Oikeushammaslääkäri ja professori emerita Helena Ranta teki pitkän uran maailman konfliktialueilla. Hän ponnisti haastavalle uralle kannustavasta perheestä, joka iskosti jo nuoreen tyttöön, että tämä pystyy mihin vain. Työmatkoillaan Ranta sai huomata, että kriiseissä naiset ja tytöt ovat aina heikoimmassa asemassa, ja hän alkoi tehdä töitä ihmisoikeuksien eteen myös järjestöissä. Jaksossa Helena Ranta pohtii, miten jokainen voisi edistää arjessaan ihmisoikeuksia – ja mitä tapahtuu, kun eläkeikäiset luokkakaverit kohtaavat toisensa yllättäen marketin pihalla.
Näyttelijä Miiko Toiviainen vietti lapsuutensa pienellä paikkakunnalla, jossa sukupuoliroolit olivat kiveen hakattuja eikä transihmisistä tiedetty mitään. Tytön roolissa kasvanut poika hakeutui Ouluun taidelukioon ja sitä kautta suurempaan maailmaan, jossa aloitti matkan kohti omaa sukupuoli-identiteettiään. Kun Miiko pääsi Teatterikorkeakouluun ensimmäisellä yrittämällä, transitio omaksi itseksi oli valmis. Nyt Miiko tunnetaan musiikkiteatterin ammattilaisena, joka hurmaa rooleissaan. Jaksossa hän pohtii, miten tärkeää on arkipäiväistää transsukupuolisuutta.
Ihmisoikeusaktivisti ja romanipolitiikan erityisasiantuntija Janette Grönfors kasvoi lastenkodissa ja sijaisperheessä. Hän ymmärsi vasta koulussa olevansa taustaltaan romani – kun muut lapset alkoivat kiusata häntä. Kiusaaminen vaikutti Grönforsin koulumenestykseen, ja hän valmistui maisteriksi vasta nelikymppisenä. Hän pohtii jaksossa, miten lapsuuden kokemukset ovat vaikuttaneet hänen polkuunsa ja valintoihinsa.
Kirjailija ja dramaturgi Saara Turunen muutti lukioikäisenä Joensuusta tätinsä luokse Itäkeskukseen, koska pääsi Kallion ilmaisutaidon lukioon. Pikku hiljaa hän oppi, että taide voi olla myös työtä eikä pelkkää liihottelua. Turunen ammentaa taidetta omasta elämästään, sukupuolirooleista sekä vanhemmuudesta. Hän pohtii jaksossa, miten työn ja vanhemmuuden yhdistäminen voisi olla kaikille helpompaa.
Emerituspiispa Eero Huovisen onnellisen lapsuuden katkaisi äidin varhainen kuolema. Hän on käsitellyt äidin menettämistä ja ankaran kasvuympäristön vaikutusta itseensä myös terapiassa – jossa Helsingin hiippakunnan piispana piti käydä vähän salaa. Huovinen pohtii myös, miten jokainen voisi edistää yhteisymmärrystä ja kaikille parempaa elämää.
Suomenruotsalainen opiskelija Daniela Owusu kertoo matkastaan esiintymistä rakastavasta lapsesta Suomen ensimmäiseksi ruskeaihoiseksi Luciaksi. Daniela muistelee lapsuuttaan Kirkkonummella, musiikintäyteisiä lukiovuosiaan Helsingissä sekä Lucia-kampanjansa kulkua. Hän pohtii myös, miksi nuorten naisten kohtaamaan häirintään ei puututa tarpeeksi edes julkisilla paikoilla.
Balettitanssija ja koreografi Atte Kilpinen opiskeli nykytanssia, mutta konservatorion luokkaretki Kansallisoopperaan muutti hetkessä kaiken. Kuinka balettitanssijaksi tullaan ilman lapsuuden balettiharrastusta? Atte pohtii myös, miten lapset voisivat toteuttaa itseään paremmin omien kiinnostuksen kohteiden eikä sukupuoliroolien mukaan.
Syntymäsokea Riikka Hänninen kertoo, miten löysi sisäisen voimansa ja lumosi The Voice of Finlandin tuomarit runolaulullaan. Riikka kertaa jaksossa polkuaan muusikoksi ja vammaisten oikeuksien puolestapuhujaksi. Hän pohtii jaksossa myös yksinpärjäämisen kulttuuria – voisimmeko olla toisillemme paremmin läsnä arkisissa kohtaamisissa?
Vähävaraisessa perheessä kasvanut Amin Hassan kertoo matkastaan jalkapallojuniorista työelämävaikuttajaksi. Hän huomasi jo nuorena somaliyhteisöön kohdistuvat ennakkoluulot ja sisuuntui muuttamaan rakenteita itse. Amin pohtii jaksossa hyväntahtoisen uteliaisuuden merkitystä sillanrakentajana eri kulttuurien välillä.
Samuli Putro kertoo, miten eksyksissä oleva, lähes koditon taiteilijanalku löysi pikku hiljaa paikkansa Helsingissä turvallisen yhteisön tuella. Esiintyväksi taiteilijaksi kasvaminen on vaatinut kamppailua, ja hän on joutunut pohtimaan myös ahtaita sukupuolirooleja ja suhteitaan muihin miehiin.