Paholainen pukeutuu hijabiin. Näin totesi kenialainen aktivisti Boniface Mwangi Tansanian vaalipäivänä pari viikkoa sitten. Kun Tansania sai ensimmäisen naispresidenttinsä vuonna 2021, ilmassa oli runsaasti optimismia. Samia Suluhu Hassan lunastikin odotukset alussa, ja vapautti esimerkiksi poliittisia vankeja. Vähitellen presidentin otteet kuitenkin muuttuivat yhä itsevaltaisemmiksi, ja tuoreimmat vaalit olivat jo suoranainen demokratian irvikuva. Mitä Suomenkin kehitysyhteistyön lempilapselle oikein tapahtui? Ja mikä on Kiinan rooli siinä, että Tansania luisuu yhä kovempaa vauhtia kohti suoranaista diktatuuria?

Yhdysvallat toi maailman suurimman sotalaivan Karibianmerelle ja uhkaa Venezuelaa sotatoimilla. Trumpin mukaan kyse on huumeiden vastaisesta sodasta, mutta onko todella näin? Sosialistinen Venezuela on olemassaolollaan ärsyttänyt Yhdysvaltoja pitkään, ja nyt mitta saattaa olla täynnä. Mutta kuinka helppoa Maduron hallinnon kaataminen on? Ja onko uhkana jopa laajempi alueellinen konflikti?

Presidentti Trump kehuskelee päättäneensä lyhyen virkakautensa aikana jo seitsemän sotaa. Yksi niistä on konflikti Itä-Kongossa. Ylevistä puheista huolimatta konflikti on kuitenkin ratkaisematta eikä sen keskeisiä osapuolia ole edes huolittu mukaan rauhanneuvotteluihin. Kongon demokraattisessa tasavallassa on käyty monta veristä sotaa viime vuosikymmeninä. Tuoreimpien taisteluiden juuret juontavat siirtomaa-aikaan, keinotekoisiin rajoihin ja Ruandan kansanmurhaan. Ja kuten usein - tätäkin sotaa ruokkivat Kongon rikkaudet. Onko rauha edes mahdollinen, kun niin moni taho hyötyy konfliktin jatkumisesta?

Iranin valtion historia on yksi maailman pisimmistä ja monivaiheinen on myös maan historia suhteessa ulkovaltoihin. 70-luvun lopun islamistisesta vallankumouksesta lähtien maa on ollut kansainvälisen yhteisön hylkiö. Nyt Iran on ennennäkemättömässä ristipaineessa: pakotteiden köyhdyttämä kansa janoaa vapauksia, mutta pelkää myös uusia Israelin iskuja. Miten Iranissa menee sodan jälkeen ja miltä tulevaisuus näyttää?

Mali, Burkina Faso, Niger… Yksi toisensa jälkeen armeija otti vallan ranskankielisessä Afrikassa. Pian uudet johtajat marssittivat Ranskan joukot ulos maasta ja toivottivat venäläiset tervetulleeksi. Mitkä ovat Venäjän tavoitteet Afrikassa ja mihin perustuu sen kasvava vaikutusvalta Sahelin alueella? Ja voiko imperialistinen itänaapurimme voittaa puolelleen myös afrikkalaisten sydämet?

Kiina on omasta mielestään maailmannapa. Monet Kiinan kansallisen turvallisuuden huolenaiheista kilpistyvät Etelä-Kiinan merelle. Yhdysvallat liittolaisineen on piirittänyt Kiinan eteläpuolelta, ja se osaltaan selittää Kiinan ystävyyttä Venäjän kanssa. Etelä-Kiinan meri on Kiinalle kriittinen kauppareitti ja luonnonvarojen lähde. Pääsy merelle on myös tärkeää, mikäli Kiinan olisi toimittava Taiwanin suhteen. Mikä on yhden Kiinan politiikka? Mitä tarkoittaa Yhdysvaltojen strategisen epämääräisyyden linja? Ja kuinka todennäköistä on, että seuraava suurvaltojen välinen konflikti käydään Kiinan eteläisillä merialueilla?

