Aalto-yliopistossa alkunsa saanut materiaalifirma Canatu valmistaa läpinäkyviä, sähköä johtavia, taipuvia ja venyviä nanohiilikalvoja. Niiden avulla saadaan aikaan esimerkiksi kolmiulotteisia kosketuspintoja, joista autoteollisuus on innostunut. Ovatko nanonuppujen mahdollisuudet rajattomat? Vieraana jaksossa ovat professori Esko I. Kauppinen Aalto-yliopistosta sekä toimitusjohtaja Juha Kokkonen Canatulta.

Sähköllä toimivien laitteiden, isojen ja pienten, määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Niistä jokainen tarvitsee akun, jonka valmistamiseen puolestaan tarvitaan harvinaisia maametalleja – mutta onko ne pakko kaivaa esiin maasta vai voisimmeko hankkia raaka-aineet kierrättämällä vanhoja akkuja? Aallon professori Ari Jokilaakso ja Outotecilla akkumetalleista vastaava teknologiapäällikkö Tuomas Van Der Meer kertovat, miten tällainen tulevaisuus on saavutettavissa.

Eräs tehokkaimmista tavoista vähentää ruuantuotannon ilmastokuormitusta on pienentää ruokahävikkiä. Miten se saadaan tapahtumaan? Siitä keskustelevat apulaisprofessori Henri Weijo Aalto-yliopistosta ja toimitusjohtaja Sauli Böhm hävikkiruokaa välittävästä ResQ Clubista.

  5G ei ole vain entistä nopeampi langaton laajakaista, vaan sen ympärille syntyy aivan uutta liiketoimintaa ja palveluita. Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri on arvioinut, että 5G-teknologia voi kasvattaa Yhdysvaltojen tuottavuutta 30-35 prosenttia. Tuleeko Suomesta tuottavampi, miltä näyttää 5G:tä hyödyntävä tulevaisuuden tehdas, ja millaisia ovat ensimmäiset 5G:tä käyttävät laitteet kuluttajille? Vieraina ovat professori Raimo Kantola Nokialta sekä sisäinen konsultti Matti Keskinen Nokialta.

Hiilettömyys tulee olemaan iso haaste pääkaupunkiseudu kunnille. Miten Espoo lämpenee, kun fossiilisista polttoaineista luovutaan, ja onko tavoite lopulta kovin kaukana? Tässä Entä jos -podcastissa vieraina ovat professori Armi Temmes ja Fortumin kaukolämpöliiketoiminnan johtaja Mikael Lemström.

Aallossa kehitetty valmistusmenetelmä avaa mikrokiteiselle selluloosalle aivan uudet markkinat. Tulevaisuudessa se voi esimerkiksi terästää rehua ja keventää ruokavaliota laihduttajan avuksi. Vieraana jaksossa ovat Aallon professori Olli Dahl sekä Kari Vanhatalo Andtritzista, joka vie teknologiaa globaaleille markkinoille.

Selluloosasta kehrättävä Ioncell on ympäristöystävällinen vaihtoehto puuvillalle ja keinokuiduille ja sen raaka-ainetta saadaan yllin kyllin suomalaisista metsistä. Aallon työelämäprofessori Pirjo Kääriäinen sekä Marimekon design- ja tuotekehitysjohtaja Minna Kemell-Kutvonen pohtivat, mitä Ioncell voi tarkoittaa tekstiiliteollisuudelle ja Suomelle, mitä kuluttajat haluavat vaatteilta ja materiaaleilta tulevaisuudessa, ja voiko maailman parantaminen olla vaateteollisuudelle myös hyvä bisnes.

Voisiko Suomi olla avaruuden pieni suurvalta? Suomella on hyvät edellytykset menestyä avaruusbuumissa. Apulaisprofessori Jaan Praks ja Iceyen toimitusjohtaja Pekka Laurila kertovat, miksi yritysten kannattaa ottaa viimeistään nyt avaruus tosissaan.

Entä jos tekoäly antaisi liikkujalle supervoimia?

Entä jos vanhukset voisivat elää palvelutalojen sijaan moderneissa mummonmökeissä?