Kehonkieli vaikuttaa vuorovaikutukseen enemmän kuin arvaamme ja usein jo ennen kuin ehdimme sanoa sanaakaan. Tässä jaksossa puhutaan eleistä, ilmeistä ja kehonkielen vaikutuksesta arjen tilanteissa. Miksi joskus päädymme kömpelöön halaus-kättely-tanssiin? Entä miten kehonkieltä voi tietoisesti havainnoida ja hyödyntää? Vieraanani on vuorovaikutuksen ja kielen tutkija ja Raami-kehittämispalvelun yrittäjä Elina Tapio. Elina kertoo mm.: 🙋‍♀️Mitä kaikkea kehonkieli on? Miten käsien eleet, kehonasento, päänliike, katse, proksemiikka ja esineiden käsittely palvelee vuorovaikutusta? 🤷‍♀️ Miten eleitä voi luokitella? 🧏‍♀️ Miten omia eleitä voi oppia huomaamaan ja säätelemään? 🙅‍♀️ Miksi konteksti ratkaisee kehonkielen tulkinnassa? 🤦‍♀️ Millaisia myyttejä kehonkieleen liittyy?

Työpaikalla vietetään iso osa ajasta ja se millaisia suhteita meillä on työkavereihimme, vaikuttaa suoraan hyvinvointiimme ja työn mielekkyyteen. Mutta millainen on kiva työkaveri ja millainen työkaveri olet itse? Tässä jaksossa pureudeutaan työkaveruuden ihanaan ja välillä haastavaankin maailmaan. Tässä jaksossa kuulet: 🔎 Mitä tutkimukset sanovat työkaveruuden merkityksestä? 💬 Millaisia kokemuksia kuulijoilla on hyvästä työkaveruudesta? 🔥 Myytti vai fakta? Psykologi Anniina Virtanen oikoo työkaveruuteen liittyviä uskomuksia. ❓ Vastauksia kuulijoiden kysymyksiin: Voiko työkaveruutta tietoisesti rakentaa? Mitä tehdä, jos työkaveruus ei suju?

Tämän jakson aiheena on palaute. Jakson myötä tulet kuulemaan miksi palaute on tärkeää ja miten sitä voi hyödyntää. Saat myös ihan konkreettisia vinkkejä palautteen pyytämiseen. Käsitelen palautetta nimenomaan osaamisen tunnistamisen keinona, mutta toki voit kuunnella tätä jaksoa myös yleisesti palautteen merkityksestä itsetuntemuksen lisäämisen näkökulmasta. Meillä ihmisillä on myös taipumus vähätellä rutiininomaisesti osa-alueita, jotka tulevat meille luonnostaan, koska ne eivät tunnu erityisiltä. Ne ovat hiljaista tietoa, jota meidän on vaikea itse huomata. Meillä on myös aina sokeita pisteitä: asioita, joita emme näe itsessämme. Nämä voivat olla taitoja, jotka muut näkevät meissä selvästi, mutta joita emme itse huomaa. Esimerkiksi sun työkaverit saattaa ihailla tapaasi esittää monimutkaiset asiat selkeästi, vaikka sinä itse pidät sitä "vain normaalina keskustelutaitona tai tapana ilmaista itseäsi". Eli me tarvitaan muita ihmisiä oman osaamisen tunnistamiseen. Toki palaute ei ainoastaan paljasta vahvuuksia, vaan myös kehityskohtia, joita emme välttämättä itse havaitse. Kun me saadaan palautetta – oli se asiakkaalta, kollegalta, pomolta, puolisolta tai vaikka ihan satunnaiselta ohikulkijalta – siihen liittyy usein kaksi näkökulmaa, joita ei välttämättä aina tule tietoisesti pohdittua: miten itse otamme palautteen vastaan ja mistä näkökulmasta toinen sitä antaa. Näiden näkökulmien tarkastelu voi avata uusia oivalluksia siitä, mitä siitä palautteesta jää käteen.

