Mielenterveyden hoito on kriisissä – ja siitä puhumme tässä jaksossa MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturin kanssa. Kun yhteiskunnan tukirakenteet horjuvat, raskain taakka jää usein yksilön ja hänen läheistensä kannettavaksi. Mutta miksi edelleen valitsemme korjaamisen ennaltaehkäisyn sijaan, vaikka tutkimus osoittaa toistuvasti varhaisen tuen vaikuttavuuden? Keskustelussa pureudumme siihen, miten kouluissa voitaisiin vahvistaa nuorten elämäntaitoja, millaista roolia yhteisö kantaa yksilön hyvinvoinnissa ja miksi hyvän mielenterveyden ylläpitäminen ei voi olla vain ammattilaisten vastuulla. Puhumme myös siitä, millaisia seurauksia säästötoimet ja leikkaukset jättävät jälkeensä – ja millainen lasku niistä lopulta kertyy koko yhteiskunnalle. Sarin sanoma on selkeä: parempi huominen ei synny itsestään, vaan tarvitsee meitä kaikkia.

Miksi elämä ei ole reilua – ja mitä se meiltä lopulta vaatii? Tässä jaksossa vieraana on dokumentaristi Sami Kieksi, joka tunnetaan aitouden puolustajana ja vaikeidenkin tarinoiden esiin tuojana. Keskustelemme siitä, miksi kärsimys on väistämätön osa elämää ja jopa sen perusedellytys: ilman kipua emme tunne kasvua, emmekä löydä rajoja, jotka pitävät meidät koossa. Pohdimme myös, miten liika hyvinvointi voi paradoksaalisesti synnyttää pahoinvointia – kun helppous vie pohjan merkitykseltä. Jakson aikana nousee esiin kysymys, miksi joillekin kasaantuu kohtuuttoman paljon vaikeuksia, ja miten näiden kokemusten keskeltä voi silti löytää voimaa, yhteyttä ja toivoa. Tutustu Samin tuotantoihin: Logged In - https://areena.yle.fi/1-50409258 Some Deep Story - https://areena.yle.fi/1-3670003 Kieksi - https://areena.yle.fi/1-65849622

Tutkimukset osoittavat psykedeelien kiistattomat hyödyt mielenterveysongelmien hoidossa, mutta miksi niistä ei puhuta enemmän? Miksi keskustelu kulkee usein vain kahdella äärilaidalla – täydellisen hypen ja tiukan kiellon välillä? Vieraana studiossa on Aleksi Hupli, valtiotieteiden ja lääketieteellisen antropologian maisteri sekä yhteiskuntatieteiden tohtori, joka on vuosia perehtynyt tajusteisiin – aineisiin, jotka voivat muuttaa ihmisen tietoisuutta ja kokemusta itsestään. Tässä jaksossa katsomme pintaa syvemmälle: mitä tajusteet oikeastaan ovat, mitä menneisyys kertoo tutkimuksen unohtuneista vaiheista ja mitä meidän tulisi kysyä psykedeeleistä vuonna 2025, jotta keskustelu ei jäisi vain pinnalliseksi trendiksi. Pohdimme, miksi vaikeat kokemukset voivat opettaa enemmän kuin helpot, ja kysymme, voiko ihminen todella parantua ilman, että luopuu hallinnasta. Millaisia lupauksia psilosybiini ja muut yhdisteet antavat mielenterveyden hoidossa, ja mitä riskejä liittyy siihen, että hoitomuodoista tulee kaupallistettua ja kontrolloitua? Entä mikä on yksilön vastuu, kun digiyhteisöt ja bioliberalismi luovat paineen jatkuvaan itsensä kehittämiseen? Keskustelu kulkee tieteen ja mystiikan, filosofian ja yhteiskunnallisten rakenteiden rajapinnoilla. Tämä ei ole vain jakso psykedeeleistä, vaan matka siihen, miten ymmärrämme ihmisyyttä, parantumista ja rajoja, jotka usein määrittelevät meitä enemmän kuin itse kokemukset.

