Kalastusopas Teemu Hiltunen on täysiverinen kalamies, joka isännöi Pohjois-Savossa Äyskosken ja Huuhtajankosken kalastusta. Harjusta ja taimenta nousee hyvin, mutta Hiltunen haaveilee koskien ennallistamistoimista. Kuten niin monessa koskessa muuallakin Suomessa, myös Tervossa koskia on aikaisemmin perattu tukinuittoon. Hiltunen kertoo myös, millaista kalastusoppaan arki on. Tallenne on äänitetty Huuhtajankosken rannalla 12.5.2025. Tämä on Saappaat jalassa -podcastin 125. ja samalla viimeinen jakso. Sarja päättyy.

Eränkäynnin tietokirjailija Juha Jormanainen on pyytänyt atlantinlohta vuosikymmeniä. Nyt hän on huolissaan, sillä lohikannat käyvät pohjoisella Atlantilla vähiin. Hänen mukaansa tähän on monta syytä: kassilohien kasvatus, ilmaston lämpeneminen ja merialueen ammattikalastus muun muassa. Jormanainen kertoo havainnoistaan hauenpyynnin yhteydessä Pohjois-Savossa Äyskosken alasuvannolla. Taltiointi tehtiin 12.5.2025 Tervossa.

Yli 50 vuotta jousimetsästystä harrastanut Juha Kylmä on lajin suomalainen pioneeri. Hän kertoo, millaista on ampua isoa riistaa eri puolilla maailmaa. Taljajousen ominaisuudet käydään läpi, eikä unohdeta sitä parasta metsästysmuistoakaan. Jakso on äänitetty livenä Mäntyharjulla 22.4.2025.

Metsähallituksen digipalvelupäällikkö Jari Haarala kertoo, miten kanalintuluvat kannattaa itselleen varata. Jaksossa pohditaan myös, voiko lupia hankkia scripteillä automaattisesti. Tällaisesta ei ole näyttöä, mutta Haarala ei sulje pois mahdollisuutta, että joku voisi sellaisen rakentaa. Haarala muistuttaa myös, ettei heti kannata luovuttaa, jos lupa ei heti varauspäivän alussa onnistu. Puolen tunnin odottelu voi tehdä ihmeitä. Jakso on äänitetty 3.4.2025 Teams-palaverina.

Henna Lindroos on Vuoden vapaa-ajankalastaja 2025. Hän kalastaa ympäri vuoden ja julkaisee Instagramissa hienoja kalastuskuvia. Tämän lisäksi hän on kunnostautunut muun muassa Mimmit kalastaa -hankkeessa ja vaikuttaa myös Vapaa-ajan kalastajien aikuislautakunnassa. Nyt hän kertoo pilkkimisen yhteydessä, mistä Vuoden vapaa-ajan kalastaja erityisesti tykkää.

Puolustusvoimissa nelisenkymmentä vuotta työskennellyt Petteri Lampinen on Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja. Hän kertoo jaksossa, miten liittoa voidaan kehittää, millaisia ongelmia metsästyksen jatkuvuudella on. Hän muistuttaa, että metsästysseuroissa on paljon sotilajoukkoelementtejä. Metsästystaustan omaava nuori pärjää intissä todennäköisemmin paremmin kuin luontoa tuntematon kaupunkilainen.

Lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarisen viesti on lyhyt. Karulle järvelle ei sorsaputkea kannata laittaa. Sorsapesiä pitää tehdä sinne, missä vesilinnut ovat luontaisesti oppineet pesimään. Ennen kaikkea sorsaputkilla saadaan lisää tuottavuutta, sillä niihin eivät minkki ja supi pääse tekemään tuhojaan. Putki suojaa myös varislinnuilta. Pekkarinen avaa jaksossa, miksi vesilinnut nykyisin tarvitsevat ihmisten apuja. Metsästäjilläkin olisi syytä katsoa peiliin. Jakso on äänitetty Mikkelissä 3.3.2025.

Nisäkästutkija, emeritusprofessori Heikki Henttonen kertoo mäyrästä, joka on introverttiluonteinen klaanieläin. Suomessa mesästetään noin 10 000 mäyrää vuosittain, mutta tuntevatko metsästäjät, millaista kiipeilijää he metsästävät. Äänitetty Espoossa 19.2.2025

Sallalainen Timo Tuuha on ansioitunut perhonsitoja, perhokalastaja ja eräopas. Hän kertoo jaksossa, miten hän hyödyntää perhoissaan metsästyksen ohessa saatuja karvoja ja sulkia. Eräoppaana hän avaa myös Suomen tuoreimman kansallispuiston olemusta. Sallan kansallispuisto virallistettiin vuonna 2022.

Jussi Kauma on suomalaisen retkikuntahistorian ehkä merkittävin vaeltaja. Hän vei 7-henkisen retkikuntansa Pohjoisnavalle reilut 40 vuotta sitten, keväällä 1984. Kauma muistelee tässä jaksossa koettelemuksiaan jäälakeuksilla. Hänen retkikunnassaan on muun muassa ammuttu leiriä uhannut jääkarhu. Matka Pohjoisnavalle kesti 77 vuorokautta, eikä Kauma käynyt sinä aikana kertaakaan suihkussa.

