Startup-yritysten innovaatiohauduttamoissa kypsyy parhaillaan muun muassa keinolihaa, soleiinia ja bioreaktorissa valmistettavaa munanvalkuaista.
Ruoantuotannon tulevaisuudesta keskustelemme Viikki Food Design Factoryn manageri Laura Forsmanin sekä Nordic Foodtech VC:n perustajaosakkaan Lauri Reuterin kanssa.
Tämän jakson sponsori ResQ Club taistelee ruokahävikkiä vastaan. ResQ Club -sovelluksen kautta voit pelastaa kahviloiden, ravintoloiden ja tukkujen tuotteita päätymästä hävikkiin. Lataa sovellus ja pelastele menemään!
Jopa kolmasosa tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiruoaksi maailmanlaajuisesti. Ihmisen aiheuttamat kasvihuone-kaasupäästöt vähenisivät peräti 8-10 prosenttia, jos ruokahävikkiä ei olisi lainkaan.
Tässä jaksossa pureudumme siihen, miksi ruokaa päätyy hävikiksi ja millaisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia sillä on. Vieraina studiossa ovat Luonnonvarakeskuksen tutkija Hanna Hartikainen ja hävikkisovellus ResQ Clubin toimitusjohtaja Sebastian Wikström.
Tämän jakson sponsori ResQ Club taistelee ruokahävikkiä vastaan. ResQ Club -sovelluksen kautta voit pelastaa kahviloiden, ravintoloiden ja tukkujen tuotteita päätymästä hävikkiin. Lataa sovellus ja pelastele menemään!
Moni maatalousyrittäjä vastustaa ilmastotoimia, vaikka ilmastokriisi kurittaa ensimmäisten joukossa juuri maataloutta. Matkailuyrittäjät puolestaan haaveilevat lentoturisteista, vaikka jokainen lentomatka vaikuttaa negatiivisesti myös Suomen luontoon ja esimerkiksi tekee talvista lumettomia.
Näistä ilmastoparadokseista keskustelevat puutarhaviljelijänäkin työskennellyt luomuruokayrittäjä Janne Länsipuro sekä matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen.
Ilmastokriisi tuo mukanaan ennennäkemättömiä kuluja, jotka lankeavat yhteiskuntien, ihmisten ja yritysten maksettavaksi.
Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ympäristöhaittojen aiheuttamat kustannukset ovat kuusi kertaa suuremmat kuin ilmaston lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen. Äärisääilmiöiden ja muiden haittavaikutusten aiheuttamat tuhot tulevat selvityksen mukaan aiheuttamaan 35,6 biljoonan euron vuotuiset tulonmenetykset vuoteen 2050 mennessä.
Ilmastokriisin järkälemäisistä kustannuksista keskustelevat Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä ja EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo.
Tämän jakson sponsori ResQ Club taistelee ruokahävikkiä vastaan. ResQ Club -sovelluksen kautta voit pelastaa kahviloiden, ravintoloiden ja tukkujen tuotteita päätymästä hävikkiin. Lataa sovellus ja pelastele menemään!
Lisätietoja jakson aiheesta:
Keskusteluun toivosta liittyvät Amin ja Marin kanssa tieteen akateemikko Markku Kulmala ja Suomen Luontopaneelin varapuheenjohtaja Ilari Sääksjärvi.
Jaksossa tehdään katsaus siihen, mikä on tilanne tällä hetkellä, kuinka kelkka käännetään mahdollisimman nopeasti ja onko ihmiskunnan vielä mahdollista tehdä käänne parempaan ilmastokriisin ja luontokadon suhteen.
Tämän jakson sponsori ResQ Club taistelee ruokahävikkiä vastaan. ResQ Club -sovelluksen kautta voit pelastaa kahviloiden, ravintoloiden ja tukkujen tuotteita päätymästä hävikkiin. Lataa sovellus ja pelastele menemään!
Kaikesta saatavilla olevasta tiedosta ja tutkijoiden jo pitkään jatkuneista varoituksista huolimatta jatkamme kuluttamista entiseen tapaan. Keskivertosuomalainen esimerkiksi ostaa 38 vaatetta vuodessa, ja kiinalaiset halpakaupat ovat nousseet suomalaistenkin keskuudessa suosituimmiksi verkkokaupoiksi.