Elämässä on hetkiä, jolloin jokin sisäinen ääni kysyy: mihin todella uskomme, ja miksi kuljemme niin kuin kuljemme? Tämän jakson vieraana on elokuvaohjaaja Ramin Sohrab, jonka kanssa sukellamme syvälle mielen kerroksiin ja sen luomiin uskomuksiin. Kun puhumme spiritualismista, emme tarkoita pakomatkaa todellisuudesta, vaan pysähtymistä sen äärelle, mikä ohjaa ihmisten käytösmalleja ja valintoja – usein tiedostamatta. Epävarmuus ja muutos ovat asioita, joita ihminen pelkää, mutta juuri ne paljastavat, mitä todella pidämme arvokkaina. Keskustelussa pureudumme myös onneen: kenellä on lopulta vastuu sen rakentamisesta? Onko se yhteiskunnan, olosuhteiden vai jokaisen oma tehtävä? Ramin nostaa esiin ajatuksen sokeasta luottamuksesta – siitä, että toisinaan meidän täytyy astua tyhjyyteen, ennen kuin näemme seuraavan askeleen. Vastuu ei tällöin ole kahle, vaan vapauden ehto. Modernin ihmisen suurin illuusio on ehkä se, että kaiken voisi hallita. Silti rauhaa ei löydy kontrollista, vaan kyvystä luopua siitä. Tässä jaksossa kysymme: mitä tapahtuu, kun ihminen lakkaa pakenemasta epävarmuutta ja kääntyy sen opettajaksi?

Miltä tuntuu menettää oma lapsi? Entä olla vahva, vaikka ei enää jaksaisi? Tässä jaksossa ääneen astuu 29-vuotias Mia, jonka elämää ovat varjostaneet koulukiusaaminen, seksuaalinen hyväksikäyttö, narsistinen parisuhde – ja lopulta oman lapsen kuolema. Mia kertoo rehellisesti uupumisesta, yksinäisyydestä ja siitä, kuinka vaikeaa on pyytää apua silloin, kun sitä eniten tarvitsisi. Mutta hän puhuu myös selviytymisestä – ei kliseisesti, vaan siitä hiljaisesta voimasta, joka syntyy, kun päättää nousta vielä kerran.

Voiko säröistä kasvaa ymmärrystä? Tässä jaksossa ääneen pääsee Janne Väänänen – mies, jonka tarinassa toistuvat kiusaaminen, epävarmuus, uupumus ja masennus, mutta myös isyys, toivo ja haaveiden toteutuminen. Janne kertoo elämästä, jossa kehonkuva ja ulkopuolisuus ovat olleet vahvasti läsnä, ja jossa rakkaus, ero, myrkylliset ihmissuhteet ja läheisen menetys ovat muovanneet minuutta. Hän puhuu rehellisesti itsensä etsimisestä, epäluottamuksesta ja siitä, miten mielenterveyden kanssa eläminen vaikuttaa arkeen – myös silloin, kun oma tytär sairastuu. Tämä jakso ei tarjoa nopeita ratkaisuja, vaan pysähtymistä ihmisyyden äärelle. Se on kutsu ymmärtää, jakaa ja ehkä nähdä itsensä vähän selvemmin toisen tarinan kautta.

Miten hyvinvointi oikeasti rakentuu – ja miksi niin moni epäonnistuu siinä, vaikka haluaa muutosta? Tämän jakson vieraana on hyvinvointialan moniottelija Joni Jaakkola, jonka kanssa sukellamme syvälle ihmisluonteen, motivaation ja arjen valintojen maailmaan. Puhumme siitä, miksi pelkkä tieto ei muuta ketään, ja miksi hyvinvointia ei pitäisi ehdollistaa tai ulkoistaa. Miksi ihminen mieluummin uhrautuu epäterveiden tapojen mukavuudelle kuin kohtaa epämukavan muutoksen? Mikä rooli on identiteettitarinoilla, kuten “en ole aamuihminen” tai “en ole liikunnallinen”? Entä mitä tapahtuisi, jos alkaisit kyseenalaistaa omat rajoittavat uskomuksesi? Jaksossa käsitellään myös sitä, miksi kärsimys voi antaa syvemmän merkityksen saavutuksille, miten oma mieli suurentelee ongelmia – ja miksi todellinen itseluottamus syntyy vasta toiminnan kautta. Rehellinen, inhimillinen ja ajatuksia herättävä keskustelu siitä, miten ihminen voi lakata lainaamasta hyvinvointia huomiselta ja alkaa rakentaa sitä tänään.

