Fimpecin Kumppanit-podcastin kevään 2025 päätösjaksossa ollaan jälleen suuren mittakaavan kysymyksen äärellä ja pohditaan, miten metsäteollisuudesta tehdään päästötöntä. Vieraana on aiheen perin pohjin tunteva Metsä Groupin energiajohtaja, tekniikan tohtori Pirita Mikkanen, joka on ennen nykyistä tehtäväänsä johtanut useita kansainvälisillä markkinoilla toimivia tuotannollisia pk-yrityksiä ja osallistunut hallitustoimintaan myös suurissa yrityksissä. Energia ja ilmastoovat olleet koko ajan johtotähtiä hänen urallaan, joten tarjolla on ajatuksia herättävä ja näkemyksellinen keskustelu hostaaja Maiju Aaltosen ja Fimpecin asiantuntijan Panu Rahikan kanssa.
Mielenkiintoisen ja konkreettisen taustan keskustelulle tarjoaa se, että Metsä Groupin kunnianhimoisena tavoitteena ovatfossiilivapaat tehtaat vuonna 2030. Siten keskustelussa päästään kurkistamaan oikeasti sitä, mitä Metsä Groupissa on tehty ja aiotaan tehdä päästöttömyyden eteen. Yksi vahvasti esillä oleva aihe on biogeenisen hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen sekä mahdollisuudet, joita tämä tarjoaa metsäteollisuudelle.
Vetytaloudesta puhuttaessa esiin nousevat yleensä suuret mahdollisuudet, ilmastopäästöjen vähentäminen, teknologiat, megawatit ja eurot. Kumppanit-podcast ottaa tällä kertaa aiheeseen aivan erilaisen, mutta vetytalouden kehittymisen kannalta elintärkeän näkökulman; nyt puhutaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tärkeydestä ja konflikteista, joita vihreän vedyn tuotantoon siirtyminen voi synnyttää.
Jakson vieraana on suurissa vetytutkimushankkeissa mukana oleva ja VTT:llä väitöskirjatutkijana työskentelevä Essi Laitinen, jonka tutkimus käsittelee Suomen vetysiirtymän sosiaalista hyväksyttävyyttä, oikeudenmukaisuutta ja vetysiirtymään liittyviä konflikteja. Aihetta monesta näkökulmasta lähestyvässä keskustelussa esiin nousevat hyötyjen ja haittojen jakautuminen, ympäristö- ja tasa-arvokysymykset sekä ihmisten tietoisuuden lisäämisen tärkeys. Mukana keskustelussa ovat tietysti myös hostaaja Maiju Aaltonen ja Fimpecin asiantuntija Panu Rahikka.
Ja kyllä, jos Essi Laitisen nimi tuntuu tutulta tutkijapiirien ulkopuolellakin, kyseessä on sama henkilö, joka juontaa, moderoi ja fasilitoi tapahtumia yli 10 vuoden kokemuksella – ja tekee vielä musiikkiakin Alia Selene -nimellä. Hänen ensimmäinen singlensä julkaistaan 14.3.
Tällä kertaa Kumppanit-podcastissa pureudutaan tärkeään ja ajankohtaiseen aiheeseen, joka aiheuttaa syystäkin lisääntyvää huolta. Kriittisen infrastruktuurin turvallisuus ja suojaaminen on elintärkeä kysymys koko yhteiskuntamme toimivuuden näkökulmasta.
Aihetta on avaamassa kriittisen infrastruktuurin todellinen asiantuntija Jarno Anttalainen. Puolustusvoimissa upseerina palvellut Anttalainen on tämän uransa jälkeen työskennellyt viimeiset seitsemän vuotta energia-alalla muun muassa Lahti Energian energiajohtajana ja helmikuusta 2025 lähtien suomalaisen kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgridin valmiuspäällikkönä.
Anttalaisen opastuksella ja Kumppanit-podcastia hostaavien Maiju Aaltosen ja Panu Rahikan säestämänä aiheessa sukelletaan otsikkotasoa syvemmälle. Luvassa on uhkaavia skenaarioita, mutta myös kuulemisen arvoisia näkemyksiä siitä, mitä kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi pitäisi tehdä ja miksi toimenpiteisiin pitäisi ryhtyä heti.
