Vaikka 1800-luvulla menestys oli varattu miestaiteilijoille, jotkut naistaiteilijat saivat silti töillään suosiota. Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on ollut uranuurtaja ja monella mittapuulla menestynyt taiteilija, jonka musiikki vetoaa aina uusiin sukupolviin. Miten hän mittaa menestystä? Miten suosio vaikuttaa taiteen tekemiseen? Miltä tuntuu olla osa naismuusikoiden sukupolvien ketjua?
1800-luvun naistaiteilijoille ulossulkeminen oli arkipäivää: he eivät päässeet opiskelemaan eivätkä voineet vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Kirjailija-aktivisti Riikka Leinonen on ensimmäinen vammainen, joka on voittanut tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Miten vammaisia suljetaan ulos yhteiskunnasta? Miten taataan, että erilaisilla ihmisillä on oikeus ilmaista luovuuttaan ja tehdä taidetta?
1800-luvulla naistaiteilijoiden piti ammentaa aiheensa kodin arjesta ja jättää historialliset teemat miehille. Vuoden nuori taiteilija, kuvanveistäjä Man Yau tutkii valtasuhteita ja eksotisointia arkisten esineiden kautta. Miksi suomalaisissa taidepiireissä korostuvat oikeanlaiset meriitit – koulutus, verkostot, apurahat? Miten ponnistaa taiteilijaksi köyhistä oloista?
1800-luvulla naistaiteilijat tekivät yhteistyötä ja tukivat toisiaan monin eri tavoin toisiaan. Ketkä tarvitsevat nykyisin liittolaisia pitämään puolestaan meteliä? Kirjailija ja dramaturgi Laura Gustafsson on aina puolustanut työssään toisenlajisten eläinten oikeuksia. Liittolaisuus tarkoittaa hänelle ymmärrystä siitä, että kaikki vapaus- ja oikeuskamppailut ovat yhteisiä: eläinten aseman paraneminen on myös ihmisille hyväksi.
1800-luvun naistaiteilijoiden ei sallittu matkustaa yksin, ja matkustaminen oli hidasta ja vaarallista. Entä jos omat juuret ovat maassa, joka koko ajan sodan keskellä, eikä sitä kaikkea voi kuin katsella etäältä? Suomalais-palestiinalaisen kirjailijan ja entisen ulkomaantoimittajan Irene Zidanin mukaan taide voi parhaimmillaan avata asioita toisen ihmisen näkökulmasta. Voiko rauhaa syntyä, jos konfliktin toista osapuolta ei nähdä ihmisenä?