Ajattele hetkeä, kun olet juuri aloittanut uudessa työpaikassa ja ensimmäinen kahvitauko lähestyy. Haluaisit tutustua kollegoihisi, mutta et oikein tiedä, miten aloittaa keskustelu. Tilanne tuntuu hieman jännittävältä, mutta tiedät, että olisi tärkeää oppia tuntemaan firman porukkaa. Pian tämän jälkeen osallistut alan suurimmille messuille, joissa on paljon potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Haluat hyödyntää tilaisuuden verkostoitumiseen, mutta väkijoukossa tuntemattomien ihmisten lähestyminen tuntuu haastavalta. Tässä jaksossa pohditaan verkostoitumista – aihetta, joka on olennainen osa nykypäivän työelämää, mutta josta on paljon väärinkäsityksiä. Mitä verkostoituminen oikeastaan tarkoittaa? Ja miksi se on niin tärkeä taito? Vieraanani on Laura Lindsberg, verkostoitumisen ja markkinoinnin ammattilainen ja Verkostoitumisen taito -kirjan (Alma Talent, 2024) kirjoittaja. Laura kertoo mm. - Mitä tarkoitetaan verkostoitumisella ja mitä iloa siitä voi olla? - Millaisia väärinkäsityksiä siihen liittyy? - Miten verkostoituminen kannattaa aloittaa, jos se tuntuu itselle vieraalta? - Mitkä ovat yleisimmät esteet tehokkaalle verkostoitumiselle? - Kuinka voittaa ujous tai muut henkilökohtaiset esteet verkostoitumisessa? - Miten verkostot voivat auttaa uran tärkeissä hetkissä?

Kuvittele, että esihenkilösi kehuu sinua toistuvasti. Aluksi olet iloinen, mutta pian huomaat, että kehuilla on hintansa. Esihenkilö pyytää sinua yhä useammin tekemään ylitöitä ja ottamaan lisää vastuuta. "Tämä projekti on todella tärkeä, ja sinä olet ainoa, joka pystyy hoitamaan sen kunnolla," hän sanoo. Tunnet painetta ja stressiä, mutta et halua tuottaa pettymystä. Pian alat tosissaan väsyä työn määrään, ja alat miettimään onko esihenkilösi manipuloinut sinua kehuillaan. Tämän kertaisen jakson aiheena on manipulointi ja miten se ilmenee eri tilanteissa, kuten työpaikalla, ihmissuhteissa ja jopa itsensä suhteen. Pohdimme myös, kuinka manipulaatio eroaa muusta vaikuttamisesta ja onko se aina negatiivinen asia. Kanssani keskustelemassa on kaksi erikoispsykologia: Nina Lyytinen ja Satu Pihlaja. Nina ja Satu ovat kirjoittaneet aiheesta myös kirjan: Tunnista manipulointi ja löydä omat rajasi. Nina ja Satu kertovat mm. - Miten manipulointi eroaa muusta vaikuttamisesta? - Onko manipulointi aina huono asia? - Miten manipulointi voi näkyä erilaisissa ihmissuhteissa? - Mitkä ovat tyypillisiä manipuloinnin tapoja? - Miten manipulointi vaikuttaa tunteisiin? - Miten manipuloinnilta voi suojautua?

Kuvittele hetki, jossa olet juuri sulkenut toimiston oven takanasi. Olet viettänyt päivän palavereissa, vastannut lukemattomiin sähköposteihin ja yrittänyt keskittyä tärkeään projektiin. Päivä on ollut täynnä keskeytyksiä ja kiirettä, ja tunnet olosi niin uupuneeksi, että jo ajatus kotitöistä tuntuu ylivoimaiselta. Samaan aikaan ovesta astuu kollegasi, joka tekee samaa työtä kuin sinä, ja huikkaa iloisesti heipat, mainiten menevänsä kotiin valmistamaan perheelleen herkullista lasagnea ja suuntaavansa sen jälkeen spinning-tunnille. Hän vaikuttaa olevan täynnä virtaa. Mietit, miksi hän jaksaa, mutta sinä et. Tässä jaksossa tutustumme siihen, millaisia yksilöllisiä eroja kuormittumiseen ja työhyvinvointiin liittyy. Vieraana on psykologi Anniina Virtanen, jolta on juuri tullut ulos uunituore kirja Tunne työminäsi - Näin löydät yksilöllisiä tapoja jaksaa ja kukoistaa. Anniina kertoo mm. - Miksi geneeriset vinkkilistat työhyvinvoinnin edistämiseen voivat ärsyttää tai olla jopa haitallisia? - Miksi työn ja työntekijän yhteensopivuus on niin merkityksellinen tekijä työhyvinvoinnissa? - Mitä tarkoitetaan “työminällä”? - Miten persoonallisuus vaikuttaa siihen, miten koemme työelämän haasteet ja ilot? - Mitkä ovat persoonallisuuden kolme tasoa? - Mitä ovat taipumukselliset piirteet ja miten ne vaikuttavat työhyvinvointiin? - Mitä ovat yleiset sopeutumiskeinot työelämässä ja miten ne liittyvät omaan hyvinvointiin? - Millainen merkitys on tarinoilla, joita ihminen kertoo itsestään?

