Ihmiskunta kohtaa ennennäkemättömän globaalin haasteen ilmastonmuutoksen muodossa. Yhdessä pyrimme sopeutumaan ja korjaamaan vuosi vuodelta niitä virheitä, jotka ovat johtaneet meidät nykyiseen tilanteeseen. Samaan aikaan käytämme myös uskomatonta luovuuttamme löytääksemme ratkaisuja luomaamme ongelmaan. Teknosolutionismi uskoo siihen, että teknologia pelastaa jonain päivänä maailman.

Saadakseen median ja yleisön huomion, radikaalit aktivistit ottavat vaikutuskeinokseen kansalaistottelemattomuuden, mutta onko siitä oikeasti hyötyä? Se, ettei vihreä siirtymä ole muodissa, tai että poliitikot ovat valmiita hidastamaan sitä, ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, ettei siirtymällä olisi kiire. Tämä tilanne saattaa ajaa ympäristöaktivistit ottamaan käyttöön yhä radikaalimpia keinoja, jotta ilmastokriisi saisi tarvitsemansa median ja yleisön huomion.

Millaisia uusia taitoja yrityksissä tarvitaan, jotta ne voivat olla mukana vihreässä siirtymässä ja vastata ilmastohaasteisiin? Euroopan unionissa toimivien yritysten voitava luottaa siihen, että niillä on käytössään oikealla ja tarkoituksenmukaisella osaamisella varustettua työvoimaa.

Jotta Euroopan Unioni saavuttaisi tavoitteensa olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä, lienee itsestään selvää, että yksityisen sektorin tarvitsee tehdä myös oma osansa. Itse asiassa tämä on yksi tärkeimmistä asioista tavoitteen saavuttamiseksi, erityisesti, kun puhutaan pienistä ja keskisuurista yrityksistä, joita löytyy unionista 23 miljoonaa, ja jotka työllistävät 83 miljoonaa ihmistä ja muodostavat noin puolet Euroopan bruttokansantuotteesta.

Valtava osa Euroopan väestöstä elää kaupungeissa, ja kaupungeissa asuvat kärsivät jo nyt ja tulevat kärsimään tulevaisuudessa ehkä vielä enemmän ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Ovatko kaupungit tulevaisuudessa maanpäällisiä helvettejä ja viileitä keitaita? Millaista urbaania suunnittelua kaupunkimme vaativat, jotta ne pystyvät sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Energiaremontti tekee hyvää paitsi ilmastolle myös lompakolle. Kodin remontoiminen energiatehokkaammaksi onkin ollut pinnalla jo pitkään. On itsestään selvää, että Euroopan Unionin ei ole mahdollista saavuttaa sen Green Deal -ilmastotavoitteita, ilman, että myös asumisen ja rakentamisen sektori tekee oman osansa. Tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 menneessä.

Suuri osa meistä on valmiita muuttamaan elämäntapojaan ainakin tiettyyn pisteeseen asti estääksemme ilmastonmuutoksen etenemisen, luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja ympäristön pilaamisen. Mutta mitä ”tiettyyn pisteeseen asti” tarkoittaa?

Olemmeko me eurooppalaiset yksilöinä, mutta myös yhteiskuntana, valmiita tekemään uhrauksia, joita vaaditaan ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi? Taloustieteilijät uskovat, että välttämättömällä ekologisella muutoksella on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia monille sektoreille. Tämä tarkoittaa, että se vaikuttaa väistämättä myös kotitalouksien ostovoimaan ja tulevaisuuden inflaatioon. Joten kyllä, vihreällä siirtymällä on suuri sosiaalinen hinta, mutta vaihtoehtoja ei ole. Meidän on kompensoitava aiempi tietämättömyys ja estettävä vuorostamme omalla toiminnallamme tuhoisa vaikutus tuleviin sukupolviin. Tätä varten meidän on mietittävä uudelleen tapaamme elää – ylikulutuksen kierrettä, jossa meidät kasvatettiin ja jossa olemme edelleen jumissa. Emme voi enää teeskennellä tietämättömyyttä. Mutta miten me maksamme tämän siirtymän? Voiko taakan jakaa tasaisesti koko yhteiskunnan jaettavaksi?