Kulutustutkija Terhi-Anna Wilska pohtii Amin ja Marin kanssa, miksi jatkamme ylikulutusta, mikä vaikuttaa kulutustottumuksiimme ja kuinka niitä voisi muuttaa.
Tämän jakson sponsori ResQ Club taistelee ruokahävikkiä vastaan. ResQ Club -sovelluksen kautta voit pelastaa kahviloiden, ravintoloiden ja tukkujen tuotteita päätymästä hävikkiin. Lataa sovellus ja pelastele menemään!
Moni aktivisti tekee isojakin uhrauksia ajamansa asian puolesta. Aktivistit saattavat kirjaimellisesti laittaa henkensä vaakalaudalle - esimerkiksi vuosien 2012-2023 välillä maailmassa tapettiin yli 2,100 ympäristöaktivistia.
Millaista on olla niiden joukossa, jotka laittavat yksilöinä ehkä paljonkin likoon ajamansa asian puolesta? Entä miltä sivustaseuraajien huutelu tuntuu aktivistista ja millaisia seurauksia he ovat valmiita kohtaamaan?
Tässä jaksossa ääneen pääsevät aktivisti ja taiteilija Pessi Jouste sekä aktivismia yli 20 vuotta seurannut Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen.
Tätä jaksoa sponsoroi Lidl, joka haluaa tehdä vastuullisten ostosten tekemisestä kaikille helpon valinnan.
Ilmastokatastrofia kuvataan aikamme suurimmaksi epäoikeudenmukaisuudeksi. Ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten ne maat ja ihmiset, jotka eivät ole osallistuneet ylikulutusjuhliin ja ilmaston lämmittämiseen.
Kuuden vuoden aikana 43 miljoonaa lasta on joutunut jättämään kotinsa äärisääolosuhteiden vuoksi. Globaalissa etelässä kärsitään muun muassa äärimmäisestä kuumuudesta, tulvista, satojen menetyksistä, myrskyistä ja kuivuudesta.
Studiossa aiheeseen pureutuvat Amin ja Marin kanssa Amnesty International Suomen toiminnanjohtaja Frank Johansson sekä Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Tätä jaksoa sponsoroi Lidl, joka haluaa tehdä vastuullisten ostosten tekemisestä kaikille helpon valinnan.
Lisätietoja jakson aiheista:
Harva meistä on elänyt Pentti Linkolana koko elämäänsä, joten nyt laitetaankin ilmastosynnit tiskiin! Omia elämäntapoja voi myös muuttaa ilmasto- ja luontoystävällisemmiksi, vaikka menneeseen ei pysty enää vaikuttamaan.
Marin ja Amin kanssa keskusteluun liittyy vastuullisuusaiheista aktiivisesti puhuva sosiaalisen median vaikuttaja Jenni Rotonen. Millaisia syntejä kaapin perukoilta löytyy ja kuinka vanhoja tapojaan on mahdollista muuttaa ilman, että kokee joutuvansa luopumaan jostain tärkeästä?
Tätä podcast-jaksoa sponsoroi Lidl, joka haluaa tehdä vastuullisten ostosten tekemisestä kaikille helpon valinnan.
Lentopäästöjä voi laskea esimerkiksi Atmosfairin laskurilla.
Viimeisin Eetti ry:n Ränkkää brändi -selvitys löytyy vuodelta 2021. Kooste suomalaista muotibrändeistä on raportin viidennellä sivulla.
Kiertotaloudessa olisi valtavasti mahdollisuuksia etenkin ympäristön ja ilmaston, mutta myös talouden näkökulmasta. Käytettyjen materiaalien kiertotalousaste oli EU:ssa kuitenkin vain 11,5 % vuonna 2022.
Tietokirjailija Pasi Nokelaisen visiossa kuluttaminen muuttaa muotoaan, kun talous pohjautuu kierto- ja jakamistalouteen, ja tavaroita korjataan sekä ostetaan palveluna. Nokelaisen kanssa kiertotalouden mahdollisuuksista keskustelee Sitran johtava asiantuntija Riku Sinervo.
Tätä jaksoa sponsoroi Lidl, joka haluaa tehdä vastuullisten ostosten tekemisestä kaikille helpon valinnan.
