
Miten ns. sielun pimeän yön, syvän itseyden, oman identiteetin ja olemassaolon kyseenalaistamisen jakson elämässään voi nähdä voimaannuttavalta kannalta?
Sielun pimeässä yössä kompurointi voi olla pelottavaa ja tuskaista. Mistä prosessissa on kyse, miten saapua rannan toiselle puolelle ja voiko tässä kaikessa nähdä myös jotain kaunista?
Hyppää Naiseuden helmoihin mukaan kuuntelemaan!