Millainen on miehen rooli vuonna 2025 – ja miten miehen on kehityttävä vastatakseen tulevaisuuden odotuksiin esimerkiksi parisuhdemarkkinoilla? Tässä jaksossa psykologi, tietokirjailija ja pitkän linjan ihmissuhdetuntija Tony Dunderfelt avaa näkemyksiään miehisyyden muutoksesta ja siitä, miksi niin monet miehet kokevat tänä päivänä epävarmuutta oman paikkansa suhteen. Keskustelemme kolmen miehen tyypistä (1-, 2- ja 3-tyypin mies): mistä ne kertovat ja miten ne vaikuttavat miehen tapaan kohdata itseään, toisia ja mahdollisia kumppaneita? Entä mitä tarkoittaa polarisoituminen parisuhteessa – ja miksi se usein estää syvällisen yhteyden syntymistä miehen ja naisen välillä? Kysyimme myös suoraan: ovatko naisten odotukset miehiä ja miehisyyttä kohtaan kasvaneet jopa kohtuuttomiksi? Ja jos näin on, mitä se kertoo ajastamme ja sen haasteista? Lopuksi etsimme käytännöllisiä tapoja, joilla parisuhteessa voitaisiin rakentaa aidompi, rehellisempi ja toimivampi keskusteluyhteys. Tämä jakso tarjoaa oivalluksia niin miehille kuin naisille – kaikille, jotka haluavat ymmärtää paremmin miehisyyttä, ihmissuhteita ja nykypäivän vaatimuksia rakkauden kentällä.

Kun elämä pysäyttää, kasvu alkaa. Laulaja Mikko Harju saapuu jaksoon kertomaan rehellisesti ja avoimesti polustaan mielen hyvinvoinnin äärelle. Siikaisista kotoisin oleva Mikko eli aktiivisen lapsuuden metsissä ja urheilukentillä, mutta sisäinen kasvu alkoi toden teolla 17-vuotiaana, kun hän sai käsiinsä elämäänsä muuttaneet kirjat Havahtuminen ja Alkemisti. Niiden myötä syttyi kipinä itsensä kehittämiseen – matka, joka on kulkenut musiikkiuran noususta terapian kautta ADHD-diagnoosiin. Jaksossa Mikko puhuu parisuhteen päättymisestä, alakuloisista vuosista, terapiaprosessista ja siitä, miten ADHD:n ymmärtäminen muutti hänen koko elämänsä kartan. Tämä on jakso unelmista, oivalluksista ja siitä, miten rohkeus kohdata itsensä voi johtaa syvempään yhteyteen – niin itseen kuin muihin.

Miksi elämä tuntuu tyhjältä ajassa, jossa meillä on enemmän vapautta ja mahdollisuuksia kuin koskaan ennen? Tässä jaksossa sukellamme filosofisiin ja inhimillisiin kysymyksiin yhdessä filosofi Samuel Salovuoren kanssa. Pohdimme, miten minäkeskeisyyden korostuminen hämärtää identiteettiämme ja miksi kuuluvuuden kaipuu jää usein täyttymättä pinnallisten yhteisöjen keskellä. Miksi rajaton vapaus ei lopulta teekään meitä onnellisiksi – ja mitä tapahtuu, kun moraaliset kompassit katoavat ja kaikki arvot muuttuvat valinnaisiksi? Keskustelussa esiin nousevat myös häpeä, vertailu ja riittämättömyys, joita sosiaalinen media ja kilpailuyhteiskunta ruokkii. Entä mitä tehdä, kun elämän merkitys katoaa ja tilalle jää eksistentiaalinen ahdistus? Puhumme myös siitä, mikä meiltä ehkä todella puuttuu, vaikka ulkoisesti kaikki näyttäisi olevan kunnossa – ja siitä, millainen voisi olla uudenlainen, merkityksellinen yhteisöllisyys, joka ei perustu samanlaisuuteen vaan aitoon kohtaamiseen. Tämä jakso on kutsu pysähtyä, kyseenalaistaa ja rakentaa jotain kestävämpää.