Tällä kertaa Fimpecin Kumppanit-podcastiin saapuu todella mielenkiintoinen vieras, joka tuo vetykeskusteluun harvemmin kuultua laitostoimittajan näkemystä. Kansainvälisen teknologiakonserni ANDRITZin e-metanoli liiketoiminta-alueen johtaja Henrik Grönqvist avaa mielenkiintoisella tavalla vetytalouden ja erityisesti e-polttoaineiden tilannetta tästä näkökulmasta. Grönqvistillä on myös pitkä kokemus metsäteollisuudesta ja sen investointihankkeista. Se tarjoaa hyvän pohjan pohtia vety- ja metsäteollisuuden suhdetta ja sitä, miten nämä toimialat voivat hyötyä toisistaan.
Henrik Grönqvistin ja Kumppanit-podcastia hostaavien Fimpecin Maiju Aaltosen ja Panu Rahikan keskustelussa esiin nousevatkin vety- ja metsäteollisuuden yhtäläisyydet ja erot. Samoin puhutaan vetytalouden skaalautuvuuden haasteista ja mahdollisuuksista sekä syvennytään e-polttoaineen kannattavuuteen. Yhden lisänäkökulman tarjoaa se, että Henrik Grönqvist on myös maanviljelijä ja tähän liittyy hänen viimeisin innovaationsa.
Metsäteollisuus on yksi Suomen taloudellisistakulmakivistä, mutta miten se voi säilyttää asemansa globaalissa kilpailussa? Tätä maamme kannalta elintärkeää kysymystä on Kumppanit-podcastissa avaamassa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki. Luvassa on laaja-alaiseen kokemukseen perustuvia näkemyksiä, sillä Lehtomäki on toiminut ennen nykyistä tehtäväänsä muun muassa Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä, ympäristöministerinä sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerinä ja valtioneuvoston kanslian valtiosihteerinä.
Kumppanit-podcastissa Lehtomäki tarttuu hostaaja Maiju Aaltosen ja Fimpecin asiantuntijan Panu Rahikan kanssa kiinni kattavasti metsäteollisuuden ajankohtaisiin aiheisiin. Käsittelyyn nousevat geopoliittisten ja taloudellisten trendien luomat haasteet ja mahdollisuudet, vastuullisuuden ja kestävän kehityksen vaatimukset sekä metsäteollisuuden innovaatiot ja biotuotteet – eikä investointinäkymiäkään unohdeta.
Energia-ala on muuttumassa nopeasti ja osa tätä muutosta on luontopositiivisuus ja sen merkityksen korostuminen. Kumppanit-podcastissa tästä vähemmän esillä olleesta, mutta mielenkiintoisesta ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta elintärkeästä aiheesta on kertomassa World Energy Council Finlandin toiminnanjohtaja Silja Valta, joka on taustaltaan ilmastopolitiikan asiantuntija.
Jaksossa Valta avaa yhdessä hostaaja Maiju Aaltosen ja Fimpecin asiantuntijan Panu Rahikan kanssa havainnollisesti sitä, mitä luontopositiivisuus tarkoitta energia-alalla, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia se tuo mukanaan ja kuinka luonnon monimuotoisuus voidaan ottaa huomioon puhtaan energian hankkeissa. Kuulijaystävällisesti keskustelussa ei rajoituta pelkästään ylätasolle, vaan esille nostetaan konkreettisia esimerkkejä luontopositiivisesta energiantuotannosta ja pohditaan myös sitä, mihin kehitys on menossa.
Entäpä Silja Vallan viimeisin innovaatio? Se liittyy päivän teemaan ja on käytäntöyhteisö energia-alalle.
Kumppanit-podcastissa otetaan tällä kertaa käsittelyyn ajankohtainen ja puhtaan siirtymän näkökulmasta mitä tärkein aihe eli Suomen sähkönsiirron kantaverkko. Maiju Aaltosen ja Panu Rahikan vieraana kantaverkon maailmaa on avaamassa paras mahdollinen asiantuntija eli Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka, joka on kerryttänyt sähkömarkkinan syvällistä ymmärrystään aikaisemmin muun muassa Viestintäviraston pääjohtajana ja Energiamarkkinaviraston ylijohtajana.
