Työväenluokkaiseen perheeseen Pohjois-Englannissa vuonna 1874 syntyneestä Charles Herbert Lightollerista tuli pätevä merimies, joka eteni nopeasti urallaan. Lightoller oli jo tehnyt pitkän pestin kauppalaivastossa, kun hän sai paikan toisena perämiehenä neitsytmatkalle lähtevällä Titanicilla vuonna 1912. Järkytys oli suuri, kun maailman hienoin ja uppoamattomana pidetty matkustaja-alus törmäsi jäävuoreen Pohjois-Atlantilla ja vei mukanaan merenpohjaan yli 1 500 henkeä. Lightoller oli korkea-arvoisin haaksirikosta hengissä selviytynyt miehistön jäsen. Hän palveli myöhemmin, ensimmäisessä maailmansodassa, upseerina Iso-Britannian laivastossa, selviytyen jälleen useista haaksirikoista. Vuonna 1940, keskellä toista maailmansotaa, Lightoller otti pienen huviveneensä ja lähti noutamaan sotilaita Dunkerquen rannoilta brittien suuressa evakuointioperaatiossa.
Donald Trump ei ole ensimmäinen amerikkalaispresidentti, joka on havitellut Kanadaa. Iso taistelu Kanadasta käytiin noin 100 vuoden jakson aikana 1700-luvun alusta 1800-luvun toiselle vuosikymmenelle. Ensin Kanadasta taistelivat britit ja ranskalaiset, sitten vastakkain olivat amerikkalaiset ja kanadalaiset, jälkimmäiset osana britti-imperiumia. Intiaaniliiittolaisia oli kaikissa leireissä.
Suhteet eivät olleet ongelmattomia näidenkään sotien jälkeen, ja rajoja muokattiin vielä pitkälle 1800-luvulle. Kanadaa repivät pitkään myös sisäiset ristiriidat, joita myös pahimmillaan ratkottiin asein. Mutta Kanadan kohtalon ratkaisi käytännössä reilun sadan vuoden jakso, jonka aikana käytiin neljä sotaa.
Sankaritar vai kerettiläinen? 1400-luvun alussa, satavuotisen sodan aikana, nuori tyttö saapui Ranskan hoviin pienestä ranskalaisesta kylästä. Hän sytytti Ranskan vastarinnan Englantia vastaan, mutta maksoi siitä lopullisen hinnan vain 19-vuotiaana. Hänen tarinansa on yksi historian kiehtovimmista, mutta myös traagisimmista.
Australia asutettiin ehkä jo 65 000 vuotta sitten. Ensimmäinen dokumentoitu eurooppalaisten vierailu on vuodelta 1606, jolloin Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian alus saapui alkuperäisväestön lukuisten heimojen asuttamalle kuivalle ja tasaiselle mantereelle.
Australian historia sai täysin uuden käänteen vuonna 1770, kun brittikapteeni James Cook nousi maihin ja julisti maan kuuluvan Iso-Britannialle. Vuonna 1786 Iso-Britannia päätti perustaa sinne vankisiirtokunnan. 1850-luvulla alkanut kultaryntäys vaurastutti Australiaa, joka alkoi pikku hiljaa muodostua omaksi kansakunnakseen ja saada enemmän autonomiaa. Demokraattiset oikeudet lisääntyivät, mutta rodulliset rajoitukset pitivät Australian pitkään vain valkoisten maana.
400-luvulla eaa Ateenan valta oli kasvanut, ja lukuisat kreikkalaiset kaupunkivaltiot pelkäsivät sen voimaa. Paitsi, että Ateena oli vahva poliittisesti, valta, jota se osasi käyttää myös häikäilemättömästi hyväkseen, siellä kukoistivat tieteet ja taiteet. Ateenan päähaastaja oli ankara ja militaristinen Sparta, orjavaltio, jonka arvot, kulttuuri ja yhteiskunta olivat monella tapaa täysin erilaiset. Siinä missä Sparta oli maatalousyhteiskunta, Ateenaa taas ollaan pidetty länsimaisen kulttuurin kehtona ja demokratian synnyinpaikkana.
Näiden kahden antiikin Kreikan kaupunkivaltion ja niiden johtamien liittojen kilpailu johti lopulta pitkään ja tuhoisaan Peloponnesolaissotaan, joka päätti Kreikan kultakauden.
Sir Winstonin suku on täynnä mielenkiintoisia ihmisiä ja tarinoita. Yksi hänen esi-isistään oli Englannin juhlituimpia sotapäälliköitä, 1650 syntynyt John Churchill, Marlborough’n ensimmäinen herttua. Sir Winstonin äiti oli amerikkalainen dollariprinsessa Jeanette ’Jennie’ Jerome. Ja Randolph-poika, jota Sir Winston rakasti, oli hänen sihteerinsä mukaan yksi vastenmielisimmistä ihmisistä, jonka oli tavannut.
George Armstrong Custer oli ansainnut kannuksensa Yhdysvaltain sisällissodassa 1860-luvun alkupuoliskolla Pohjoisvaltioiden rämäpäisenä ja keikarimaisena ratsuväen upseerina, jolla aina näytti olevan onni mukana, Custer’s luck, kuten hän itse sanoi. Hänestä oli tullut sen ajan iso amerikkalainen julkkis, josta on säilynyt valtava määrä valokuvia. Sisällissodan jälkeen Custer lähetettiin lännen suurille tasangoille laittamaan aisoihin reservaattien ulkopuolella liikkuvia intiaanijoukkoja. Niin sanottujen intiaanisotien taisteluiden ja verilöylyjen jälkeen Custerin onni lopulta kääntyi ja hän kohtasi kohtalonsa Little Bighornin taistelussa vuonna 1876. Se oli samalla tasankojen intiaanisotien viimeinen taistelu.
