomalaisilla yrityksillä on kansainvälisiä jättejä vastaan.