Viassa elettiin 1950-luvulla vilkasta aikaa, kun kylään oli juuri rakennettu useita rintamamiestaloja, uudessa hienossa koulussa oli riittävä määrä oppilaita ja Rovaniemi–Kemijärvi-rautatiellä kulkevat junat pysähtyivät Vian asemalla.
Koulu lakkautettiin 1967 ja juna-asema purettiin 1975.
Vuonna 2008 Vian pysäkki lakkautettiin kokonaan, jolloin alueelle ei enää voinut houkutella uusia asukkaita rautatieyhteyttä esittelemällä.
Nyt, vuonna 2025 kylässä asuu toistakymmentä vakituista asukasta, joiden keski-ikä on yli 70 vuotta.
Haastateltavat: Aarne Pirttijärvi, Arvo Saraniemi ja Tuomo Harju.
Toteutus: Timo Rehtonen (heinäkuu 2025).
Kuvateksti: Arvo Saraniemi ja Tuomo Harju Köyryjärven laavulla.
Kun halutaan mennä Rovaniemen keskustasta Lehtojärvelle, ajetaan ensin 20 kilometriä Sinettään, josta jatketaan matkaa seitsemän kilometriä Pellon suuntaan.
Järven ympärille rakentuneen keskikokoiseksi luokiteltavan rovaniemeläiskylän asukasluku on ollut viime vuosina nousussa. Vuoden 2025 lopulla asukasmäärä on yli 300 henkeä.
Kylän historia on pitkä, sillä siellä on ollut asutusta yli 200 vuotta. Tänä päivänä kylän olemusta kuvaa sana kehitys: Kunnallinen viemäriverkko saatiin rakennettua 2010-luvulla, valokuitu on tulossa ja uusia asukkaita koetetaan houkutella kylään Lehtojärven perinnekylä -hankkeen avulla.
Myös aktiivinen kyläyhdistys tekee työtä sen eteen, että kylään saataisiin uusia asukkaita. Sen järjestämä Rovaniemen Kesäkylä -tapahtuma jalkautuu vuosittain muun muassa Rovaniemen keskustaan kertomaan ilosanomaa Lehtojärven kylästä.
Kylän keskeisiä paikkoja ovat Karhunulkin näköalapaikka ja 2000-neliöinen kylätalo Lehtopirtti, josta löytyvät muun muassa kuntosali, juhlasali ja harrastustiloja.
Kylän kuuluisin esine on alueelta löydetty lähes 9000 vuotta vanha puinen hirvenpää.
Mielenkiintoinen pikantti yksityiskohta on, että Lehtojärven kylällä liehuu Suomen ainoa kylälippu.
Haastateltavat: Riku Tapio ja Anni Tapio
Toteutus: Juha Mäntykenttä (elokuu 2025)
Kuvateksti: Lehtojärven kyläyhdistyksen puheenjohtaja Riku Tapio Karhunulkin näköalapaikalla.
Rautiosaari on noin kuudensadan asukkaan kylä, joka sijaitsee viidentoista kilometrin etäisyydellä Rovaniemen keskustasta. Kylä sijaitsee Kemijoen itäpuolella Valaskosken voimalaitoksen läheisyydessä. Kylän toimintaa leimaa toimeliaisuus ja tekemisen meininki.
Luonnonläheisyyden sekä julkisten palveluiden ja tonttien saatavuuden vuoksi kylällä on kasvavaa vetovoimaa. Uudisrakentaminen on ollut viime vuosina vilkasta ja maatalouden jälkeen kylälle on virinnyt monenlaistayritystoimintaa.
Kylällä on mielenkiintoinen historia hoitotyön saralla.Vaivaistalo saarelle perustettiin jo 1800-luvun lopulla ja historia päättyi vuonna 2017 kun palvelutalon toiminta lakkautettiin.
Haastateltavat: Irja Mäkitalo, Elli Turtinen-Heikkilä ja Ari Körkkö.