Kuvittele, että sinulle tarjotaan mahdollisuutta ottaa vastuullesi uusi kiinnostava osa-alue työtehtävässäsi. Tämä uusi tehtäväalue vaatii taitoja ja tietoja, joihin et ole vielä täysin perehtynyt. Tunnet, että oppimiskäyrä olisi jyrkkä ja haasteita riittäisi. Samalla puntaroit, pitäisikö sinun pysyä tutussa ja turvallisessa vai lähteä opettelemaan uutta. Tässä jaksossa pohditaan oppimisen mestaruutta. Pureudumme siihen, mitä oppimisen mestaruudella tarkoitetaan ja miksi se on tärkeä tavoite sekä yksilöille että organisaatioille. Käsittelemme myös tärkeimpiä työkaluja oppimisen tukemiseen. Vieraanani on Mertzi Bergman, joka on kouluttaja ja Asiantuntijista oppimisen mestariksi -kirjan (Alma Talent 2024) kirjoittaja. Mertzi kertoo mm. -Miten yksilön taidot, tahto ja tarina vaikuttavat oppimiseen? -Kuinka oppimisen rutiineja voisi muuttaa ja miksi pitäisi? -Pitääkö oppimisen olla aina tavoitteellista? -Mitä on reaktiivinen ja proaktiivinen oppiminen? -Mitä työyhteisö voi tehdä, jotta oppiminen tulee näkyväksi ja osaksi arkea? -Millainen merkitys on oppimisen sanoittamisella? -Millainen merkitys johtamisella on koko työyhteisön oppimiseen?

Oman osaamisen tunnistaminen – Miten se tehdään ja miksi se on tärkeää? Omien vahvuuksien ja taitojen tunnistaminen ei ole aina helppoa, mutta monelle se tulee ajankohtaiseksi jossain vaiheessa elämää. Tässä jaksossa käsittelen osaamisen tunnistamisen tärkeyttä ja sen haasteita. Miksi on niin vaikeaa tunnistaa omaa osaamistaan? Ja miten sitä voi tehdä? Jaksossa käydään läpi muun muassa seuraavat teemat: - Miksi osaamisen tunnistaminen on tärkeää hyvinvoinnille? - Miksi osaamisen tunnistaminen on vaikeaa? - Aliarvioimmeko tai yliarvioimmeko taitojamme? Itsekriittisyys ja Dunning-Kruger-ilmiö. - Sosiaalisen vertailun haasteet - Hiljainen tieto ja osaamisen sanallistamisen vaikeus - Kuinka osaamisen tunnistamista voi tehdä? - Miten hyvin osaan: ohjeet oman osaamiskartan tekemiseen. - Kuinka hyvin osaan: ohjeet oman taitotason arviointiin. - Miten pyytää palautetta? Jaksossa pääset myös tutustumaan Mikon ja Tiinan esimerkkitarinoihin, jotka kuvaavat tyypillisiä osaamisen tunnistamisen haasteita uransuunnitellun ja ammatillisen itsetunnon näkökulmasta. "Mikko" on tilastotieteilijä, joka haaveilee uranvaihdosta, mutta kokee vaikeaksi tunnistaa, mitä taitoja hänellä oikeasti on ja missä muualla niitä voisi hyödyntää. "Tiina" on psykoterapeutti, joka kamppailee ammatillisen itsetunnon kanssa, vaikka hänellä on jo usean vuoden kokemus alalta. Sisäinen epävarmuus saa hänet aliarvioimaan osaamistaan. Toivottavasti jaksosta on sinulle hyötyä. <3 Lisää voit lukea kirjastani Tiedä mitä osaat - osaamisen tunnistamisen psykologia (Tuuma-kustannus, 2024).

