Kannattaako kalapäiväkirjaa pitää? Ja jos siihen ryhtyy, pitääkö sitä opiksi vai huviksi.
Toukokuussa 2025 toimittajamme Niko Satto sai 5000. kalapäiväkirjaan merkitsemänsä hauen. Kala tuli vastaavalla setillä kuin hänen ensimmäinen kalapäiväkirjaan merkitsemänsä kala melkein 38 vuotta aiemmin, 12.6.1987. Aivan ensimmäisen hauen Niko tosin sai jo syyskuussa 1982, mutta uran alkupuolelta kourallinen kaloja tilastoista puuttuu.
Nikon päiväkirjassa on kaikkiaan yli 10 000 omaa kalaa ja satojen kalakavereiden saamien suurten kalojen tiedot. Säätilaa Niko ei kuitenkaan merkitse eli kalapäiväkirja ei ole hänelle oppimisväline vaan muistin tuki ja tilastonikkaroinnista kiinnostuneelle tietovarasto, josta voi seurailla vaikkapa oman kalastushistoriansa kehitystä.
Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
”Matkustaja-alus Estonia on uponnut”, kertoi uutislähetys aamulla 28.4.1994. Niko, Petri ja Petteri lähtivät silti suunnitelman mukaisesti uistelemaan. Oliko järkeä vai ei?
Kun aivot kehittyvät, viimeisenä kypsyy etuaivolohko. Etuaivolohkon kehittymättömyys vaikuttaa muun muassa impulsiivisuuteen, asioiden ennakointiin ja suunnitteluun. Varsinkin nuoret miehet ovat juuri tästä syystä tunnettuja riskinottajia. Tässä podcastissa toimittajamme Niko Satto ja yli 30-vuotisen yhteisen kalastustaipaleen hänen kanssaan tehnyt Petri Varis muistelevat typerimpiä ottamiaan riskejä kalastusuransa varrelta.
Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
Aprillipäivä on käsillä ja pääsiäinenkin tuloillaan. Niiden kunniaksi toimittajamme Nipa muisteli omien kalareissujensa mämmikourailuja eli tunarointeja ja hölmöilyjä. Vastaavasti aprillijuksaamisen hengessä Nipa muisteli erikoisimpia, kalavaleilta kuulostavia, tositapahtumia vuosien varrelta. Parissakin kohdassa hän puhuu ihan aidosti palturia. Kuuntele tarina ja käy kurkkaamassa kuvat Kalastajan Kanavan Instagramista. Missä kohdissa toimittajalta menivät mämmit ja pashat sekaisin?
Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
Syötin käyttäminen pilkinnässä antaa ajoittain selkeästi lisää saalista. Osa pilkkitekniikoista perustuu hyvin pitkälle syötin kalastavuuteen. Toisissa syötti antaa hieman lisätehoa. Harvoin sen käytöstä on kuitenkaan haittaa. Sopivia syöttejä on moneen lähtöön. Kuuntele uusi podcast, jossa toimittaja Jari Rannisto haastattelee pilkkisyöteistä pitkän linjan kilpakalastajaa ja välinekauppiasta Tom Sirviötä.
Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
Lohikalojen lahkon ja lohien heimon nimikkolaji on lohi (Salmo salar). Se on Suomen alkuperäislajistoon kuuluva kala, joka on aikamoisissa vaikeuksissa. Kirjolohi taas on Suomessa lisääntymätön vieraslaji, jota istutetaan vapaa-ajankalastajien pyydettäväksi ja viljellään ruoaksi. Lohtakin viljellään, mutta enimmäkseen Norjassa.
Monet ammattitoimittajatkin puhuvat kirjolohesta lohena. Vaikka kirjolohikin kuuluu lohikalojen lahkoon ja lohien heimoon, se kuuluu kokonaan eri sukuun, tyynenmerenlohiin. Vain Salmo salar -lajin lohesta pitäisi puhua lohena ja kirjolohesta kirjolohena. Ja kaupan tiskiltä kannattaisi ennemmin ostaa kotimaista kirjolohta kuin viljeltyä Norjan lohta. Kuuntele miksi.
Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
Liveluotainten käyttö on kuin sähköautoilu. Melkein jokaisella on siitä mielipide, riippumatta siitä, onko sellaista koskaan kokeillut. Jopa elektronisille härpäkkeille allerginen, umpikelaamisen, mustavalkoisten Suomi-filmien ja iskelmämusiikin nimiin vannova Kalastajan Radion toimittaja saattaa kuitenkin odottamatta hurahtaa kalastamaan ”telkkareilla” ja vieläpä myöntää argumentoineensa liveluotainten välttelyn perusteet monelta osin aivan metsikköön. Niko Satto ja Petri Varis eivät tässä podcastissa jaa vinkkejä liveluotaamiseen tekniikkaan vaan pohtivat luotaamista ja luotaamattomuutta lähinnä ”kulttuuriantropologisesta” näkökulmasta.
Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
Lohikannat ovat taantuneet Atlantiin laskevissa joissa jo useiden vuosien ajan. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro avaa toimittaja Jari Ranniston haastattelussa syitä lohikantojen alamäen taustoilta ja kertoo muun muassa, mitä kyttyrälohen ja lohen kaupallisen kassiviljelyn vaikutuksista tiedetään.
Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
Itämeren lohikannat ovat taantuneet viimevuosina. Suomalaisia kehitys on koskettanut erityisesti Tornionjoen ja Simojoen kalastuksen kautta. Myös merialueilla lohenkalastukseen on tullut lisää rajoituksia. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi avaa toimittaja Jari Ranniston haastattelussa syitä ja taustoja lohien vähenemiselle ja Itämeren lohen tulevaisuuden näkymiä.
Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
Syötin käyttäminen pilkinnässä antaa ajoittain selkeästi lisää saalista. Osa pilkkitekniikoista perustuu hyvin pitkälle syötin kalastavuuteen. Toisissa syötti antaa hieman lisätehoa. Harvoin sen käytöstä on kuitenkaan haittaa. Sopivia syöttejä on moneen lähtöön. Kuuntele uusi podcast, jossa toimittaja Jari Rannisto haastattelee pilkkisyöteistä pitkän linjan kilpakalastajaa ja välinekauppiasta Tom Sirviötä.
Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
Paperikirja elää vahvaa murrosta. Ensin tulivat digitaaliset alustat, sitten äänikirjat. Kalastuskirjallisuutta ei niinkään äänikirja uhkaa, mutta liikkuva kuva ja säännöllisesti päivittyvät internetsivut, kuten kalastajankanava.fi, kylläkin. Jo viidessä vuodessa tapahtuu paljon, kymmenessä sitäkin enemmän ja 2000-luvun alkupuolen kirjat ovat jo nostalgiapläjäyksiä. Turun Kirjamessujen kalastuskirjatarjonta oli heppoista, mutta kokosimme tähän sekä messuilta että sen ulkopuolelta ajankohtaisen kalastuskirjatarjonnan sekä tarinaa siitä, mikä haastaa kalastuskirjoja nyt ja tulevaisuudessa.
Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
"Voi ¤%&/# teijän turkulaisten touhuja", sanoi poromies-Paavo, kun näki meidän kalastavan ihan tosissamme haukea Lapissa. Mutta kun vaihtoehtona on alamittainen harri tai tammukka, jo 70-senttinen jokihauki laittaa aivan eri tavalla hanttiin. Puhumattakaan sitten, kun virtavedestä pääsee kampeamaan metrikalaa. Erilaiset maisemat ja erilaiset - toisen väriset ja väkivahvat - kalat saivat meidät jo Tuomaksen kanssa sopimaan ensi vuoden haukikeikan ajankohdan.
Tässä jaksossa Niko Satto ja Tuomas Peltonen pureutuvat hauenkalastukseen Lapissa sekä kertovat omasta syksyisestä kalareissustaan.
Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
Luonnonvarakeskuksen asiantuntija ja armoitettu suurharrien pyytäjä Ari Savikko on tehnyt korkean hatunnoston arvoisen urakan perustamalla Suomen Kalakirjaston Muonioon. Tämä jopa maailman mittakaavassa ainutlaatuinen kirjasto toimii tarvittaessa tietolähteenä myös tutkijoille, opiskelijoille ja harrastajille.
Kalakirjasto on tällä hetkellä auki vain sopimuksen mukaan, mutta kannattaa ottaa yhteyttä, jos Muonion suunnalla liikkuu. Sen verran vaikuttava kokemus Suomen Kalakirjasto on!
Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
Seppo Suuronen teki pitkän uran Erä-lehden päätoimittajana. Monessa mukana ollut innokas kalastaja pääsi aitiopaikalta seuraamaan kalastuksen ja kalastusvälineiden muutosta. Miltä kalastus näyttää tulevaisuudessa ja mitä uhkakuvia harrastukseemme liittyy? Toimittaja Jari Rannisto haastattelee Suurosta. Seppo paljastaa myös salaisen ahvenreseptinsä kuulijoiden iloksi.
Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
Kaudelle 2024 uistelijoita koskevat rajoitukset ovat viimein varmistuneet. Määräykset venyivät viime metreille. Toimittaja Jari Rannisto pohtii podcastissa määräyksiä, luonnonlohen huonoa tilannetta ja minkä pitäisi muuttua, jotta tulevaisuus olisi parempi.
Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
Takatalvi ei ole monenkaan kalastuksenharrastajan mieleen. Kalojen mieli voi muuttua, mutta niin muuttuu myös kalastajan. Vaikka voisi, ei ehkä tee mieli lähteä vesille, kun sataa lunta tai kylmä pohjoistuuli puree ihoa. Takatalvi voi myös olla turvallisuusriski venettä kuljetettaessa, rampilla tai kun pitää pukea paljon vaatetta päälle ja liikkeet muuttuvat kömpelöiksi. Tuleeko sinulle mieleen asioita, joita emme osanneet ottaa podcastissa edes huomioon?
Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
Kuuntele tarina siitä, miten kalastus voi viedä – niin hyvässä kuin pahassa. Antsulla lähtee kymppihauen metsästys hieman käsistä. Ota hyvä asento ja nauti reilun tunnin mittainen radiohupailu. Tätä parodiaa ei pidä ottaa liian vakavasti.
Jutun on alunperin kirjoittanut toimittaja Niko Satto ystävineen Feelishing-blogiin vuosia sitten ja Antsun projekti 10-hauki on yksi tarinoista, joka on jäänyt mieleen aiheuttaen hymähtelyä jälkikäteenkin. Nyt tarina on puhuttu Nikon, Petri Variksen, Mikko Vähätalon ja Mika Nummiston toimesta reilun tunnin mittaiseksi kuunnelmaksi.
Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
Avovesikausi on vähitellen alkamaisillaan. Toimittaja Jari Rannisto on koonnut muistilistan kalastajille, mitä kaikkea on syytä tietää ja huomioida ennen kalaan menoa niin vesistön, veneen laskemisen kuin lupien ja rajoitusten näkökulmasta. Kuuntele Jarin tarinat ja vinkit - säästyt vähemmällä.
Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
1980- ja -90-lukujen taitteessa Saaristomerelle istutettiin runsaasti meritaimenia. Sen seurauksena myös vetouistelun harrastajia oli paljon. Osakaskunnat vaihtoivat istukkaat siikaan ja sekä taimenten että uistelijoiden määrät romahtivat. 2000-luvulla on ymmärretty, ettei kannettu vesi kaivossa pysy ja istutusten sijaan meritaimentyö on keskittynyt purokunnostuksiin.
Haastattelimme puroaktiivi Sami Raittolaa 1,5 vuotta sitten, samalla kun katselimme meidän aikamme ensimmäisiä kutevia taimenia Kuninkojan kunnostetussa kaupunkipurossa. Tässä Kalastajan Radion jaksossa Sami kertoo lupaavista uutisista muilla varsinaissuomalaisilla puroilla sekä tietysti Kuninkojan taimenten tämänhetkiset kuulumiset.
Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
Suomessa pilkitään suomalaisilla pilkeillä! Sen voi todeta kun katsoo Kalastajan Kanavan talvikalastuskyselyyn osallistuneiden 1 013 suomalaisen luottopilkkien listaa. Pystypilkki on yhä suosituin pilkkimalli, ja yksittäisistä pilkeistä Puustjärven Hopeasiipi vei ykköstilan selvällä kaulalla. Nuorten aikuisten ryhmässä tasapainopilkki on kuitenkin pystypilkkiä suositumpi. Viidennelle sijalle ja samalla tasurien kärkeen kapusi savonlinnalainen Kaweri. Tässä podcastissa kuulet Puustjärven Vieheen, Kaweri-Vieheen ja Rapala VMC:n edustajien ajatuksia eri pilkkimalleista ja niiden tulevaisuudesta.
Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
Järvilohen sukupuutto on lähempänä kuin koskaan. Palokin koskien vapauttaminen on otettu yhdeksi mahdolliseksi kohteeksi, jossa järvilohen luonnonkierto voitaisiin saada toteutumaan. Asiantuntijoilla ei ole projektista järvilohen näkökulmasta yksimielisyyttä. Kuuntele podcast, jossa toimittaja ja innokas vetouistelija Jari Rannisto lyö oman lusikkansa sakeaan soppaan.
Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