Mainonta yrittää saada meidät ostamaan lisää, luo uusia tarpeita sekä vaikuttaa osaltaan myös vallitseviin normeihin siitä, mikä on haluttavaa ja tavoiteltavaa.
Mainonta ei myöskään välttämättä ole totuudenmukaista, ja niinpä se saattaa pitää sisällään esimerkiksi harhaanjohtavia väitteitä tuotteiden ja palveluiden vastuullisuudesta.
Tarvitsemmeko mainontaa, etenkin jos mainostetut tuotteet tai palvelut kiihdyttävät ilmastonmuutosta tai luontokatoa? Tässä jaksossa aihetta pohtivat Måndagin perustaja ja “urbaani aktivisti” Arto Sivonen sekä Knowitin kestävän liiketoiminnan johtaja Petteri Lillberg.
Tätä jaksoa sponsoroi Lidl, joka haluaa tehdä vastuullisten ostosten tekemisestä kaikille helpon valinnan.
Vallitsevan narratiivin mukaan planeetan rajojen kunnioittaminen edellyttää, että luovumme kaikesta ja muutamme sillan alle syömään käpyjä ja porkkanaa. Mutta pitääkö tämä oikeasti paikkansa? Miltä voisi näyttää hyvä elämä, joka on sopeutettu planeetan rajoihin?
Tietokirjailija ja ilmastoaktivisti Leo Straniukselle vastuulliset valinnat ovat tuoneet kurjistamisen sijasta mukanaan muun muassa hyvinvointia, vaurautta ja arjen sujuvuutta. Straniuksen kanssa keskusteluun liittyy työsuhdepyöriä tarjoavan Vapaus-yhtiön perustajiin kuuluva Tatu Mäkilä.
Tätä jaksoa sponsoroi Lidl, joka haluaa tehdä vastuullisten ostosten tekemisestä kaikille helpon valinnan.
Medialla on valta päättää siitä, mistä aiheista se uutisoi ja millaisen näkökulman se juttuihin valitsee. Median rooli ei kuitenkaan rajoitu vain juttuaiheisiin ja niiden näkökulmiin.
Brittimedia The Guardian on päättänyt, ettei se enää hyväksy fossiiliyhtiöiden mainoksia. Suomessa sen sijaan päivän lehdessä voi olla uutinen siitä, kuinka maailma kirjaimellisesti palaa ja viereisellä sivulla mainoksia vaikkapa tarjoushintaisista lennoista.
Mitä median vastuusta ajattelee Helsingin Sanomien ympäristötoimittaja Piia Elonen? Entä millaisia löydöksiä aiheesta teki vapaa toimittaja Riikka Suominen tuottaessaan Vuosisadan kuumin juttu -podcastia?
Tätä jaksoa sponsoroi kaurapohjaisten tuotteiden pioneeri Oatly.
Kasvavan eriarvoisuuden lisäksi kapitalistinen talousjärjestelmä on ollut erityisen tuhoisa ilmastolle ja ympäristölle. Talousjärjestelmämme pohjautuu jatkuvan kasvun tavoitteluun, vaikka planeetan kantokyky ja resurssit ovat rajalliset.
Tässä jaksossa vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen ja Vasemmistoliiton kansanedustaja Jessi Jokelainen keskustelevat kapitalismista ilmastokriisin ja luontokadon näkökulmasta.
Onko talouskasvu edelleen mahdollista ja jos ei, mikä on sen vaihtoehto? Voidaanko ilmastokriisiin liittyviä kapitalismin valuvikoja ratkaista huomioimalla paremmin ulkoisvaikutukset, kuten ilmastopäästöt ja luonnonvarojen kulutus? Entä miltä näyttäisi tasa-arvoisempi ja luontoa kunnioittava talousjärjestelmä?
Lisää aiheesta:
BIOS: Miksi puhe irtikytkennästä on hankalaa?
The Guardian: The Great Carbon Divide
Tätä jaksoa sponsoroi kaurapohjaisten tuotteiden pioneeri Oatly.
Antero Vartia jätti politiikan ja perusti ilmastostartup Compensaten. Compensate myi päästökompensaatiopalveluita: kuluttajien ja yritysten oli mahdollista laskea omat päästönsä ja kompensoida ne erilaisten hiilensidontahankkeiden avulla.