Nykyään työelämässä muutokset ovat arkipäivää, ja niistä selviäminen vaatii, että yhteistyö ihmisten välillä sujuu. Oli kyse sitten yritysten yhdistyminen, toimintatapojen muuttaminen tai vaikka siitä, että työtiimejä järjestellään uusiksi. Tässä jaksossa pureudun erityisesti siihen millainen merkitys yhteistyöllä on muutoksen onnistumisessa. Miksi on tärkeää saada oikeat ihmiset mukaan muutoksen tekemiseen ja ihmiset keskustelemaan keskenään. Vieraanani on Matti Hirvanen, jolla on vuosien kokemus työyhteisöjen kehittämisestä Humap Consultationin riveissä. Matti kertoo mm. -Kuinka kriittistä on saada oikeat ihmiset osallistumaan muutokseen ja miten se vaikuttaa lopputulokseen. -Yleisimpiä esteitä, jotka voivat haitata tehokasta yhteistyötä. -Miten erilaiset mielipiteet, niin positiiviset kuin varaukselliset, saadaan kuuluviin ja arvostetuiksi. -Miten totuttuja keskustelutapoja voidaan uudistaa ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla. -Miten omaa vuorovaikutustapaa voi analysoida ja kehittää. -Kenen välillä yhteistyötä ja keskustelua olisi hyödyllistä lisätä.

Ammatillinen itsetuntemus auttaa meitä tuntemaan omat vahvuutemme ja heikkoutemme sekä ymmärtämään, mitä arvostamme työssä. Tässä jaksossa keskustelemme siitä, miten tärkeää on tuntea itsensä työelämässä, jotta voi rakentaa itselleen mielekästä ja merkityksellistä työuraa. Tutkimme, miten jokainen meistä voi löytää oman paikkansa ja tehdä töitä, jotka todella kiinnostavat ja tuntuvat tärkeiltä, varsinkin nyt, kun työelämä muuttuu jatkuvasti. Vieraanani on organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa, jonka uusin kirja 'Ikuinen koeaika' syventyy näihin kysymyksiin ammatillisen itsetuntemuksen näkökulmasta. Jaakko kertoo mm. -Miksi ammatillinen itsetuntemus on tärkeää? -Mistä ammatillinen itsetuntemus koostuu? -Miten voi tunnistaa omaa osaamista, vahvuuksia ja heikkouksia? -Miten voi tunnistaa omat keskeisimmät motivaattorit ja motivaation tappajat? -Miten löytää ja seurata omia kiinnostuksen kohteita työelämässä?

Usein elämän yksinkertaisimmat teot ovat niitä, jotka merkitsevät eniten. Kun tiimikaverisi kiittää sinua avusta tai kumppanisi ottaa aikaa kuullakseen päiväsi kuulumiset, koet todennäköisesti tulleesi arvostetuksi. Ja sen tuntuu hyvältä. Tässä jaksossa käyn läpi sitä, miksi arvostava kohtaaminen on tärkeää ja miten se vaikuttaa hyvinvointiin. Pohdin, miten arvostus ilmenee erilaisissa ihmissuhteissa ja miksi arvostuksen ilmaiseminen tai vastaanottaminen voi joskus olla vaikeaa Jakson loppupuolella saat kuulla myös käytännönläheisiä vinkkejä siihen kuinka arvostusta voi lisätä omissa ihmissuhteissa. Vieraanani on Pekka Tölli, entinen pankkiiri ja McKinseyn konsultti, nykyinen Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi. Pekka on myös kirjoittanut uunituoreen kirjan Minä näen sinut. Arvostuksen psykologiaa. Pekka kertoo mm. - Mitä tarkoitetaan arvostavalla kohtaamisella? - Miksi arvostuksen kokeminen on tärkeää? - Miksi arvostuksen antaminen tekee ihmiselle hyvää? - Millaisia väärinkäsityksiä arvostavaan kohtaamiseen liittyy? - Miksi emme osoita arvostusta tai osaa ottaa sitä vastaan? - Miten voin kohdata toisen arvostavammin?