Tarjolla on tiivis paketti siitä, mitä kantaverkossa on tapahtunut viime vuosina ja mitä tulee tapahtumaan jatkossa. Ajankohtaisen aiheesta tekee se, että tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon nopea kasvu ja tuotantomäärien vaihtelu sekä kulutuspuolella teollisuuden puhdas siirtymä, odotettavissa oleva vetytalouden läpimurto, lämmöntuotannon sähköistyminen ja uudet datakeskukset tuovat mukanaan uudenlaisia haasteita sähkönsiirrolle.
Tuttuun tapaan Sihvonen-Punkka pääsee kertomaan Kumppanit-podcastissa myös viimeisimmän oman innovaationsa. Paljastettakoon sen verran, että siihen liittyy tomaatteja ja aurinkovoimaa.
Fimpecin Kumppanit-podcastin kolmas tuotantokausi starttaa nyt. Kauden ensimmäisessä jaksossa syvennytään siihen, miten puhdas siirtymä muuttaa teollisuuden investointistrategioita ja millaisia mahdollisuuksia ja haasteita se tuo mukanaan erityisesti riskienhallinnan ja rahoituksen osalta.
Näkemyksiä tästä tärkeästä puhtaan siirtymän näkökulmasta on jakamassa kuulijoiden kanssa LUT-yliopiston kustannusjohtamisen professori Timo Kärri, jonka tutkimuskohteita ovat muun muassa teollisuuden kustannus-, investointi- ja elinkaarimallit. Viime vuosina hän on ollut aktiivisesti mukana merkittävissä tutkimushankkeissa, jotka liittyvät teollisuuden puhtaaseen siirtymään ja kestävään energiantuotantoon.
Keskustelua vetämässä on tuttuun tapaan hostaaja Maiju Aaltonen. Kolmannella kaudella kanssahostaajaksi podcastiin on tullut mukaan Fimpecin kehitysjohtaja Panu Rahikka, joka tuo keskusteluun mukaan teollisuuden ja energia-alan liikkeenjohdon näkökulmaa.
Maailma janoaa sähköautoihin, älypuhelimiin sekä niiden akkuihin tarvittavia mineraaleja – ja mielellään muualtakin kuin Kiinasta. Siksi akkuarvoketjuun liittyvä liiketoiminta tarjoaa tällä hetkellä todella suuria mahdollisuuksia myös Suomessa, jonka maaperästä löytyy monia näistä kriittisistä mineraaleista. Mutta mistä akkuarvoketjussa oikeastaan on kyse, ja mitä ovat oikeasti ne mahdollisuudet, joita se tarjoaa. Entä miksi investointeja pitäisi saada liikkeelle nopeasti juuri nyt ja millä keinoilla tämä onnistuu?
Kevään 2024 viimeisessä Fimpecin Kumppanit-podcastissa näihin tärkeisiin kysymyksiin tarjoaa huippukiinnostavia vastauksia Suomen Malmijalostus Oy:n akkuarvoketjun johtaja Timo Strengell, joka on kehittämässä useita akkuarvoketjuun kuuluvia hankkeita. Aikaisemmin Kanteleen Voiman edistyksellistä NordFuel-projektia vetäneen ja UPM:ssä biokemikaalien parissa ja hankekehityksessä työskennelleen Strengellin lisäksi hostaaja Maiju Hirvikallion vieraana on Fimpecin Akut ja kriittiset mineraalit -liiketoimintayksikköä vetävä Sami Ström.
Luvassa on vähän yli puoli tuntia tarkkaa analyysiä ja perusteltuja näkemyksiä Suomen vahvuuksista akkuarvoketjuun liittyvässä liiketoiminnassa. Toisaalta esiin nousevat myös haasteet, jotka voivat uhata kovassa kansainvälisessä kilpailussa menestymistä. Näkymät täysin uuden teollisuudenalan luomiseksi Suomeen ovat kuitenkin hyvät.
Liikenne on merkittävä päästöjen aiheuttaja, mutta liikenteen päästöjen vähentäminen on osoittautunut vaikeaksi. Sähköautot ovat osa ratkaisua, mutta suoraan sähköistämiseen perustuvat ratkaisut eivät ainakaan vielä sovellu raskaan liikenteeseen, meriliikenteen tai ilmailun tarpeisiin.