Toteutus: Olli Tiuraniemi (syyskuu 2025)
Kuva: Ari Körkkö tulta kohentamassa.
Kylän raitti on vuosien saatossa muuttunut, samoin sen asukkaat ja heidän elämäntilanteensa. Rita Sirkka kertoo lapsuusmuistoja Pekkalasta sekä nykyisestä elämästään omaishoitajana, hyvinvointialan yrittäjänä ja opiskelijana. Afrikkalainen Estevao "Didi" Mauro da Conceição kertoo kotiutumisestaan uuteen kotikyläänsä työssäkäyvänä perheenisänä. Ääneen pääsevät myös hänen lapsensa – ja kanat.
Haastateltavat: Rita Sirkka, Estevao Mauro da Conceição ja lapset Melissa, Liliana, Alisia ja Danilo
Toteutus: Maria Nurmela ja Anna Virtanen (heinäkuu 2025)
---
Jakson osiot:
(00:00) Pekkalan esittely
(01:22) Rita Sirkka
(15:01) Estevao Mauro da Conceição
(19:18) Lapset
180 asukkaan, vilkkaan 4-tien varrella sijaitseva Vikajärvi on palvelukylä kauppoineen, kouluineen ja päiväkotineen.
Lapsiperheen vanhemmat valaisevat, mitä toimintaa on tarjolla lapsille, ja miten toiminta toteutetaan.
Kylän ainoa agentti kertoo puolestaan, miksi moni suomalainen rockartisti piipahtaa ja välillä viihtyy pitempäänkin Vikajärvellä.
Kolmen kylän – Vikajärven, Vian ja Olkkajärven – yhteisen kyläyhdistyksen, Vikajärven Seudun Kylät ry:n puheenjohtaja Marja Leena Nurmela korostaa, että kylätoimintaa kannattaa harjoittaa yhteistyössä muiden kylien kanssa.
Toteutus: Timo Rehtonen (heinäkuu 2025)
Kuva: Niina Mokko ja Risto Kotavuopio lapsineen: Lukas Kotavuopio 10 v., Venla Lahti 10 v., Miska Kotavuopio 14 v. ja Elias Lahti 15 v. Kuvasta puuttuu Veeti Lahti 13 v.
Kivataipaleen 227 asukkaan kylä sijaitsee 25 kilometriä Rovaniemeltä Ranuan suuntaan. Laajalle, 12 kilometrin alueelle rakentunut kylä on Ranuantien taajamista suurin.
Kylältä löytyvät koulu, päiväkoti, seurakunnan tiloja, grillikatos, frisbeegolfrata, luistelukaukalo, hiihtolatuja, 30–40 kesämökkiä ja nuorisoseurantalo, joka toimii myös kylätalona.
Kesäisin kylätalossa toimiva kahvila kyläpuoteineen työllistää nuoria, jotka näin saavat kokemusta työelämästä ja palkaksi hieman taskurahaa.
Kivitaipaleella on imu- ja pitovoimaa, joten kylän tulevaisuus näyttää hyvältä. Pari vuotta sitten kylälle rakennettiin uusi omakotitalo. Kylälle olisi tulossa asukkaita enemmänkin, jos tulijoille vain olisi tarjolla vapaita taloja ja tontteja.
Haastateltavat: Heidi Ruokanen, Pekka Kunnari ja Perttu Hartikainen
Toteutus: Juha Mäntykenttä (kesäkuu 2025)
Kuva: Kivitaipaleen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Heidi Ruokanen, kyläaktiivi Pekka Kunnari ja kesäkahvilan työntekijä Perttu Hartikainen.
Parinkymmenen kilometrin matka päätielle eristi Niesin kylän omaan maailmaansa vuosikymmeniksi.
Autolla kuljettavaa maantietä kylä sai odottaa vuoteen 1952 asti, öljylamput voitiin korvata sähkövalaisimilla vasta 1975 ja kännyköillä oli vaikea saada yhteyttä ulkomaailmaan vielä 2020-luvulla.