Tässä jaksossa sukelletaan oppimisprinttien maailmaan ja tutkitaan, kuinka ne voivat auttaa meitä muotoilemaan omaa uraamme. Tämä jakso on suunnattu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita omasta kehityksestä ja työssä oppimisesta, oli kyseessä sitten uran ihan alkuvaiheet, uusien tuulten haistelu tai nykyisessä työssä kehittyminen. Vieraanani on Splendedin toimitusjohtaja Marjut Sadeharju. Marjut kertoo mm. - Mikä on oppimissprintti? - Mitä on uramuotoilu? - Millainen on hyvä kokeilu? - Miten eräässä pelifirmassa on hyödynnetty oppimissprinttejä ja lisätty oppimista arkeen? - Mistä jokainen voi lähteä liikkeelle, kun haluaa pohtia oman uran suuntaa?

Törmäämme joka päivä tilanteisiin, joissa yhteyden laatu vaikuttaa siihen, miten meillä menee töissä ja kotona. Mieti vaikka tavallista työpäivääsi: kun työkaverit tuntevat toisensa hyvin ja ymmärtävät, mistä kukin puhuu, projektit etenevät kuin rasvattu. Mutta entäs kun yhteys katkeaa? Kun kokouksissa istutaan hiljaa tai kun väärinkäsitykset saavat ihmiset varpailleen? Tässä jaksossa syvennytään siihen millainen merkitys yhteydellä on (työ)elämässä. Mistä yhteys koostuu? Miksi yhteys joskus katkeaa ja miten yhteyttä voi rakentaa? Vieraanani on psykologi Ilona Rauhala. Ilonalla on pitkä kokemus työelämän kehittämisestä ja valmentamisesta ja hän on OK5 Oy:n perustajaosakas. Ilonan uusin kirja: Yhteys - avain johtamiseen, käsittelee yhteyden merkitystä elämässä. Kirjaa on ollut kirjoittamassa myös Ira lange, Kimmo Kääriä ja Ilkka Virkkunen. Ilona kertoo mm. - Miten yhteys kalakauppiaaseen, puolisoon ja lähimpään tiimiläiseen eroaa? - Miksi kaipaamme yhteyttä toiseen ihmiseen? - Mitä hyötyä on hyvästä yhteydestä ja mitä haittaa huonosta? - Mistä yhteys koostuu? - Miksi yhteys usein katkeaa? - Miksi teemme toisesta ihmisestä niin herkästi vääriä tulkintoja? - Millä keinoilla yhteyttä toiseen voi ylläpitää ja vahvistaa? - Mitkä ovat onnistuneen kohtaamisen viisi elementtiä?

Odottamattomat tapahtumat, kuten vaikkapa sattumalta kuultu kommentti tai yllättävä kohtaaminen bussipysäkillä, voivat jäädä vuosiksi mieleen. Pienillä hetkillä voi olla iso merkitys. Ja toisaalta isot käännekohdat ovat saattaneet kadota mielestä. Tämän kertainen jakso pohtii kohtaamisen, muistamisen ja reflektoinnin teemoja. Vieraanani on Saku Tuominen, yrittäjä, joka on toiminut alallaan yli kolme vuosikymmentä. Sakun elämässä on ollut lukemattomia mielenkiintoisia vaiheita, mm. tv-ohjelmien tuottamista, ravintolabisnestä ja paljon muuta. Saku on hiljattain julkaissut elämänkertansa nimeltään "Ettekö tiedä kuka minä olen - erilainen elämänkerta". Kirja tarjoaa kiehtovan näkökulman siihen, miten elämämme pienet, mutta merkitykselliset hetket voivat muokata koko tarinaamme. Saku kertoo mm. -Miksi hänen elämänkertansa on jotain aivan muuta kuin mihin on elämänkertojen kohdalla totuttu. -Mitä Saku oppi tarkastellessaan omaa elämäänsä. -Miksi omat arvot eivät aina näy arjen toiminnassa. -Miksi reflektointi on oppimisen keskeisin väline.