Compensate hakeutui konkurssiin kesällä 2023. Mitä Vartia ajattelee tapahtuneesta nyt? Kuinka on mahdollista, että keskellä ilmastokriisiä ilmastostartupille ei löydy rahoitusta, mutta samaan aikaan fossiiliyhtiöt tahkoavat ennätystulosta?
Mitä hän haluaa kertoa kuulijoille Compensaten matkasta ja millaisia oppeja tarttui mukaan? Entä mitä ajatuksia hänellä on ilmastokriisistä ja sen ratkaisemisesta?
Tätä jaksoa sponsoroi kaurapohjaisten tuotteiden pioneeri Oatly.
Kasvisruuasta on vaikeaa keksiä mitään aidosti negatiivista – se on terveellistä, ekologista ja parhaimmillaan erittäin edullista. Silti se herättää myös vastustusta ja negatiivisia tunteita.
Tässä jaksossa tietokirjailija ja ympäristöaktivisti Risto Isomäki kertoo, millaisia hyötyjä kasvipohjaisesta ruokavaliosta on ilmastolle ja ympäristölle. Entä mitä tarkoittaa passiivinen lihansyönti ja millaisia terveys- ja ympäristöhaittoja lihantuotanto aiheuttaa?
Keskustelemme kasvisruuasta myös ravintola-alan vaikuttajan Henri Alénin sekä Lidlin valikoiman vastuullisuuspäällikön Laura Kvissbergin kanssa. Mitä päivittäistavarakauppa ajattelee kasvisruuasta? Minkälaisin keinoin kasvipohjaisten tuotteiden menekkiä ja mielikuvaa voitaisiin parantaa? Entä kuinka kasvisruoan arvostusta voidaan nostaa ravintola-asiakkaiden ja -ammattilaisten keskuudessa?
Tätä jaksoa sponsoroi kaurapohjaisten tuotteiden pioneeri Oatly.
Kasvisruokablogeja inspiraatioksi kotona kokkailuun:
Mediassa ilmastoahdistus kuitataan yleensä sivulauseessa ja sen katsotaan koskettavan lähinnä nuoria. Todellisuudessa ilmastoahdistusta potevat kaiken ikäiset ja taustaltaan erilaiset ihmiset.
Mitä pitkään ilmastotyötä tehnyt ilmastovaikuttaja Niklas Kaskeala ajattelee ilmastoahdistuksesta? Miltä tuntuu taistella ilmastokriisiä vastaan vuodesta toiseen, kun ilmastotoimet jäävät vaatimattomalle tasolle ja uusia lämpöennätyksiä rikotaan jatkuvasti?
Entä millaisia tunteita ilmastokriisi herättää Ilmastoisovanhempien hallitukseen kuuluvassa psykologi Marja Saarenheimossa ja miksi hän on päättänyt liittyä mukaan yhdistyksen toimintaan? Jaksossa pohditaan myös, kuinka ilmastoahdistusta voi hallita ja kuinka sen voi pitää tuloksekkaana ja luovana lamauttavan ahdistuksen sijaan.
Tätä jaksoa sponsoroi kaurapohjaisten tuotteiden pioneeri Oatly.
Ilmastoahdistuksen omahoito-ohjelma: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/ilmastoahdistuksen-omahoito-ohjelma
Ympäristöahdistuksen prosessimalli: https://www.ymparistoahdistus.fi/artikkelit/ymparistoahdistuksen-prosessimalli/
Voiko olla tyylikäs ja trenditietoinen, jos ostaa vaatteita planeetan kantokyvyn mukaisesti? Mikä tuo kantokyky ylipäätään on ja millaista vaateshoppailua vastuullinen kuluttaja voi harrastaa?
Planetaarinen vaatekaappi -kirjan toinen kirjoittaja, yrittäjä Aku Varamäki kertoo vaateteollisuuden ympäristölle, ilmastolle ja ihmisille aiheuttamista haitoista ja siitä kuinka niitä on mahdollista minimoida.
Hänen kanssaan aiheesta keskustelee kiertotalousyhtiö Emmyn toimitusjohtaja, EU:n ilmastolähettiläs Timo Huhtamäki.
Jaksoa sponsoroi kaurapohjaisten tuotteiden pioneeri Oatly.