Tepsiviä keinoja haasteen selättämiseen on kuitenkin olemassa. Niistä Maiju Hirvikallion kanssa on keskustelemassa hankekehitysyhtiö Nordic Ren-Gasin toimitusjohtaja Saara Kujala, jolla selkeä visio puhtaammasta energiajärjestelmästä ja päästöttömästä liikenteestä. Luvassa on mielenkiintoisia ja näkemyksellisiä ajatuksia henkilöltä, jolla on 15 vuoden kokemus kansainvälisten energia-alan projektien ja liiketoiminnan kehittämisestä. Rakennuttamisen ja projektijohdon näkökulmaa keskusteluun tuo Fimpecin liiketoimintajohtaja Jorma Paananen, jolla on vahva kokemus puhtaan energiantuotannon ja vetytalouden hankkeista.
Erityisesti keskustelussa nousee esiin puhtaan vedyn jatkojaloste e-metaani: mitä se on, miten sitä tehdään ja missä sitä voidaan käyttää. Samoin selviää se, mihin perustuu Ren-Gasin vahva luottamus puhtaisiin polttoaineisiin ja siihen, miksi juuri Suomi on oikea paikka valmistaa niitä. Sekin jaksossa paljastuu, mikä sai Saara Kujalan kiinnostumaan aikanaan puhtaista polttoaineista, ja myös jalkapallo mainitaan, mutta miksi?
Tällä kertaa Kumppanit-podcastin vieraana on Suomen suurimpiin kuuluvan energiayhtiön, Helenin, toimitusjohtaja Olli Sirkka. Hänen kanssaan käydään läpi energia-alan digitalisaatiota ja siihen liittyviä älykkäitä ratkaisuja sekä millaisia mahdollisuuksia ja haasteita ne tuovat mukanaan. Tarjolla on näkemyksellistä ja ajatuksia herättävää pohdintaa, sillä Sirkalla on takanaan pitkä kokemus digitalisaatiosta. Ennen Helenille tuloaan hän johti DNA:n yritysliiketoimintaa ja työskenteli sitä ennen pitkään Ericssonilla, viimeksi Ericsson Suomen toimitusjohtajana.
Keskustelussa on mukana myös Fimpec Consultingin toimitusjohtaja Panu Rahikka, jolla on yli 20 vuoden kokemus työskentelystä yritysten johtotehtävissä ja ICT-alalla. Ja tietenkin paikalla on hostaaja Maiju Hirvikallio.
Vähän yli puolen tunnin aikana selviää, miksi digitalisaation merkitys on poikkeuksellisen suuri energia-alan murroksessa ja miksi se on itse asiassa välttämättömyys vihreässä siirtymässä. Sirkka avaa kiinnostavalla tavalla sitä, miten digitalisaation avulla saadaan rakennettua kokonaisuus, jossa energiaa on aina saatavilla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Esiin nousevat myös tuuli- ja aurinkovoiman lisääntymisen mukanaan tuomat hintavaihtelut ja miten niitä voidaan tasoittaa –digitalisaation avulla.
Terästä on tehty reilut tuhat vuotta periaatteessa samalla, mittavia hiilidioksidipäästöjä aiheuttavalla tavalla, mutta nyt ala on valtavan mullistuksen edessä. Teräsyhtiö SSAB on investoimassa maailman ensimmäiseen fossiilivapaan teräksen tuotantoketjuun, jossa valmistetaan fossiilivapaata terästä vetypelkistysmenetelmällä, siis ilman hiiltä ja hiilidioksidipäästöjä. Pilottilaitos toteutetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa.
Maiju Hirvikallion vieraana tästä muutoksesta on kertomassa SSAB:n Vice President, Head of Fossil Free Business Platforms Niko Korte, jolla on pitkä tausta palveluiden digitalisoinnin kehittämisestä. Fimpecin asiantuntijana keskusteluun osallistuu kaupallinen johtaja Frans Jokinen, jolla on vahva ymmärrys markkinan murroksista, systeemiajattelusta ja kokemus liiketoiminnan prosessien kehityksestä.
