Murhapäiväkirjojen seitsemännessätoista jaksossa kerron Auringon temppelistä, jonka johtajat uskoivat, että matkustamalla Sirius-tähdelle voi pelastua, ja jaksossa vieraileva ystäväni kertoo Tattarisuon noitapiiristä, joka halusi löytää suosta aarteen tekemällä hieman kyseenalaisia taikoja.

Murhapäiväkirjojen kuudennessatoista jaksossa puhun Kaliforniassa 1980-luvun alussa liikkuneesta sarjamurhaajapariskunnasta, Michael ja Suzan Bear Carsonista. Pariskunta uskoi, että heidän tehtävänsä on puhdistaa maailma (tai ainakin osa Kaliforniaa) noidilta.

Murhapäiväkirjojen viidennessätoista jaksossa kerron David Parker Raysta eli The Toy Box Killerinä tunnetusta raiskaajasta, kiduttajasta ja epäillystä sarjamurhaajasta. Tämä jakso voi olla erityisen järkyttävä ja ahdistava, joten harkitse oman sietokykysi ja jaksamisesi mukaan, voitko kuunnella jaksoa. Taidan myös sanoa jaksossa aika monta kertaa oksu.

Murhapäiväkirjojen neljännessätoista jaksossa on vuorossa Rovaniemellä vuonna 1989 tapahtunut Andrew Kulangan katoaminen. Tosin, Andrewn vaimon Ritva Santanen-Kulangan versio katoamisesta alkoi pian vaikuttaa vähintääkin epäilyttävältä... Katosiko Andrew oikeasti? Jaksossa mainitsemani ohjelma on Rikostarinoita Suomesta, joka löytyy Yle Areenasta. (Huomasin muuten, että joissain lähteissä Andrew Kulangan nimi oli Ananda Kulatunga ja hänen vaimonsa Riitta Hietanen-Kulatunga. Tämä tiedoksi, mikäli joku hämmentyy tästä.)

Murhapäiväkirjojen kolmannessatoista jaksossa käsittelyyn pääsee jälleen kultti, tällä kertaa australialainen sellainen. Anne Hamilton-Byrne oli joogaopettaja, jonka ura otti hieman epätavallisen suunnan - hänestä tuli kulttijohtaja. Mainitsen jaksossa dokumentin nimeltä The Family ja dokumenttisarjan nimeltä The Cult of The Family.

Murhapäiväkirjojen kahdennessatoista jaksossa kerron englantilaisesta Colin Irelandista, joka teki uutenavuotena 1993 lupauksen: hänestä tulee sarjamurhaaja. Jaksossa mainitsemani kappale on Manic Street Preachersin Archives of Pain.

Murhapäiväkirjojen yhdennessätoista jaksossa kerron yhdysvaltalaisesta Nannie Dossista, jonka lempiharrastuksiin kuului romantiikkalehtien lukeminen ja perheenjäsenten murhaaminen.

Murhapäiväkirjojen kymmenennessä jaksossa (vau 10 jaksoo jo cool) puhun 16-vuotiaan Debbie Gaman murhasta, joka tapahtui vuonna 1975 Eriessä, Pennsylvaniassa. Mainitsen lopussa dokkarisarjan nimeltä The Lake Erie Murders, jonka jakso High School Horror kertoo tästä Debbien tapauksesta.

Murhapäiväkirjojen yhdeksäs jakso on spessujakso, sillä tässä jaksossa mulla on vieraana Luulopuheita-podcastin tekijä J.P.! Jakson aiheena on Murhapäiväkirjojen ensimmäinen katoamista käsittelevä tapaus ja samalla myös ensimmäinen suomalainen keissi. Tässä jaksossa onkin siis normaalia enemmän höpötystä ja kuuluupa taustalla myös hieman viinilasin kilahtelua pöydän reunaan.

Murhapäiväkirjojen kahdeksannessa jaksossa käsitellään yhdysvaltalaista Joe Methenyä, joka murhasi kahdesta kymmeneen ihmistä ja päätyi lopulta hävittämään osan uhriensa ruumiista hieman epätavallisella tyylillä.

Murhapäiväkirjojen seitsemännessä jaksossa kerron saksalaisen Annaliese Michelin tarinan. Annaliese Michel oli 16-vuotias, kun hän alkoi saada omituisia kohtauksia ja lopulta Annaliese ja hänen perheensä uskoivat Annaliesen olevan riivattu, ja hänen avukseen saatiin kaksi pappia suorittamaan manauksia. Valitettavasti, Annaliesen tarina ei kuitenkaan pääty hyvin. Jaksossa on kolme ääniklippiä, jotka saattavat olla ahdistavia, joten mikäli haluat skipata ne, tässä tiedoksi kohdat, jossa äänet tulevat: 00:15:14 - 00:15:37, 00:15:57 - 00:16:38 ja 00:17:23 - 00:18:06.

Murhapäiväkirjojen kuudennessa jaksossa käsitellään italialaista hevimetallibändiä, joka kuitenkin osoittautui satanistiseksi kultiksi - tai sellaiseksi se ainakin on haluttu nimetä. Jaksossa vilisee hurjasti nimiä, joten kannattaa kuunnella keskittyen!

Murhapäiväkirjojen viidennessä jaksossa kerron englantilaisesta Graham Youngista, joka sai lempinimen Teacup Poisoner eli Teekuppimyrkyttäjä. Graham oli vasta teini, kun murhasi äitipuolensa eikä Grahamin murhanhimo tästä laantunut, päinvastoin.

Murhapäiväkirjojen neljännessä jaksossa puhun australialaisesta murhaajasta Tracey Wiggintonista, joka tunnettiin nimellä The Lesbian Vampire Killer eli Lesbovampyyritappaja.

Murhapäiväkirjojen kolmannessa jaksossa kerron 16-vuotiaan Sylvia Likensin kamalasta ja surullisesta kohtalosta.

Murhapäiväkirjojen toisessa jaksossa käsitellään japanilaista kannibaalimurhaaja Issei Sagawaa, jonka tarina on kaikin tavoin erikoinen.

Murhapäiväkirjat-podcastin ensimmäisessä jaksossa kerron maailman tuotteliaimmasta sarjamurhaajasta, kolumbialaisesta Luis Garavitosta.