Lähes jokainen meistä kaipaa tukea ja kannustusta työssään. Haluamme tietää missä olemme hyviä ja mikä kaipaa kehittämistä. Oli palautteen antajana kollega, esimies tai asiakas, hyvä vuorovaikutus ja luottamuksellinen suhde voivat keskeisesti edistää sekä työhyvinvointia että työsuoritusta. Tässä jaksossa keskustelumme siitä miten valmentavan johtamisen periaatteet antavat työkaluja luottamuksellisen ja sparraavan suhteen luomiseen. Vieraanani on Suomen digimarkkinoinnin henkilöstöjohtaja Paula Rautiainen. Paula ei ole vain liike-elämän vaikuttaja, vaan hänellä on myös merkittävä ura kilpaurheilussa; hän on voittanut pesäpallossa useita mitaleja Jyväskylän Kirittärien riveissä. Tämän lisäksi Paula on toiminut urheilijoiden psyykkisenä valmentajana ja on myös ratkaisukeskeisen coach. Paula kertoo mm. -Mitä on valmentava johtaminen? -Millaisissa arjen tilanteissa valmentava johtaminen näkyy? -Kuinka johtaja kykenee olemaan yhtä aikaa sparraaja ja myötäeläjä, mutta myös työnantajan edustaja? -Millaista on olla valmennettavana?

“Maailma olisi insinöörin paratiisi, jos ihminen ei olisi jatkuvasti sotkeutumassa koneistoon”, sanoi Kurt Vonnegut vuonna 1952. Työelämässä on pitkään ihannoitu tehokkuutta. Tulee olla tuottava ja aikaansaava. Moni meistä kokee tämän tehokkuuden ihannoinnin painostavana ja kuluttavana ja toivomus elämän leppoistamiseen houkuttelee. Mutta onko työelämän mahdollista olla sekä tehokas, että inhimillinen? Tässä jaksossa syvennytään siihen, mitä tarkoittaa inhimillinen tehokkuus. Kuinka löydetään tasapaino tehokkuuden ja inhimillisyyden välille? Vieraanani on organisaatiopsykologia Jaakko Sahimaa ja yksi Inhimillinen tehokkuus -kirjan kirjoittajista. Jaakko kertoo mm. -Mitä on inhimillinen tehokkuus? -Miksi tehokkuutta on pitkään ihannoitu? -Minkälaisia jännitteitä työelämässä on liittyen tehokkuuteen ja inhimillisyyteen? -Miten otetaan huomioon ihmisen tarpeet kestävässä työelämässä? -Miten tunnistaa itselle sopiva työtahti?

Välillä tuntuu, että ihmisten kanssa toimiminen on melkoista arvailua sen suhteen mitä heidän päässään liikkuu. Tällainen hämmenys saattaa vallata mielen, kun oma lapsi kiukustuu siitä, että kurkut ovat väärinpäin leivällä tai jäätelö sulaa suussa. Myös aikuisten kesken esiintyy informaatiokatkoksia. Esimerkiksi riita puoliso kanssa saattaa äityä sellaiseksi, että keskustelu kiertää samaa kehää. Miten tätä ihmisten mielen sisäisten liikkeiden ymmärtämistä voisi parantaa ja millainen prosessi se ylipäätään on? Tässä jaksossa käsittelemme mentalisaatiota - kykyä hahmottaa omia ja toisten ajatuksia ja tunteita. Avaamme, miten tämä taito auttaa meitä ymmärtämään paremmin läheistemme mielenliikkeitä esimerkiksi riitatilanteissa tai yllättävissä reaktioissa. Jakson asiantuntijavieraana on erikoispsykologi, psykoterapeutti Nina Pyykkönen, joka tarjoaa syvällistä tietoa ja käytännön neuvoja siitä, miten voimme kehittää tätä elintärkeää taitoa. Nina kertoo mm.: -Mitä on mentalisaatio? -Miten mentalisaatio näkyy arjessamme? -Mikä kaikki vaikuttaa kykyymme ymmärtää oman ja toisen mielen liikkeitä? -Miten mentalisaatio kehittyy ja voiko sitä harjoitella?