Keskustelu tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä kuulemaan, miten ja millaisessa ilmapiirissä fossiilivapaan teräksen minimill-tuotantolaitosinvestointia on viety SSAB:ssa eteenpäin, ja mitä haasteita matkalle on mahtunut. Korte ja Jokinen avaavat myös sitä, miksi hankkeeseen on ryhdytty, mitä mahdollisuuksia fossiilivapaa teräs tarjoaa ja mitä se muuttaa? Kysehän ei ole pelkästään teräksen valmistamisesta uudella tavalla, vaan paljon syvemmälle ulottuvasta ja vääjäämättömästä muutoksesta. Kuten Niko Korte toteaa: ”nyt kun tämä lumipallo on lähtenyt liikkeelle, se ei kyllä enää pysähdy”.
Kumppanit-podcastin kymmenennessä jaksossa puhutaan rakkaudesta, ystävällisyydestä ja tunteista – siis ydinvoimasta, siihen liittyvistä asenteista ja pienydinreaktoreista. Miten nämä asiat liittyvät yhteen, selviää kuuntelemalla hostaaja Maiju Hirvikallion tämänkertaista vierasta, yli 35 vuotta ydinvoima-alan organisaatioita ja projekteja johtanutta sekä nykyään perustamaansa Kind Atom Oy -konsulttiyhtiötä luotsaavaa Timo Okkosta. Yllättäviäkin suuntia saavassa keskustelussa on mukana myös Fimpec Consulting Oy:n toimitusjohtaja Panu Rahikka.
Jaksossa selviää myös, miksi Suomi on Okkosen mielestä monestakin syystä paalupaikalla ydinvoiman hyödyntämisessä. Hänen mukaansa nyt tarvitaan vain eri osapuolten rohkeutta sekä valtiolta pikkuisen työntöapua, ja ensimmäiset pienydinvoimalat saattavat tuottaa energiaa Suomessa vuoteen 2035 mennessä.
Ja tietenkin – modulaariset pienydinreatkorit saava keskustelussa perusteellisen läpivalaisun: mitä mahdollisuuksia ne tarjoavat ja mistä syystä, mitä haasteita reaktorien käyttöönotossa on ja kuinka pitkällä niiden kehityksessä ollaan.
Fimpecin Kumppanit-podcast on palannut, ja luvassa on taas kuumia keskustelunaiheita ja huippukiinnostavia vieraita energian ja teollisuuden maailmasta. Kauden ensimmäisessä jaksossa tartutaan huippuajankohtaiseen aiheeseen eli vetytalouteen. Vieläkö Suomi on matkalla Euroopan johtavaksi vetytaloudeksi, ja mitä pitää tehdä, jotta pysyisimme mukana jatkuvasti kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa tarjolla olevista investoinneista? Entä miten etenee vetyinfrastruktuurin rakentaminen?
Näihin kysymyksiin on nyt luvassa vastauksia vetytalouden ytimestä. Hostaaja Maiju Hirvikallion vieraana on nimittäin kaasun siirtoverkkoyhtiön Gasgridin visionäärinen vetykehityksen johtaja ja European Hydrogen Backbone (EHB) -ryhmän puheenjohtaja Sara Kärki. Häntä säestää Fimpecin liikkeenjohdon konsultoinnin vetyasiantuntija DI Julius Stenius, jonka arkipäivää ovat vetyprojektien teknistaloudelliset analyysit.
Kannattaakin ehdottomasti kuunnella, millä perusteella keskustelijat päätyvät siihen lopputulokseen, että meillä Suomessa edelleen kaikki voittavat kortit kädessä. Nyt pitää vain osata pelata ne oikein. Se taas edellyttää Saran mukaan hyvää ja laajaa yhteistyötä sekä Suomessa että eri maiden välillä. Luvassa on myös mielenkiintoinen ennuste siitä, missä vetytaloudessa mennään kymmenen vuoden päästä.
Miltä näyttävät vihreän siirtymän hankkeet sijoituskohteena institutionaalisen sijoittajan näkökulmasta ja millaisten ehtojen täytyy täyttyä, jotta tämä on valmis lähtemään mukaan hankkeisiin? Tähän erittäin ajankohtaiseen kysymykseen on Maiju Hirvikallion vieraana vastaamassa työeläkeyhtiö Veritaksen sijoitusjohtaja Kari Vatanen. Rakennuttamisen ja kiinteistöalan näkökulmaa keskusteluun tuo Fimpec PMO:n toimitusjohtaja Mikko Turunen.