Änkilän kalastusosakaskunnan puheenjohtaja Hannu Toivanen on ollut mukana viime vuostiuhannelta saakka tekemässä Hiitolanjoen ihmettä. Laatokan järvilohi ei jää enää Kangaskosken patoihin, ja pian järvitaimenet voivat nousta jo Torsanjärvelle saakka. Tämä kaikki on vaatinut Hiitolanjoen lohisotureilta kärsivällistä työtä alkuperäisen vaelluskalakulttuurin elvyttämiseksi. Nauhoitus tehtiin marraskuussa 2024 Hiitolanjoen Kangaskosken äärellä.

Lohijokitiimin toiminnanjohtaja Jukka Viitala on huolissaan vaelluskalavesien, erityisesti kemijoen, katkokäytöstä. Porssisähkön lisääntyesssä patojen suluttaminen on lisääntynyt. Ne haittaavat vaelluskalojen elinoloja Viitalan mukaan enemmän kuin kehnoiksi haukutut kalatiet. Nauhoitus tehtiin Kemijoen Tervolan latvavesillä 28.9.2024.

Näyttelijä Aake Kalliala seurasi isäänsä erälle jo pikkupoikana. Hetken koittaessa tuli metsästyskortin suorittamisen vuoro, mitä seurasi itsenäisesti suoritettua metsästystä, kunnes haavoittunut jänis kävi Aaken luonnolle niin paljon, että metsästys jäi. Vuosia myöhemmin hän suoritti metsästyskorttikokeen uudestaan. Sen jälkeen haulikko on pysynyt hyvin kädessä. Myös kalastus on aina ollut miehen sydäntä lähellä. Erällä on riittänyt niin tapahtumia kuin humoristisia tilanteita muutenkin. Äänitys on tehty Mikkelissä 10. syyskuuta 2024.

Jan Ylhäinen on menettänyt susille kaksi metsästyskoiraa. Nyt hän kertoo, millaisen koiran sudet raatelivat hengiltä isänpäivänä Miehikkälässä. Kymmeniä villisikoja sekä hirviä ja karhuja saanut Kara oli kuollessaan kuusivuotias. Ylhäinen kertoo jaksossa, mitä suomalaiselle susitilanteelle pitäisi tehdä. Jakso on taltioitu Miehikkälässä 11.11.2024.

Ilveskeskusta 30 vuotta ylläpitänyt Jussi Ristonmaa vastusti ilvesten metsästystä vielä 1990-luvulla kiivaasti. Nyt kun ilveksiä on Suomessa runsaasti, Ristonmaan mielestä niitä voisi rajatusti myös metsästää. Ristonmaan mukaan ilveskanta on hyvällä tasolla, ja sen kanta kasvaa varmasti vielä toistaiseksi, etenkin kun ilveksen kannanhoidollinen metsästys käytännössä loppui Suomesta vuosi sitten. Rajattomaan kasvuun Ristonmaa ei kuitenkaan usko. Jossain vaiheessa ilveskanta kasvaa niin suureksi, että se kääntyy laskuun. Tallenne on tehty Vaajakoskella 30.8.2024.

Harppuunakalastaja Jari Hovikorven jakso päättyy hurjaan vedenalaisajeluun Norjassa, missä harppuunaan tarttuu 18-kiloinen kissakala. Hovikorpi kertoo tässä jaksossa, miten ja millä välineillä harppuunakalastusta suoritetaan. Kaikki käydään yksityiskohtaisesti läpi lajista, joka on kielletty kokonaan Ruotsissa. Ilman paineilmalaitteita suoritettava laji vaatii hyvää fysiikkaa ja aivan erityisesti mielenhallintaa, sillä kyseessä on väijyntään perustuva "metsästysmuoto". Jakso on taltioitu 15. elokuuta 2024 Kotkassa.

Kun Marika Hänninen 1990-luvulla haki rinnakkaislupaa metsästysaseille, hänen piti neuvotella asiasta nimismiehen kanssa erikseen. Metsästysasenteet ovat sittemmin muuttuneet, ja Hännisen johtamassa Nuolniemen Metsästysyhdistyksessä on naisia enemmänkin. Livekeskustelu äänitetty 31.8.2024 Nuolniemen metsästysmajalla.

Erävalvontapäällikkö Henri Pelkonen kertoo, miten erätarkastajat Suomessa toimivat. Metsähallituksella on 12 miljoonaa hehtaaria, mutta vain yksitoista vakituista erävalvojaa. Pelkonen kertoo, mitkä on eränkävijöiden eniten huomautuksia aiheuttavia rikkeitä.

Kuhmoolainen Tuomo Heikkinen vie Saappaat jalassa -toimittajan majavanpyyntiin. Luodikot käsissä käydään läpi, miten majavaa pyydetään niin syksyllä kuin keväällä. Heikkinen kertoo myös, miten hän metsästää kanalintuja syyssoitimilta ilman koiraa. Äänitys tehtiin Kuhmon selkosilla 30.8.2024.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Andreas Lindèn kertoo seikkaperäisesti, miten kanalintujakannat Suomessa lasketaan. Metsästys verottaa metsäkanalintuja paikallisesti, mutta isompi ongelma kantojen säilymiselle ovat sää, pesimämenestys, myyräsyklit ja pedot. Lindén kiittelee metsästäjien panosta globaalistikin ainutlaatuisen riistakantalaskennan onnistumisesta - vuodesta toiseen. Äänite tallennettiin Helsingin Lauttasaaressa 21.8.2024.