Roomalainen runoilija Ausonius (n. 310 – n. 395) ylisti runosikermässään ”Bissula” germaanineitoa nimeltä Bissula. Runosta saamme selville, että Bissula on Ausoniuksen orja, joka oli jäänyt sotavangiksi aivan lapsena. Ausonius vapautti hänet ja otti hänet kasvattitytökseen. Mutta oliko Bissula myös Ausoniuksen rakastajatar tai jalkavaimo? Emme tiedä Bissulasta muuta kuin sen, mitä Ausonius hänestä kirjoittaa tuossa runosikermässä. Oliko runoilijan kuvaama Bissula historiallinen henkilö vai oliko hän runoilijan eroottinen fantasia, jossa isännästä tulee ylistämänsä barbaarineidon valtaan alistuva orja?
”Mutta sinä yönä minä salaa lähdin matkaani hänen jäädessään sinne rukoilemaan ja itkemään. … Tuuli puhalsi ja pullisti purjeemme, ja rannikko häipyi näkyvistämme. Mutta siellä rannalla seisoi aamulla äitini sairaana surusta jamurheesta valittaen …” (Augustinus, Confessiones 5.8; suomentanut Otto Lakka).
Tässä podcastjaksossa jatkan kerrontaani kirkkoisänä tunnetun Augustinuksen naisista: kerron Augustinuksen äidistä, josta hän kirjoittaa hyvin paljon Tunnustuksissa.Edellä oleva tekstikatkelma on Tunnustusten viidennestä kirjasta, ja se kertoo Augustinuksen kompleksisesta äitisuhteesta. Siinä Augustinus lähtee äidiltään salaa kotiseudultaan Pohjois-Afrikasta Italiaan. Muttamitä muuta Augustinus paljastaa äitisuhteestaan?
Antiikki nyt! podcast pureutuu tässä ja seuraavassa jaksossa Augustinuksen naisiin. Augustinus on kestojulkkis. Hänet muistetaan kirkkoisänä eli kristillisten kirkkojen kunnioittamana arvovaltaisena opettajana. Minulle hän on yksi historiantutkimuksen lähde.
Tässä jaksossa kerron Augustinuksen puolisosta - naisesta, jonka hän mainitsee ikään kuin ohimennen Tunnustustensa (Confessiones) 6. kirjassa. Hän ei koskaan mainitse naisen nimeä. Tämän naisen kanssa hän eli viitisentoista vuotta, ja tämä synnytti hänelle pojan. Seuraavassa podcastjaksossa kerron Augustinuksen äidistä, josta hän sitten kirjoittaakin hyvin paljon.
Satojen turvaaminen on ollut elämän ja kuolemankysymys kautta aikojen. Tässä podcastjaksossa kerron antiikin ihmisten yrityksistä hallita säitä, sateita, tuulia ja myrskyjä. Suotuisat tuulet ja myrskyiltä välttyminen oli elintärkeää maanviljelyn lisäksi myös purjehduksessa. Keitä oli tempestariukset? Mikä oli salaperäinen Magonian valtakunta? Kuljetan tarinaa menneisyyden ihmisistä säiden armoilla läpi vuosisatojen, kreikkalaisesta mytologiasta aina myöhäisantiikkiin ja varhaiskeskiajalle saakka.
Tämän jakson aiheena on tekstiilien taikaa eli tekstiilitöihin liitettyihin uskomuksiin, kehräämiseen, kutomiseen ja solmimiseen liittyvään magiaan antiikissa ja myöhäisantiikissa ja keskiajallakin. Värttinä viuhuu huimaa vauhtia kreikkalaisesta mytologiasta aina merovingiaikaan ja Prinsessa Ruusunenkin mainitaan.
Joululahjaksi olen äänittänyt uuden Antiikki nyt! podcastjakson. Tässä jaksossa pohdin Faustan, keisari Konstantinuksen puoliso elämää ja kohtaloa.
Vuonna 326 Konstantinus teloitutti poikansa Crispuksen. Pian tämän jälkeen Konstantinuksen vaimo Fausta katoaa lähteistä eli siis julkisuudesta. Mitä keisarinna Faustalle tapahtui? Minne katosi Fausta, keisari Konstantinuksen puoliso?
Antiikki nyt! podcastsarja jatkaa kilpa-ajoja Roomassa. Toisessa osassa kerron siitä, kuinka kilpajoukkueet kirosivat toisiaan. Voitto kilpa-ajoissa oli joukkueille niin tärkeä asia, että ne turvautuivat magiaan turvatakseen oman voittonsa ja vastustajan häviön. Lisäksi kerron kilpajoukkueiden kannattajien välisistä mellakoista myöhäisantiikissa.
Tässä ja seuraavassa jaksossa kerron kilpa-ajoista antiikin Roomassa. Valjakkoajot olivat kaikkein suosituin urheilulaji antiikin Roomassa ja Bysantissa. Kansa rakasti kilpa-ajoja, eliitti halveksi niitä, ja keisarit ymmärsivät niiden poliittisen tärkeyden.