Kukkien antaminen on ollut pitkään - ja on edelleenkin - suosittu perinne ympäri maailmaa. Kukat ovat ensisijainen lahja piristämään sairaalassa olevaa, kiittämään illalliskutsusta... ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä, julistamaan ikuista rakkautta. Kyllä, sillä mikäs sen romanttisempaa kuin tusina punaisia ruusuja? Joten nyt, kun ympäri maailmaa kalentereihinkin nykyisin merkitty juhla, ystävänpäivä lähestyy, verkostomme toimittajat tapasivat kukkakauppiaita ympäri EU:ta saadakseen lisää tietoa kukoistavasta kukka-alasta.

Kuinka paljon todella tiedämme luonnosta, jossa elämme? Pystymmekö tunnistamaan puita, lintujen ääniä tai kasveja? Kuinka tärkeänä pidämme luontoa, jossa elämme, ja mitä teemme ymmärtääksemme sitä paremmin? Luonnon tunteminen on tärkeää – me tarvitsemme tietoa luonnosta, jotta voimme elää sen kanssa mahdollisimman tasapainoisesti ja kunnioittavasti. Tutkimukset osoittavat, että luonnossa oleminen voi myös vähentää stressiämme, parantaa mielialaamme ja lisätä yleistä tyytyväisyyttämme elämään. Verkostoomme kuuluvien eurooppalaisten radioasemien toimittajat ovat tutkineet EU:n kansalaisten ympäristötietoisuutta ja sitä, onko tilanne samanlainen kaikissa EU-maissa. Tässä tutkimuksessa havaittiin muutamia yleisiä trendejä, esimerkiksi se, että ihmisten tietämyksessä on eroja sukupolvien välillä sekä maaseutu- ja kaupunkialueiden välillä.

Vaihtoehtoisten energiamuotojen kehitys – erityisesti vaihtoehtoiset sähköntuotannon lähteet – on viimeisten vuosikymmenten aikana saavuttanut merkittäviä harppauksia.   Vuonna 2022, aurinko- ja tuulivoimalla tuotettiin EU:ssa enemmän sähköä kuin millään muulla energianlähteellä.    Myös Suomessa kasvu on ollut suurta. Energiaviraston mukaan aurinkosähkön verkkoon kytketty kapasiteetti on kasvanut noin sadalla megawatilla vuosittain vuodesta 2019 lähtien. Vuonna 2022 aurinkosähkön kapasiteetin kasvu yli kaksinkertaistui. Vuonna 2022 Suomessa tuotettiin sähköä aurinkovoimalla yhteensä noin 635 megawattia. Suomen tuulivoimalat puolestaan tuottivat vuoden 2022 aikana 11,5 terawattituntia (TWh) sähköä. Se vastaa noin 14,1 prosenttia maamme sähkönkulutuksesta. Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan vuoden 2022 aikana rikottiin uusi ennätys tuulivoimaloiden rakentamisessa. Uusia voimaloita syntyi 437 kappaletta.     

Ilmastonmuutoksen ja ympäristövahinkojen torjunnassa tarvittavat väistämättömät, mutta välttämättömät kustannukset ja uhraukset aiheuttavat lukuisia ongelmia yhteiskunnalle. Yksi ongelmista on oikeudenmukaisuus ja reiluus. Pitäisikö yhteiskunnan maksaa muutamien suurten saastuttajien aiheuttaman sotkun siivoamisesta?    Saastuttaja maksaa -periaatteen mukaan ympäristövahingoista vastuussa olevien – olipa kyseessä tehdas, maatila, yritys tai yksilö – olisi vastattava kustannuksista, jotka aiheutuvat niiden toiminnan haitallisten vaikutusten minimoimisesta.   Euranet Plus -verkosto päätti tutkia, onko tällä saastuttaja maksaa -periaatteella hyötyä.

Väestörakenne ja ilmaston lämpeneminen vaikuttavat toisiinsa, joten niiden yhteyttä on tarkasteltava myös päätöksenteon tasolla. Väestörakenteen ja ilmastonmuutoksen välinen suhde on sekä monimutkainen että dynaaminen. Tässä Green Deal podcastimme jaksossa Euranet Plus -verkoston toimittajat tarkastelevat kahta Euroopan kannalta erityisen tärkeää teemaa: ilmaston ja väestön iän välistä vuorovaikutusta sekä maahanmuuttokysymystä.