Kumppanit-podcast tarjoaa siis tällä kertaa näkemyksiä taloudesta ja vihreästä siirtymästä henkilöltä, joka seuraa sijoitusympäristöä Suomessa ja maailmalla keskeisellä paikalla. Kari Vatanen katsoo näitä asioita eläkesijoittajan näkökulmasta, jossa korostuu realismi ja kannattavuus. Keskustelussa esiin nousevat inflaatio, korot, tuottovaatimukset ja ennen kaikkea kassavirta. Luvassa ei ole pelkästään valoisia tulevaisuudennäkymiä, mutta pieniä valonpilkahduksia kuitenkin – ja muun muassa ratkaisu siihen, miten paljon puhuttu vetytalous saataisiin käynnistymään toden teolla.
Vatanen paljastaa myös, mitä tapahtui, kun investori kokeili ChatGPT:tä. Kannattaa siis painaa taas Play-nappia.
Tampereen Energia on linjannut, että vuoteen 2030 mennessä kaikki sen myymä energia on hiilineutraalia ja vuonna 2040 se on hiilinegatiivista. Oikea henkilö kertomaan, miten tähän tavoitteeseen päästään ja mitä se vaatii energiayhtiöltä, on Tampereen Energian energiamarkkinajohtaja Jukka Joronen, joka on Kumppanit-podcastin kahdeksannessa ja tuotantokauden viimeisessä jaksossa Maiju Hirvikallion vieraana. Paikalla on myös Fimpecin energialiiketoiminnan operatiivinen johtaja Sami Nissinen, joka auttaa työkseenasiakkaitaan energiamurroksessa.
Ennen kaikkea kaukolämmöstä elävän energiayhtiön tavoite hiilinegatiivisuudesta tuntuu kovalta, mutta Jukkaa kuuntelemalla vakuuttuu, ettei se ole lainkaan mahdotonta. Podcastissa käydään läpi askeleet, joilla Tampereen Energia etenee ensin vähäpäästöiseen, sitten hiilineutraaliin ja lopulta hiilinegatiiviseen kaukolämpöön. Keinovalikoimasta löytyvät sähkökattilat, lämpövarastot, hukkalämmön hyödyntäminen, biogeenisen hiilidioksidin talteenotto sekä rohkeutta tehdä tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.
Pelkästään Tampereelle keskustelussa ei sentään jäädä, vaan kotimaisen energiantuotannon tilannetta sekä sen haasteita ja mahdollisuuksia analysoidaan laajemminkin. Esiin nousee myös vetytalous. Voisiko vihreän vedyn tuotannon ja kaukolämmön yhdistämisestä tulla uusi CHP?
Suomen hallitus on nimennyt hiilidioksidin talteenoton yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi teollisuuden päästövähennyskeinona. Kumppanit-podcastin seitsemännessä jaksossa tämä merkitykseensä nähden liian vähälle huomiolle jäänyt aihe nostetaan esiin ja käydään perusteellisesti läpi henkilön kanssa, joka asemansa takia seuraa sitä poikkeuksellisen laajasta näkökulmasta.
Hostaaja Maiju Hirvikallion vieraana on nimittäin ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen, joka vastaa hallituksessa myös energia-asioista. Paikalla on myös DI Eelis Lähdemäki, joka tekee Fimpecissä teknis-taloudellisia selvityksiä hiilidioksidin talteenoton mahdollisuuksista.
Tarjolla onkin todella mielenkiintoinen ja monipuolinen sukellus hiilidioksidin talteenottoon – mitä se tarkoittaa ja mitä mahdollisuuksia avaa. Esiin nousevat muun muassa biogeeninen hiilidioksidi ja negatiivinen päästö, jotka ovat termeinä varsin outoja useimmille, vaikka niin ei pitäisi olla. Kyse on asioista, jotka voivat ratkaista, miten Suomi onnistuu matkalla kohti hiilineutraaliutta.