Tervetuloa kuuntelemaan Antiikki nyt! -podcastsarjan kolmatta kautta. Tässä jaksossa kerron Jeesuksen ristiin liittyvistä uskomuksista. Laajalle levinneen tradition mukaan se risti, johon Jeesus Nasaretilainen ristiinnaulattiin, löydettiin vuonna 324 tai 325 Jerusalemista. Tämän tradition mukaan löytäjä oli Helena, keisari Konstantinuksen äiti. Mutta oliko Helena todella ristin löytäjä?
Miksi jotkut ritualistit ovat jääneet jälkimaailman muistiin pyhinä miehinä kuten apostoli Pietari? Ja miksi toiset ritualistit muistetaan noitina ja velhoina?
Tässä jaksossa kerron yhdestä antiikin salamyhkäisimmistä hahmoista, Simon Samarialaisesta, jonka jälkimaailma tuntee Simon Maguksena. Miten Simon Samarialaisesta tuli Noita-Simon?
https://maijastinakahlos.net/
Tässä jaksossa kerron Rooman keisariajan salaperäisestä ihmeidentekijästä Apollonios Tyanalaisesta. Mutta aloitan jakson sitaatilla Jorma Eton runosta "Suomalainen". Mitä tekemistä Etolla on Apollonioksen kanssa? Ja mitä yhteistä Apollonioksella on Jeesuksen kanssa?
https://maijastinakahlos.net/
Aku Ankka -sarjakuvissa kateuden valtaan joutuneet tulivat kateudesta vihreiksi. Antiikin roomalaisilla kateus ei ollut vihreää. Minkä väriseksi antiikin ihmiset ajattelivat kateuden?
Tässä jaksossa kerron kateudesta antiikin Kreikassa ja Roomassa, pahasta silmästä. Ketkä olivat kateellisia? Oliko kateus aina huono asia. Miten suojautua kateutta ja pahaa silmää vastaan?
Antiikki nyt! podcastissa pohdin Carlo Levin omaelämäkerrallista romaania Jumalan selan takana (Cristo si é fermato a Eboli, 1945).
Carlo Levi (1902–1975) oli kirjailija, taidemaalari ja lääkäri. Mussolinin valtakaudella hänet kuten monet muutkin intellektuellit karkotettiin rangaistukseksi jonnekin ”Jumalan selän taa”. Levi karkotettiin vuosiksi 1935–1936 ensin Grassanoon ja sitten Alianoon. Aliano oli kirjassa kuvatun Gaglianon esikuvana.
Kiinnostuin Levin kirjasta antiikin magian kautta. Levin kuvaamia eteläitalialaisia uskomuksia ja tapoja on verrattu roomalaisen antiikin käytäntöihin. Podcastissani kerron näistä Levin kuvaamista tavoista ja uskomuksista.
Tässä jaksossa kerron seitsenpäiväisen viikon kulttuurihistoriasta ja erityisesti torstaista, Juppiterin päivästä (latinaksi dies Iovis). Antiikin roomalaisten torstaipäivään liittyy kaikenlaista kiehtovaa. Oliko Juppiterin päivä myöhäisantiikissa juhlapäivä tai jonkinlainen vapaapäivä? Entä miten magian harjoittaminen liittyy torstaihin? Entä Thor-jumala?
Hyvää torstaita kaikille!
Antiikki nyt! -podcastsarja toinen kausi jatkuu maagisissa merkeissä. Keskustelen kreikan kielen ja kirjallisuuden tutkijan Saara Kauppisen kanssa antiikin magiasta. Podcastissa pohdimme esimerkiksi, mitä se magia oikein oli ja miten se erosi esimerkiksi uskonnosta tai lääkintätaidosta. Saara Kauppinen kertoo loitsuista, kirouksista ja kielen voimasta. Minkälaisia voimia magian harjoittamiseen ja harjoittajiin liitettiin? Miksi eroottinen magia on kaikkea muuta kuin romanttista? Miksi naiset on kirjallisuudessa perinteisesti yhdistetty magiaan? Näytteinä esitetään myös muutama loitsu, mutta älä kokeile näitä kotona!
Tervetuloa kuuntelemaan Antiikki ny! -podcastin toista kautta!
Tässä jaksossa pohdin ihmiskauppaa eli orjuutta antiikin Kreikassa ja Roomassa. Orjat olivat olennainen osa antiikin Rooman yhteiskuntaa ja talouselämää. He kuuluivat roomalaiseen elämään myös myöhäisantiikissa (200–600). Miten antiikin kirjoittajat suhtautuivat orjuuteen? Kyseenalaistiko kukaan orjuutta instituutiona? Mitä sanoi Aristoteles? Mitä mieltä olivat varhaiskristlliset kirjoittajat kuten apostoli Paavali ja kirkkoisä Augustinus? Kerron minkälaisia ajatuksia ja tunteita tutkijan mielessä nousee, kun tutkii antiikin orjuutta.