Ilmaston ääriolot testaavat eurooppalaisten kykyä mukauttaa tapojaan ja elinympäristöjään.  Sen sijaan, että Pohjois-Eurooppa muuttuisi onnellisesti Italian Rivieraksi, ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ja globaali ilmaston lämpeneminen aiheuttavat äärimmäisiä sääilmiöitä koko maanosassa. Lämpötilahuiput yleistyvät ja voimistuvat, kuten myös äärimmäiset sadejaksot. Hädin tuskin koemme edes yhtä kesää ilman uutisia massiivisista metsäpaloista, katastrofaalisista tulvista, sietämättömästä kuumuudesta tai epätavallisista meteorologisista tapahtumista.   Tiedämme kyllä, että tämä on hieman synkkä johdanto tähän Green Deal -podcastimme jaksoon - mutta pyrkimyksemme on ymmärtää, miten he, jotka asuvat näillä katastrofialttiilla alueilla, selviytyvät, ja sopeutuvat huomisen ilmastoon.

Taistelussa ilmastonmuutosta vastaan ihmiskunnalla on tärkeä liittolainen: puu. Puut sitovat ja varastoivat hiilidioksidia fotosynteesin avulla. Metsät voivat siten auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta, mutta onko puiden istutuksesta ihmeratkaisuksi? Tässä podcastimme jaksossa metsäasiantuntijat eri puolilta Eurooppaa pääsevät ääneen. Suomesta asiantuntijuutta jaksoomme tuo Itä-Suomen yliopiston metsänhoitotieteteen professori Heli Peltola. 

Tällä kertaa tarkastelemme trendiä, joka syntyi Pohjois-Euroopassa useita vuosikymmeniä sitten, mutta on nyt leviämässä muuallekin: klusteriasumista (cluster housing). Se tarkoittaa asumismuotoa, jossa ihmiset päättävät asua yhdessä esimerkiksi ryhmätaloalueilla. Päätöstä asua yhteisöllisesti ohjaavat paitsi taloudelliset, myös sosiaaliset ja ympäristölliset näkökohdat. Yhteisten tilojen jakamisen lisäksi monet asukkaat jakavat usein yhteisiä arvoja, kuten kestävän kehityksen periaatteet ja halun auttaa toisiaan.  Tässä jaksossa puhumme muun muassa yhteisöllisesti jo asuvien tai sen kaltaista asumisratkaisua miettivien ihmisten kanssa ja pohdimme syitä, jotka johtavat valintaan asua yhteisöllisesti. Käymme myös läpi haasteita, joita he ovat kohdanneet. Suomesta näkökulmaa jaksoon tuo Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön kehittämis- ja viestintäpäällikkö Hilla Hoskonen. 

Aikana, jolloin pyrimme pienentämään ympäristöjalanjälkeämme, on tärkeää varmistaa, että tuotteiden elinkaari tulee loppuunsa ennen kuin ne hävitetään. Mutta lopulta kaikella on viimeinen käyttöpäivä, joten on tärkeää huolehtia hyvästä jätehuollosta.  Panokset ovat vielä suuremmat, kun kyse on myrkyllisistä ja vaarallisista jätteistä, koska sen lisäksi, että ne ovat haitallisia planeetallemme ja kaikille sen asukkaille, niiden käsittely on monimutkaista.   Tässä jaksossa suomalaista näkökulmaa aiheeseen tuo Suomen Kiertovoima ry:n viestintäasiantuntija Kaisa Halme.

Lemmikit tuovat elämään iloa, mutta tuottavat kuitenkin ihmisten tapaan jätettä. Jaksossa tarkastellaan keinoja, joilla lemmikkien aiheuttamaa kuormaa ympäristölle voitaisiin Euroopassa vähentää.

Liikenne aiheuttaa merkittävän osuuden maailman kasvihuonepäästöistä. Millaisia keinoja joukkoliikenteen edistämiseen on keksitty Euroopassa?

Kalan kulutus on kaksinkertaistunut Euroopassa viimeisen 50 vuoden aikana, sillä olemme aiempaa tietoisempia siitä, että kalan syöminen on terveellisempää ja ympäristöystävällisempää kuin lihan syöminen. Tämä trendi on johtanut tiettyjen kalakantojen liikakalastukseen, eikä siihen ole yleensä liittynyt edes kalastajien elämänlaadun paranemista. Jokseenkin kaikkialla EU:ssa nämä elintärkeät työntekijät kohtaavat vaikeuksia, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen, kalakantojen ehtymiseen, saastumiseen ja energiakriisiin. Tässä jaksossa tapaamme kalastajia kaikkialta Euroopan unionista; Itämereltä Välimerelle ja Mustallemerelle, ja takaisin pohjoiseen ja Suomen sisävesille. Suomesta näkemyksiään tähän jaksoon tuo Suomen Sisävesiammattikalastajien liiton toiminnanjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Juha Piilola, joka kalastaa ammatikseen itsekin.