Tänään on toisin, sillä puhelut pelaavat kylään sijoitetun puhelinmaston kautta ja data kiitää kaapelissa valon nopeudella.
Niesin viimeaikaisen kehityksen takana on vireä kyläyhdistys. Mitä on niesiläisyys? Muun muassa sitä kyselee Timo Rehtonen heinäkuussa 2025.
Haastateltavat: Risto Suopajärvi, Matti Konstenius ja Mira Mustonen.
Kuva: Risto Suopajärvi, Mira Mustonen ja Miran kääpiömäyräkoira Nalle.
Ruikka ja Petäjäskoski ovat tyypillisiä jokivarren kyliä, jotka levittäytyvät nauhana Kemijokivarteen Rovaniemen eteläiseen osaan. Kylien ikivanha kulttuurimaisema kertoo tarinaa ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta.
Ruikan erä juhlii tänä syksynä viisikymmenvuotistataivaltaan. Seuran toimitalon rakentaminen kokosi kyläläiset uudelleen yhteen rakentamaan ja vaalimaan kylän yhteisöllisyyttä.
Hirvenpyynti ja linnustaminen ovat alueen ihmisten verissä jopa siinä määrin, että ne houkuttavat paluumuuttajia takaisin kotikyliinsä.
Haastateltavat: Ali Kolehmainen ja Raija Heliste.
Toteutus: Olli Tiuraniemi (heinäkuu 2025).
Kuva: Raija Heliste Ylva-koiransa kanssa Kemijoen rannalla Jaatilassa.
Jääskö sijaitsee Kittilän ja Rovaniemen puolivälissä – molempiin taajamiin on matkaa kylältä 75 kilometriä.
Ounasjoen varrelle kymmenen kilometrin matkalle levittäytyneellä kylällä asuu vain kolmetoista vakinaista asukasta, mutta kylän touhuihin ja talkoisiin osallistuu kymmeniä ihmisiä.
Jääskön kylän keskuspaikka on Ounasjoenvarrella sijaitseva Taljasuvannon uitonpirtti, jonne kokoontuu kesälauantaisin useita kymmeniä ihmisiä vauvasta vaariin saunomaan. Ennen saunomista kyläläiset täyttävät pöydät erilaisilla mahtavilla syötävillä ja juotavilla.
Yhteisöllisyys ja lämpö, joka Jääskön saunaillasta välittyy, on ainutlaatuista.
Haastateltavat: Heli Aarnio ja Erkki Ylijääskö
Toteutus: Juha Mäntykenttä (heinäkuu 2025)
Kuva: Porokari-Maijanen-Jääskö kylät ry:n puheenjohtaja Erkki Ylijääskö ja sihteeri-rahastonhoitaja Heli Aarnio.
Vaikka toimintaa ja tekemistä on paljon, ehtii viirinkyläläinen monitoimimies Arto Sääskilahti hetkeksi istumaan seurantalon pöydän ääreen ja kertomaan kylän tapahtumista: luontopolku, talkoot, tanssit ja teatteria. Jaksossa kuullaan mm. mikä on Arton lapsuuden erityinen makumuisto. Mikä on Villis? Kuka saa tulla talkoisiin? Mitä kylässä on tehty kauniin maiseman ja kyläympäristön säilyttämiseksi? Kyllä viirinkyläläiset ovat palkintonsa ansainneet.
Haastateltavana Arto Sääskilahti
Toteutus: Maria Nurmela ja Anna Virtanen
"Mitä ne kylillä puhuvat -podcast-sarjassa kuullaan Rovaniemen kaupungin kylien asukkaita.
Uusi jakso joka viikko 15.9.25 alkaen Spotifyssa ja Apple Podcastissa.
Sarjan tuottaa Rovaniemen kylien kehittämissäätiö.