Tulevaisuuden ennakointi ei ole vain scifi-elokuvien tai futuristien fantasiaa, vaan sillä on annettavaa meille kaikille. Tulevaisuusmuotoilu tarjoaa välineitä, jotka voivat auttaa meitä jokaista hahmottamaan omaa tulevaisuuttamme, olipa kyse sitten urapolusta, eläkesuunnitelmista tai vaikkapa siitä kuinka valmistaudumme taloudellisesti odottamattomiin tilanteisiin tai kun mietimme, miten teknologian kehitys vaikuttaa ammatinvalintaamme. Tässä jaksossa keskustelen tulevaisuusmuotoilija Minna Koskelon kanssa siitä kuinka jokainen voi vaikuttaa tulevaisuuteen. Minna kertoo mm. - Mitä tulevaisuusmuotoilu tarkoittaa? - Miksi ajatuksemme ovat niin kiinni tässä hetkessä, emmekä useinkaan mieti aktiivisesti tulevaisuutta? - Kuinka ajattelun vinoumat vaikuttavat siihen kuinka suhtaudumme tulevaisuuteen? - Miten voimme kehittää omaa taitoamme muotoilla tulevaisuutta? - Milllainen on tulevaisuusmuotoilun prosessi? Minna Koskelo toimii tulevaisuusmuotoilijana perustamassaan yrityksessä 11HelsinkiOy. Joulukuussa 2021 julkaistiin Minnan kirja: Tehtävänä tulevaisuus -tulevaisuusmuotoilu päätöksenteossa.

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään millaista tarinaa sinä kannat mukanasi? Minkälaiset kuvaukset tai leimat lapsuudestasi saattavat edelleen kaikua korvissasi? Onko sinua kuvattu pienenä ujoksi, araksi, villiksi, kiltiksi tai hankalaksi? Ja toisaalta oletko pohtinut kuinka paljon sinun käyttäytymisesi juontuu sukusi historiasta. Oletko kenties perinyt suvultasi itsenäisyyden mallin tai ehkä taipumuksen nojata toisiin? Tässä jaksossa syvennymme näihin juurtuneisiin käsityksiin ja uskomuksiin, joita meistä jokainen omaa. Kuinka opimme tunnistamaan ne tarinat, jotka rajoittavat ja haavoittavat meitä ja toisaalta ne tarinat, joista saadaan voimaa ja lohdutusta. Vieraanani on psykologi, psykoterapeutti Aino Juusola, jolta on vastikään ilmestynyt uunituore kirja: Taakka vai turva - Mitä kannan mukanani menneiltä sukupolvilta. Aino kertoo mm. -Millainen merkitys suvun tai perheen tarinoilla on ihmiselle? -Mitä ovat taakkasiirtymät? -Kuinka tunnistaa minä-tarinoita? -Kuinka tunnistaa minä-tarinoiden vaikutus omaan elämään? -Miten minä-tarinoista voi päästää irti tai muuttaa niitä?

Tänään syvennymme aiheeseen, joka koskettaa meistä jokaista jossain vaiheessa elämäämme - nimittäin työnhakuun ja erityisesti työnhaun psykologiaan. Pohdimme erityisesti millaisia sudenkuoppia työnhakuun liittyy, miten omaa osaamista voi tunnistaa, miten hyödyntää tarinallisuutta oman osaamisen sanoittamisessa ja miten eläytyä työnantajan rooliiin. Vieraana on psykologi, uravalmentaja Päivi Montgomery. Päivillä on takana työnhaku ja uravalmennuksia lähes 20 vuoden ajalta ja yli kymmenen vuoden kokemus myös rekrytoinnista. Päivi on myös kirjoittanut mainion kirjan: Työnhaun psykologia - ymmärrä itseäsi ja työnantajaa ja löydä unelmiesi työpaikka. Päivi antaa monia konkreettisia vinkkejä työnhaun eri vaiheisiin. Kuulet mm. seuraavista työkaluista: -Voimavarojen ja -osaamisen kartoitus -Oman uratarinan muotoilu -Lappuleikki kehityskeskusteluun valmistautumista varten