Sosiaalinen media on osaltaan normalisoinut seksityötä ja luonut illuusion sen helppoudesta – altistaen erityisesti nuoria valinnoille, joiden psykologisia seurauksia he eivät vielä täysin ymmärrä. Yhä useampi nuori nainen houkutellaan myymään alastomuutensa muutaman euron kuukausihinnalla, usein ajattelematta, millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia sillä voi olla itsetuntoon, seksuaalisuuteen tai ihmissuhteisiin. Jaksossa vieraana on teologian maisteri, väitöskirjatutkija, kasvatustieteen kandidaatti ja seksuaaliterapeutti Pia Rendic. Sukellamme syvälle pornon haittavaikutuksiin sekä OnlyFansin ja Pornhubin kaltaisten alustojen varjopuoliin – siihen, mitä tapahtuu kulissien takana ja millaisin mekanismein ihmiskauppa kytkeytyy osaksi seksiteollisuutta. Keskustelemme siitä, miten pornografia vaikuttaa parisuhteisiin, yksilön kykyyn kokea aitoa läheisyyttä sekä siihen, millaisia haitallisia uskomuksia ja normeja se ruokkii yhteiskunnallisella, järjestö- ja yksilötasolla. Pornografiaa puolustetaan usein sananvapauden, seksuaalisen vapautumisen tai tasa-arvon näkökulmasta, mutta todellisuudessa sen tuotanto ja vaikutukset voivat monien kohdalla olla kaikkea muuta kuin vapauttavia tai tasa-arvoa tukevia – ne voivat sisältää hyväksikäyttöä, alistamista ja pitkäaikaista henkistä vahinkoa. Jaksossa puhumme seksuaalisuudesta, itsemääräämisoikeudesta, vallasta – ja siitä, mitä kaikkea jää näkymättömiin, kun alastomuus muutetaan sisällöksi.

Tässä jaksossa kuulemme tarinan siitä, miten ankaruus itseä kohtaan voi viedä syvälle pahoinvointiin – mutta myös siitä, miten vaikeuksista voi kasvaa vahvaksi. Vaikka perhetausta oli turvallinen, itsekritiikki, ulkonäköpaineet ja jatkuva vertailu toisiin varjostivat lapsuudesta asti. Koulukiusaaminen, syömishäiriö, riippuvuudet ja mielenterveyden romahtaminen veivät kohti pimeitä hetkiä, joissa elämä tuntui loppuvan. Mutta matka jatkui: diagnoosit, hoito, terapia ja vuosien työ itsensä kanssa rakensivat pohjan toipumiselle. Nyt elämä on tasapainoisempaa kuin koskaan. Tästä kasvun ja toivon tarinasta keskustelemme tässä jaksossa.

Julia Louhi, 32-vuotias Turusta, on kokenut elämässään enemmän kuin moni ehtii koko elämänsä aikana. Monipuolisen työhistorian ja rakennus- sekä turvallisuusalan koulutusten taakse kätkeytyy tarina, joka on kaikkea muuta kuin suoraviivainen. Päiväkoti-ikäisenä alkanut kiusaaminen, ulkopuolisuus, menetys ja jatkuva riittämättömyyden tunne kasvoivat vuosien mittaan uupumukseksi, paniikkioireiksi ja masennukseksi. Kukaan ei tuntunut uskovan kipuja – ei fyysisiä eikä henkisiä. Jaksossa Julia kertoo avoimesti vaikeimmista vuosistaan: siitä, miltä tuntuu kun oma arvo määrittyy muiden hyväksynnän kautta, ja mitä tapahtuu, kun vuosien mykkä kipu viimein purkautuu kynsiteknikon penkissä. Tämä on tarina siitä, miten musiikki, liikunta, koirat – ja lopulta terapia – pelastivat elämän. Ja siitä, miten hiljaisesta tarkkailijasta kasvoi ihminen, joka uskaltaa vihdoin sanoa: “puhuminen on parasta p#skaa.”