Kumppanit-podcastin kuudennessa jaksossa ajatellaan isosti, katsotaan rohkeasti tulevaisuuteen ja perustellaan, miksi juuri Suomella on edellytykset kasvaa todelliseksi energiamaaksi, valtavaksi puhtaan energian, vedyn ja sen jatkojalosteiden tuottajaksi.
Huimia tulevaisuudennäkymiä on Maiju Hirvikallion vieraana tarjoilemassa kasvuyhtiö Myrsky Energian perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Tuomas Candelin-Palmqvist. Häntä säestää Fimpecin energiakonsultoinnin johtaja Jussi-Pekka Kuivala, jolla on 15 vuoden kokemus energiakonsultoinnista, erityisesti teknis-taloudellisista selvityksistä ja uuden liiketoiminnan kehittämisestä energia-alalla.
Tuulivoimassa ja vetytaloudessa aaltoileva keskustelu nostaa esiin senkin, ettei kehitys tapahdu itsestään, vaan lupaavat näkymät voidaan vielä kampittaa. Tuomas painottaa useampaan otteeseen, että nyt ei saa ajatella liian pienesti tai epäröidä, kun ollaan tekemisissä maailman suurimman bisneksen kanssa. Sen sijaan tarvitaan uskallusta, tahtoa ja tekoja – silloin investointimiljardit kyllä löytävät Suomeen.
Tekoäly kehittyy isoin harppauksin. Joko sitä voisi hyödyntää rakennustyömaan johtamisessa? Näkymiä tulevaan avaavat tässä jaksossa Maiju Hirvikallion kanssa tekniikan tohtori, Admicom Oyj:n tuore Head of AI, Jukka Ala-Mutka sekä Fimpecin suunnittelu- ja rakennuspäällikkö Eelon Lappalainen.
Rakentaminen on johtamisen näkökulmasta haastavaa toimintaa. Rakennustyömaalla tehdään hyvin moninaisia asioita, yllätyksiä ja muutoksia tapahtuu jatkuvasti, mutta samalla aikatauluista ja laadusta pitäisi pystyä pitämään kiinni. Jos työkseen tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia rakentamisessa tutkivaa tunnettua ajatusjohtajaa Jukka Ala-Mutkaa on uskominen, nyt ollaan tultu vaiheeseen, jossa tekoäly voi tarjota tähän apua.
Sovellusmahdollisuuksia löytyy vaikka kuinka paljon – työturvallisuus, tarpeettoman liikkumisen minimointi, monikansallisen rakennustyömaan kieliviidakon hallitseminen, aikataulujen suunnittelu jne. Ensin pitäisi kuitenkin saada kunnon opetusmateriaalia tekoälylle ja se tarkoittaisi muun muassa ruutuvihkojen siirtämistä eläkkeelle päivittäisessä työssä.
Kuuntele Jukan, Eelonin ja Maijun insipiroiva keskustelu tekoälystä, rakentamisesta ja siitä miten muistin varassa tapahtuvaa toimintaa pitäisi vähentää.
Energia-alan kuumin puheenaihe on tällä hetkellä vety. Kiinnostavin ja kuunnelluin puhuja aiheesta on näkemyksellinen ja innovatiivinen huippujohtaja Herkko Plit, jonka P2X Solutions -edelläkävijäyhtiö rakentaa parhaillaan Harjavaltaan Suomen ensimmäistä teollisen mittakaavan uusiutuvan vihreän vedyn tuotantolaitosta.
Tässä Kumppanit-podcastin jaksossa Herkko on Maiju Hirvikallion vieraana yhdessä Fimpec Consultingin Green Transition & Sustainability vastuualueen päällikön Kreetta Mannisen kanssa. Luvassa on siis mielenkiintoista keskustelua ja syvälliseen tietoon perustuvia ajatuksia siitä, mikä on vetymarkkinan nykytilanne Suomessa, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia siinä piilee ja millaisia tulevaisuudennäkymiä vetytalous meille tarjoaa?
Kuten Herkko podcastissa toteaa, kyse ei ole siitä tuleeko vetytalous, vaan siitä kuinka kauan kestää, että se syntyy isossa mittakaavassa. Kumppanit-podcastia kuuntelemalla selviää, miksi näin on.
