Kauden viimeisessä jaksossa puhumme eksorkismista eli manauksesta. Pahoihin henkiin ei juuri enää uskota. Niitä on kuitenkin esiintynyt lähes kaikissa maailman uskonnoissa. Myös kristinuskoon on kuulunut kautta aikojen, Jeesuksen määräämänä, oppi pahojen henkien pois ajamisesta. Mitä siitä pitäisi ajatella?

Kerromme Rasputinin tarinan. Miten seksihullu munkki onnistui kietomaan keisariperheen sormensa ympärille? Ja millaista hänen uskonnollisuutensa oli?

Koulussa et varmaan opetellut teomatiikkaa, joten tarjoilemme jaksossa sen alkeet. Termi tarkoittaa Jumalan matematiikkaa. Aloitamme helpohkoista luvuista 7 ja 666.

Olemmeko me fiksumpia kuin aiemmat sukupolvet? Ymmärrämmekö kristinuskon ytimen heitä paremmin? Kerromme miksi teemme podcastia ja miksi kirjoitimme kirjan.

Paastoaminen on aina kuulunut olennaisesti kristinuskoon. Pääsiäistä edeltävä 40 päivän paasto perustuu Jeesuksen erämaavaellukseen mutta paastolla on nähty myös monia muita hengellisiä merkityksiä. Se nähdään mahdollisuutena hengelliseen syventymiseen mutta myös kilvoitteluna, joka jalostaa uskoa. Tietyt mystikot ja askeetikot ovat vieneet paastoamisen äärimmäisyyksiin, ja kristinuskon historia tuntee monia tapauksia, joissa kristityt ovat väitetysti eläneet pelkällä ehtoollisleivällä ja -viinillä, jotkut jopa vuosikymmenien ajan.Ilmiö tunnetaan nimellä inedia, joka tarkoittaa syömättömyyttä. Tapauksia tunnetaan kristinuskon lisäksi runsaasti myös muissa uskonnoissa. Ilmiötä on tutkittu viime aikoina, ja tulokset eivät ainakaan aukottomasti ole kyenneet osoittamaan kaikkia tapauksia huijauksiksi. Kirkon tunnetuin äärimmäinen paastoaja lienee 1300-luvulla elänyt mystikko Katariina Sienalainen. Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast kertoo näistä piirteistä hänen elämässään. Katariinan kerrotaan kärsineen syömiseen liittyvistä ongelmista koko ikänsä, ja kertomusten mukaan hän lopulta kieltäytyi kaikesta muusta ruuasta kuin ehtoollisesta. Syöminen oli Katariina Sienalaiselle mitä ilmeisimmin hyvin vastenmielistä ja hänen katsotaankin kärsineen eräänlaisesta anoreksiasta. Tällaista uskonnollisuuteen liittyvää taudinkuvaa kutsutaan toisinaan nimityksellä anorexia mirabilis. Vuosisatojen jälkeen on mahdotonta arvioida, pärjäsikö Katariina Sienalainen todella vain syömällä pelkkää ehtoollista. Viime vuosisadalta tunnetaan useita vastaavia tapauksia, joita on päästy tutkimaan. Esimerkiksi ranskalainen Marthe Robin, saksalainen Therese Neumann ja portugalilainen Alexandrina Maria da Costa väitetysti selvisivät pelkällä ehtoollisella. Useimmat inedia-tapaukset paljastuvat huijauksiksi. Myös vaille ymmärrettävää selitystä jäävissä tapauksissa pitää ottaa huomioon huijauksen mahdollisuus. Tästä huolimatta Robinin, Neumannin ja Da Costan tapauksilla on paljon puolustajia, jotka vetoavat siihen, että heitä kaikkia tutkittiin sairaalaolosuhteissa. Tutkimukset eivät kyenneet näyttämään toteen huijausta. Podcast kuvaa Robinin ja Neumannin tapauksia. Kaikki nämä naiset olivat myös muutoin hyvin sairaita ja käytännössä vuoteenomia. Barthen ja Neumannin kerrotaan myös kärsineen stigmoista. Podcast pohtii paastoamisen lisäksi sairaalloisuuden ja kristinuskon liittoa. Myös Martti Luther kärsi monenlaisista kiusallisista vaivoista. Niistä huolimatta - tai ehkäpä osittain niiden vuoksi - hän kykeni luomaan vertaansa vailla olevan kirjallisen tuotannon.

*EDIT: Otsikko vaihdettu* Taivaaseen liittyy paljon toiveita, jotka ovat jokaiselle hyvin henkilökohtaisia. Siksi jokainen kristitty kuvittelee taivaan omanlaisekseen. Mutta mitä siitä voidaan tietää? Auttaako tässäkin asiassa Dante? Mitä sanoo Raamattu, mitä populaarikulttuuri? Voimmeko oppia jotakin kuolemanrajakokemuksista?

Opetuslapset lähtivät Jeesuksen kuoleman jälkeen kukin omaan suuntaansa. Mitä heidän retkistään voidaan todellisuudessa tietää? Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcastin uusin jakso selvittää, minne kahdentoista apostolin jäljet johtavat. Opetuslapset liikkuivat isolla alueella ja heidän vaiheistaan on säilynyt iso määrä historiankirjoitusta ja legendoja. Tiettävästi vain Johannes säästyi marttyyrikuolemalta, muut apostolit teloitettiin eri tavoin.

Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcastin uusin jakso pohtii helvettiä ja siihen liittyviä uskomuksia. Dante Alighierin kirjoittama Jumalainen näytelmä ilmestyi vuonna 1321, mutta sen näyt helvetistä, kiirastulesta ja taivaasta ovat yhä monella tapaa ajankohtaisia.

Tutkimme stigmatisaatio-ilmiötä. Kirkon historia tuntee useita tapauksia, joissa kristittyjen mystikkojen käsiin, jalkoihin ja kylkeen väitetään ilmestyneen samanlaisia haavoja kuin Kristukselle ristillä.

Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast käsittelee syksyn ensimmäisessä jaksossaan välitilaa. Kristityillä on kautta historian ollut kirjavia näkemyksiä paikasta, jossa sielun ajatellaan sijaitsevan ennen viimeistä tuomiota. Nykyisin teemasta keskustellaan yllättävän vähän.

Kiinalainen kristitty munkki Rabban Sauma teki 1200-luvulla ällistyttävän matkan Kiinasta Bagdadiin ja sieltä Euroopan hoveihin. Vaikka hänen matkansa on yhtä ihmeellinen kuin Marco Pololla, Sauma oli lähellä joutua historiankirjoituksen unohtamaksi. Sauma kuului nestoriolaiseen eli idän kirkkoon, joka oli vielä tuohon aikaan levinnyt valtavan laajalle. Hän lähti matkalleen tarkoituksenaan tehdä pyhiinvaellus Jerusalemiin, mutta matkasta tuli todellinen vuoristorata, jonka loppuvaiheissa munkki sai tehtäväkseen houkutella Euroopan kuninkaat ja paavi sotilasliittoon mongolien kanssa. Rabban Sauman tarina kertoo myös 1200-luvun mongolien vallasta, joiden valtakunta ulottui Kiinasta Persiaan ja pohjoisessa aina Laatokalle saakka.

Mikä oli kirkon kamalin vuosisata? 900-lukua on vaikea voittaa tässä kisassa. Sitä on kuvattu mm. porttovallaksi ja pimeäksi vuosisadaksi. Ainakin paaveilla oli vaikeaa: heitä myrkytettiin, hakattiin, tukehdutettiin, näännytettiin ja tallattiin kuoliaaksi. Joskus jopa nostettiin haudasta takaisin tuomiolle. Tässä kaaoksessa viihtyi poikkeuksellinen nainen, Marusia. Hän solmi sarjan avioliittoja ja nousi niiden avulla Rooman hallitsijaksi. Marusia alisti paavit omaan komentoonsa ja peräti kuusi hänen suoraa jälkeläistään nousi paavin istuimelle. Marusian kerrotaan myös olleen teini-ikäisenä paavi Sergius III:n rakastajatar, mistä suhteesta syntynyt poika nousi myöhemmin itsekin paaviksi. Eero ja Heikki miettivät, mitä kirkon silloisesta alennustilasta pitäisi ajatella ja miten kirkko ylipäänsä on selvinnyt tästä synkästä vaiheesta ja tuoreemmista haasteistaan. Osansa saavat Borgiat, aikamme yhdysvaltalaissaarnaajat ja Suomen kirkon varsin lilliputtimaiset skandaalit. Ainakin on selvää, että tämän päivän kirkko tuskin on huonommassa jamassa kuin 1100 vuotta sitten.

Maailmasta eristäytymiseen pyrkivä trappistien sääntökunta onnistui synnyttämään täydellisen oluen. Mutta miksi? Eero ja Heikki kertovat trappistien perustajan Armand Jean le Bouthillier de Rancén kiehtovan tarinan ja samalla pohtivat miksi luostarioluet ovat niin laadukkaita. Trappistioluet ovat säännöllisesti kärkisijoilla kun listataan maailman parhaita oluita. Olut johdattaa myös miettimään alkoholin ja kristinuskon suhdetta. Suomessa kirkko on perinteisesti ollut enemmän raittiusväen puolella - siitä huolimatta, että kirkko on ainoa paikka, jossa alaikäisille tarjoillaan alkoholia. Suhtautuminen väkijuomiin on vaihdellut kautta kristinuskon historian. Kristittyjen myönteisempi suhtautuminen alkoholiin on usein esimerkiksi erottanut heidät muslimeista.

Äiti Teresa oli yksi viime vuosisadan näkyvimmistä vaikuttajista. Valkosiniseen sariin pukeutunut tulisieluinen nunna julistettiinkin pikavauhtia pyhimykseksi. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon, mutta mutta Äiti Teresan kuoleman jälkeen löydetyt kirjoitukset paljastavat, että sisimmässään hän ei koskaan tuntenut rauhaa. Tämän viikon podcastissa kerromme Äiti Teresan kiehtovan tarinan, mietimme hänen merkitystään ja tutustumme hänen puheisiinsa, joissa ei sanoja säästelty.