Tässä jaksossa vieraana on palomies ja ”medianarri” Kaapo Savolainen, jonka tarina on poikkeuksellinen. Keskustelemme OCD:stä ja siitä, miten pakko-oireinen häiriö voi hallita arkea sekä vaikuttaa päihteiden käyttöön. Sukellamme myös päihderiippuvuuteen ja siihen, mitä tapahtuu, kun elämä pyörii Subutexin ympärillä. Mikä sai Kaapon hakemaan apua, ja miten toipuminen vei lopulta kohti palomiehen ammattia? Jaksossa puhutaan myös koulukiusaamisesta ja sen pitkäaikaisista vaikutuksista. Miten kiusatuksi tuleminen voi muokata ihmisen minäkuvaa ja mitä sille voi aikuisena tehdä? Puhumme yhteisöjen merkityksestä – kuinka tärkeää on, että ihminen kuuluu johonkin ja saa tukea ympäriltään, oli kyseessä sitten perhe, ystävät, työyhteisö tai hengellisyys. Kaapon tarina on rehellinen ja inspiroiva. Se osoittaa, että menneisyys ei määritä tulevaisuutta, ja että elämän voi aina rakentaa uudelleen, kunhan on valmis ottamaan ensimmäisen askeleen. Tämä jakso on täynnä elämänmakuisia oivalluksia, vaikeita mutta tärkeitä aiheita ja toivoa. ------------------- Kohtausluettelo: 00:00 Intro 3:38 Milloin OCD alkoi? 5:01 Koska sait nimittäjän OCD oireille? 5:29 Miksi et halunnut puhua terapeutille? 6:57 Millaisia olivat ensimmäiset pakko-oireet? 7:40 Onko OCD taudinkuva muuntautunut elämän aikana? 8:14 Korostuvatko OCD oireet joissain tilanteissa? 11:00 Oletko kokenut syrjintää elämän aikana OCD vuoksi? 13:25 Miten hallitset OCD oireilua? 15:45 Kauan kesti siedättää itsensä OCD oireiden läsnäololle? 19:36 Ensimmäinen paniikkihäiriö kokemus. 22:04 Pystytkö ennakoimaan paniikkikohtauksia? 23:36 Pahentavatko muuttuvat elämäntilanteet paniikkikohtauksia? 25:04 Voiko kärsimykseltä välttyä elämässä? 29:53 Koulukiusaaminen. 39:57 Suhtautuminen lääkkeisiin mielenterveyden hoidossa? 42:16 Mikä hoitomuoto auttanut parhaiten OCD oireisiin? 43:16 Miksi miehet eivät puhu? 48:19 Hengellisyyden rooli ihmisen hyvinvoinnissa? 1:01:55 Miten ajauduit päihteiden käyttöön? 1:02:10 Miten nopeasti siirryit alkoholista päihteisiin? 1:05:17 Oikeutitko päihteiden käytön itsepetoksella? 1:08:57 Vieroitus. 1:12:20 Onko päihteiden käyttäjien stigma todellinen? 1:16:31 Mitä neuvoisit ihmisille, joka kokee samoja haasteita, kuin ole itse kokenut? 1:17:40 Tykkäätkö itsestäsi nykyään?

Unen merkitystä ei voi liikaa korostaa – mutta mitä uni oikeastaan on, ja miksi se on niin tärkeää? Tässä jaksossa syvennymme unen saloihin unilääkäri Henri Tuomilehdon kanssa. Puhumme univaiheista, unta koskevista myyteistä, uniongelmien syistä ja siitä, miten teknologia, stressi ja elämäntavat vaikuttavat uneen. Henri Tuomilehto avaa myös, kuinka uni ja mielenterveys kytkeytyvät toisiinsa, ja antaa käytännön vinkkejä parempaan uneen. Voiko menetettyä unta korvata? Miten vuorokausirytmi vaikuttaa jaksamiseen? Onko kahdeksan tuntia unta kaikille oikea määrä? Entä miten unesta voi tehdä konkreettisen kehityskohteen? Tämä jakso on täynnä arvokasta tietoa kaikille, jotka haluavat ymmärtää unta paremmin ja tehdä siitä voimavaran arjessa. Lisää aiheesta: Henri Tuomilehdon kirjoja: • Nukkumalla menestykseen • Hyvän unen vallankumous Katso jakso ja opi, miten parempi uni voi muuttaa elämäsi!