Antiikki nyt! -podcastissa keskustelemme roomalaisen historiankirjoittaja Tacituksen (n. 55–120) teoksesta Germania. Vieraanani keskustelemassa on dosentti Antti Lampinen, joka on tällä hetkellä Suomen Ateenan instituutin tutkija-opettaja ja joka on tutkinut kreikkalaisten ja roomalaisten käsityksiä muista kansoista ja etnisistä ryhmistä.
Tacituksen Germaniasta on sanottu, että se on maailman vaarallisin kirja, ja podcastin aikana selviää miksi. Pohdimme sitä, keitä germaanit oikeastaan olivat ja mitä roomalainen aristokraatti Tacitus heistä saattoi tietää. Perehdymme ajatukseen jalosta pohjoisesta villistä ja puhtaasta sekoittamattomasta suvusta. Podcastissa selviää myös, keitä lopulta olivatkaan ne kuuluisat fennit.
Antiikki nyt! -podcast-sarja on saanut tukea Tieteen tiedotus ry:ltä.
Tällä kerralla keskustelemme Euripideesta, ja vieraanani keskustelemassa on dosentti Tua Korhonen, Kreikan kirjallisuuden ja aatemaailman tutkija, Euripideen ja monien muiden antiikin tekstien kääntäjä. Hän oli mukana käännösprojektissa suomentamassa Euripideen näytelmiä, jotka ilmestyivät kokoelmassa Euripides, Alkestis, Foinikian naiset, Turvananojat, Hekabe, Andromakhe, Rhesos, suomentaneet Liisa Kaski, Tua Korhonen, Vesa Vahtikari, toimittanut Vesa Vahtikari. Teos: Helsinki, 2020.
Euripides (n. 480–406 eaa.) oli yksi antiikin Kreikan kirjallisuuden tunnetuimpia nimiä ja tragedian mestari. Euripideelta on meidän päiviimme säilynyt 19 näytelmää, mutta hänen arvellaan kirjoittaneen 98 tai 92 näytelmää. Euripides ammensi aiheensa kreikkalaisista myyteistä, joiden kautta hän käsitteli ihmiselämän haurautta ja arvaamattomuutta, rakkautta, vapautta ja kuolemaa, ystävyyttä, petosta ja kostoa. Ei mitään sen vähäisempää!
Tässä jaksossa keskustelemme erityisesti tragediasta Alkestis ja pohdimme isoja kysymyksiä kuolemasta, uhrautumisesta, sukupuolirooleista ja sukupolvien välisistä ristiriidoista.
Antiikki nyt! podcastissa keskustelemme roomalaisesta filosofista Senecasta (4 eaa.–65 jaa.). Vieraanani on Antti Oikarinen, joka on suomentanut Senecan Kirjeet Luciliukselle(Basam Books 2011, toinen painos 2021).
Seneca eli myrskyisänä aikana Rooman keisarikauden alussa, kun Julius-Claudiusten dynastian keisarit pönkittivät valtaansa väkivallalla ja mielivaltaisuuksilla. Keskustelemme Senecan monivaiheisesta elämästä ja stoalaisesta filosofiasta, josta hän ammensi voimaa vaikeina aikoina. Puhumme Senecan ajatusten koskettavuudesta ja pohdimme (ei mitään sen vähäisempää kuin) kuolemaa. Mikä oli Senecan suhde orjuuteen? Miten hän suhtautui roomalaiseen valtaan? Mitä Senecalle merkitsi ihmiskunnan yhteenkuuluvuus?
Senecan viisaus on ajatonta. Nyt juuri Seneca on taas esillä, koska hänestä on tehty elokuva, jota on tähdittämässä John Malkovich ja joka tulee levitykseen syksyllä 2022.
Antiikki nyt! -podcast-sarja on saanut tukea Tieteen tiedotus ry:ltä.
Tällä kerralla keskustelemme Quintilianuksesta. Vieraanani keskustelemassa on Aulikki Vuola, roomalaisen kirjallisuuden tunnettu kääntäjä, joka on suomentanut Quintilianuksen teoksen Puhujan kasvatus (osa 1, kirjat 1-4, Faros 2014).
Quintilianus (n. 35–100 jKr.) oli roomalainen puhuja ja puhetaidon opettaja, joka tiivisti vuosikymmenien kokemuksensa Puhujan kasvatukseen (lat. Institutio oratoria).
Quintilianus antaa perusteellisia neuvoja lasten kasvatuksesta, pohtii lahjakkuuden ja ahkeruuden suhdetta oppimisessa ja kertoo siitä, millainen on ihanteellinen opettaja. Keskustelemme mm. siitä, miten ajattomilta Quintilianuksen ohjeet lasten opettamisesta tuntuvat. Quintilianus ymmärtää esimerkiksi, että pienen lapsen oppimisen tulisi olla leikinomaista. Olemme myös hyvin vaikuttuneita Quintilianuksen vankkumattomasta ammattitaidosta ja ammattietiikasta. Ihanteellinen puhuja oli myös hyveellinen ihminen.