1745 Isossa-Britanniassa koettiin aseellinen kapina, kun kuningas Jaakko II:n pojanpoika Charles Stuart nousi pienen joukon kanssa maihin Skotlannissa, ja keräten matkalla lisää joukkoja lähti armeijansa kanssa kohti Lontoota. Skotlanti ja Englanti olivat 1704 yhdistyneet Isoksi-Britanniaksi, joten moni skotti liittyi kapinaan toivoen, että Skotlanti saisi takaisin itsenäisyytensä. Kaikki päättyi 1746 Cullodenin taisteluun.
Filippiineillä alettiin 1800-luvun jälkipuoliskolla tosissaan pyristellä eroon siirtomaavallasta ja unelmoida jopa täydestä itsenäisyydestä. Saariryhmä oli 1500-luvulta lähtien ollut Espanjan siirtomaa. Se oli synnyttänyt Asiaan katolisen maan, jossa espanjalaisen kulttuurin vaikutus oli suuri. Tietyllä tapaa Filippiinit muistuttikin Espanjan siirtomaita latinalaisessa Amerikassa. Ja pitkään Amerikasta käsin Espanja Filippiinejä myös hallitsi. Täysin uusi vaihe vapaustaistelussa alkoi kun Espanjan ja Yhdysvaltojen välille syttyi Kuubasta käsin alkanut sota 1800-luvun viimeisinä vuosina. Hävittyään sodan Espanja joutui luovuttamaan Filippiinit Yhdysvalloille. Filippiinien vapaustaistelu ei sammunut, vaikka vastassa oli nyt uusi siirtomaaherra. Filippiiniläiset eivät kuitenkaan onnistuneet asein vapautumaan Yhdysvaltojen otteesta, mutta alun väkivaltaisten vuosien jälkeen tilanne rauhoittui. Lopulta toisen maailmansodan ja Japanin verisen miehityksen jälkeen Filippiinit sai itsenäisyyden.
Rooma, ikuinen kaupunki, länsimaisen kristillisyyden ja sivistyksen kehto, syntyi 700-luvulla eaa, satoja vuosia ennen Rooman valtakunnan suuruuden aikaa. Vaatimattoman, seitsemälle edelleen Rooman keskustassa sijaitsevalle kukkulalle rakennetun kaupungin perustivat legendan mukaan kaksosveljet Romulus ja Remus, sodan jumala Marsin ja papitar Rhea Silvian pojat, joita naarassusi ruokki. Veljekset kilpailivat siitä, mihin tarkalleen kaupunki perustettaisiin, sillä seurauksella, että Romulus surmasi Remuksen. Romuluksesta tuli Rooman kuningas. Tämä hurja tarina istui hyvin myöhemmin agressiivisesti ja periksiantamattomasti laajentuneen Rooman valtakunnan eetokseen.
Englannin kuningas Henrik VIII oli Tudor-suvun toinen hallitsija seuraten isäänsä Henrik VII:ää 1509 valtaistuimelle 18-vuotiaana. Hän oli komea renessanssi hallitsija, josta elämänsä loppuvaiheessa tuli pöhöttynyt, sairas, vainoharhainen tyranni. Henrik VIII on kuuluisa kuudesta avioliitostaan, mutta hänen tavoitteensa saada avioero ensimmäisestä vaimostaan johti itsenäisen Englannin kirkon perustamiseen.
Jakson vieraana on työelämäprofessori, kirjailija ja Helsingin ex-apulaiskaupunginjohtaja ym. Pekka Sauri, jonka kiinnostuksen kohteena on Helsinki, Itämeren tytär. Keskustelemme Helsingistä sekä historian että henkilökohtaisen suhteen näkökulmasta.
Länsi-Rooman viimeisiä hetkiä edeltävinä vuosikymmeninä 300-luvun lopussa alkoi Keski-Aasian loputtomilta aroilta Eurooppaan työntyä hurja ratsastaja- ja paimentolaiskansa hunnit. Ei tiedetä tarkkaan mistä he tulivat tai keitä he olivat. Hyökkäyksellään länteen hunnit antoivat alkusysäyksen niin ikään Eurooppaa mullistaneille kansainvaelluksille. Lähes koko Euroopan polvilleen saaneiden hunnien pelätyimmäksi ja suurimmaksi johtajaksi nousi lopulta Attila, “Jumalan ruoska”. Attilan jälkeen hunnien valtakunta hajosi ja hunnit poistuivat historian näyttämöltä lähes jälkiä jättämättä.
Vuonna 1066 Englannin kruunua tavoitteli jopa neljä mahtimiestä: anglosaksiset ylhäisöveljekset Harald ja Tostig Godwininpoika, norjalainen viikinkipäällikkö Harald Ankara sekä Normandian herttua Vilhelm II, joka tunnettiin myös lisänimellä Äpärä, myöhemmin Valloittaja. Kaikkien suonissa virtasi viikinkiverta. Valtataistelun lopputuloksella oli mullistava vaikutus Englannin ja todennäköisesti myös koko maailman historiaan.