Tässä jaksossa sukellamme masennuksen syihin, diagnoosiin ja hoitoon yhdessä psykologin ja kirjailijan Aku Kopakkalan kanssa. Mitä masennus oikeastaan on, ja miten se eroaa hetkellisestä surusta tai uupumuksesta? Käymme läpi yleisimmät masennuksen taustatekijät sekä sen, miksi tauti on yleistynyt niin merkittävästi Suomessa. Puhumme myös siitä, miten masennus luokitellaan ja diagnosoidaan ICD-tautiluokituksen avulla – kuka päättää, mitä sairauksia luokitukseen lisätään, ja miten ajantasainen se on vuonna 2025? Entä miten ”käypä hoito” -suositukset vaikuttavat masennuksen hoitoon ja millaisia hoitomuotoja Suomessa ensisijaisesti tarjotaan? Lääkkeiden rooli masennuksen hoidossa on keskeinen mutta kiistanalainen. Keskustelemme SSRI-lääkkeistä – toimivatko ne todella niin kuin väitetään, ja mitä hyötyjä ja haittoja niihin liittyy? Pohdimme myös lääketeollisuuden vaikutusvaltaa masennuksen hoidossa ja sitä, millaisia eettisiä kysymyksiä lääkekehitykseen ja hoitosuosituksiin liittyy. Lopuksi käännämme katseen yksilöön ja yhteiskuntaan: miksi ihmiset tekevät haitallisia valintoja, vaikka tietävät niiden seuraukset? Miksi masennus kroonistuu ja mitä yhteiskunnallisia muutoksia tarvittaisiin, jotta suomalaiset voisivat paremmin? Tämä jakso tarjoaa syvällistä tietoa ja kriittistä keskustelua masennuksen hoidosta ja sen tulevaisuudesta. Luettelo: 6.02 Mitä masennus on miten se määritellään psykologian näkökulmasta? 16.32 Miten masennus eroaa hetkellisestä surusta tai uupumuksesta? 19.44 Yleisimmät syyt ja riskitekijät masennuksen taustalla. 28.56 Miksei ihminen tee mitä tietää? 50.57 Mikä on ICD tautiluokitus ja mihin sitä käytetään? 55.31 Kuka vastaa ICD tautiluokituksen laatimisesta ja päivityksestä? 58.12 Miten diagnooseja lisätään tai muutetaan tautiluokitukseen?  1.06.32 Onko ICD tautiluokitus luotettava vuonna 2025?  1.08.59 Mikä on “käypä hoito suositus” ja kuka se määrittelee? 1.11.51 Miten käypä hoito suositus ohjaa masennuksen hoitoa Suomessa? 1.12.48 Mitä lääkkeitä Suomessa käytetään masennuksen hoidossa? 1.13.30 Mitä tilaa SSRI ja SNRI lääkkeillä pyritään korjaamaan ja toimivatko ne? 1.17.51 Onko väittämä neurovälittäjäaineiden epätasapainosta masennuksen aiheuttajana totta? 1.19.46 SSRI & SNRI lääkkeiden hyödyt ja haitat. 1.26.29 Onko ihminen laiska otus? 1.27.50 Millainen on lääketeollisuuden rooli masennuksen hoidossa? 1.32.50 Millaisen kehitystyön uusi masennuslääke käy läpi ennen kuin se pääsee markkinoille? 1.36.06 Kuka päättää pääseekö uusi lääke markkinoille? 1.38.51 Kuka järjestää ja valvoo lääkäreiden täydennyskoulutuksia koskien mielenterveyslääkkeitä? 1.43.17 Voiko tavallinen ihminen luottaa häntä hoitavaan järjestelmään ja lääketeollisuuteen? 1.51.54 Mikä valinnat ja rutiinit tukevat yksilön hyvinvointia mielenterveyden osalta? 1.56.14 Mitä on epigenetiikka ja miten se vaikuttaa meihin? 1.57.17 Millä tavoin ihmiset oikeuttavat itsellensä omia huonoja valintoja? 1.59.59 Onko ihminen haluton hyväksymään totuuksia, jotka haastavat hänen nykyiset uskomuksensa? 2.07.36 Miksi masennus kroonistuu Suomessa? 2.16.36 Mitä konkreettisia uudistuksia tarvitaan, jotta mielenterveys kääntyisi nousuun Suomessa?

Jaksossa käsitellään lasista lapsuutta, perfektionismia ja konfliktin välttelyä. Lauri kasvoi ympäristössä, jossa alkoholi ja puhumattomuus hallitsivat arkea. Hän oppi jo lapsena tarkkailemaan ympäristöään, välttämään ristiriitoja ja kantamaan vastuuta, mikä johti suorittamisen kierteeseen. Perfektionismi ja jatkuva huolehtiminen näkyivät myöhemmin työelämässä, perheessä ja OCD-oireiluna. Uupumus ja pakko-oireet pahenivat, kunnes lopulta oli haettava apua. Terapia ja lääkitys toivat helpotusta, mutta suorittamisesta irrottautuminen on yhä haaste. Jaksossa pohditaan, miten lapsuuden kokemukset muovaavat aikuisuutta ja miten selviytymismekanismeista voi oppia pois.

Tässä jaksossa vieraanamme on Janne Ollikainen, joka avaa elämänsä haasteita mielenterveyden ja harvinaisen sairauden kanssa. Keskustelemme hänen kokemuksistaan masennuksesta, ahdistuksesta ja ADHD-diagnoosista sekä siitä, miten näiden kanssa on opeteltu elämään. Lisäksi hän jakaa tarinansa harvinaisesta MEN 2b -oireyhtymästä, joka on vaikuttanut niin fyysiseen kuin henkiseen hyvinvointiin. Jakson aikana käsitellään myös kiusaamista: Jonas avaa rehellisesti, miten hän kohteli Jannea heidän yhteisinä bändiaikoinaan, ja miten tapahtumat vaikuttivat molempiin osapuoliin. Miten menneisyydestä voi oppia ja päästä eteenpäin?

Vieraana studiossa on tällä kertaa someammattilainen Maria Kangaskortet, joka on läpikäynyt rankkoja kokemuksia lapsuudesta aikuisuuteen, mutta löytänyt niiden kautta tasapainoa ja elämäniloa. Hän avaa tarinansa masennuksesta, terapiaprosessista, ADHD-diagnoosista sekä elämän stressaavista vaiheista, kuten pikkulapsiarjesta ja yrittäjyyden haasteista. Keskustelussa käsitellään selviytymistä vaikeista tilanteista, kumppanuuden merkitystä, ja sitä, miten omat voimavarat löytyivät ajan ja tuen avulla. Tarina on voimakas kuvaus selviytymisestä ja itsensä löytämisestä.

Tonilla on kokemusta koulukiusaamisesta ja kouluväkivallasta sekä kiusattuna että kiusaajana. Hänen pahoinvointinsa nuoruudessa johti päihteiden sekakäyttöön ja itsemurhayritykseen. Päihderiippuvuuden vuoksi Toni syyllistyi rikoksiin, ja poliisin kanssa oltiin tekemisissä useita kertoja. Koulukiusaaminen jätti syvät jäljet mielenterveyteen. Itsetuhoiset ajatukset alkoivat jo ensimmäisellä luokalla, ja neljännellä luokalla Toni koki hetkittäin halua viedä veitsen kouluun ja satuttaa kiusaajiaan. Aikuisuudessa nuoruuden kokemukset vaikuttivat Tonin elämään noin 25-vuotiaaksi asti, esimerkiksi jatkuvana tarpeena kuulua joukkoon ja saada hyväksyntää. Lopulta hän kuitenkin ymmärsi, ettei ole mitään järkeä yrittää miellyttää kaikkia. Hän päätti, että on tärkeintä olla oma itsensä – ja kelvata sellaisena kuin on, tai sitten ei. Muiden miellyttäminen vain hyväksynnän saamiseksi ei ollut enää hänen tavoitteensa.