Etelä-Afrikan presidentti Cyril Ramaphosa vieraili Valkoisessa talossa, ja joutui vastaamaan Trumpin perusteettomiin syytöksiin valkoisten viljelijöiden kansanmurhasta. Miksi rotuerotteluhistoriastaan surullisenkuuluisa Etelä-Afrikka ärsyttää Yhdysvaltojen nykyhallintoa niin paljon? Rotusorron jättämät arvet maan yhteiskuntaan ovat syvät, mutta ongelmistaan huolimatta Etelä-Afrikan tarina on rohkaiseva ennakkotapaus. Mitä voisimmekaan historiaa lukemalla oppia?

Intia on seuraava supervalta - ainakin jos Tony Blairia ja Narendra Modia on uskominen. Talous jatkaa vahvaa kasvuaan, mutta Kiinan etumatka on vielä pitkä. Onko Intiasta uudeksi maailman tehtaaksi, ja onnistuuko Intian geopoliittinen tasapainottelu vihamielisten suurvaltojen välissä?

Samalla, kun ilmastonmuutos muovaa viljelyolosuhteita, suurvallat pyrkivät vahvistamaan huoltovarmuuttaan jopa valtaamalla uusia alueita. Ruoka on aina ollut poliittista, ja sitä käytetään parhaillaankin myös sodankäynnin aseena. Voiko ruoka olla jopa yksi motiivi Venäjän hyökkäyssodan taustalla? Ja mistä onkaan kyse Aasian riisikriisissä?

BRICS-ryhmä on toiminut globaalin etelän äänitorvena jo pian parinkymmenen vuoden ajan. Viime vuosina ryhmä on laajentunut, kun uusia maita on liittynyt mukaan Kiinan, Intian, Brasilian, Venäjän ja Etelä-Afrikan alunperin muodostamaan kokoonpanoon. BRICS:n viesti moninapaisesta maailmasta on yhä ajankohtaisempi ja vetovoimaisempi, mutta onko löyhästä ryhmästä Yhdysvaltojen johtaman maailmanjärjestyksen haastajaksi vai kompastuuko se keskinäisiin erimielisyyksiinsä?

USAID:in alasajo veti maton alta maailman kehitysyhteistyöltä. Systeemi romahti ja jälki on rumaa, mutta voiko kaaoksesta myös syntyä jotain hyvää? Vai ajavatko länsimaat oman globaalin vaikutusvaltansa yhä syvempään ahdinkoon?

Arktisella alueella on nyt kuumat paikat. Alue lämpenee huomattavasti nopeammin  kuin maapallo keskimäärin, ja suurvallat hamuavat jään alta paljastuvia nopeampia kauppareittejä ja arvokkaita luonnonvaroja. Venäjä ja Kiina ovat etumatkalla mitä tulee arktisen alueen kaupallisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Ymmärsikö Yhdysvallat arktisen alueen arvon aivan liian myöhään?

Punaisenmeren strateginen merkitys on kasvussa, ja nyt apajille pyrkivät myös maat, joilla ei ole suoraa pääsyä rannikolle. Kestääkö Yhdysvaltojen aseellinen ylivoima alueella, vai painavatko muut nousevat vallat ohi niin taloudellisesti kuin sotilaallisesti?

Sudanissa kahden rikkaan kenraalin valtataistelu on paisunut Persianlahden maiden väliseksi proxy-sodaksi. Sen lisäksi soppaa hämmentävät muutkin tekijät. Sisällissodaksi mielletyssä sodassa on kyse paljon muustakin kuin pääkaupungin hallinnasta. Venäjä ja Arabiemiraatit haluaa Sudanin kullan, ja muu maailma ei halua puuttua sotaan, koska Arabiemiraatit on liian tärkeä yhteistyökumppani.  

Saudi-Arabia on päättänyt kasvaa alueensa johtavaksi talousmahdiksi, ja kruununprinssi Muhammad bin Salman näyttää löytäneen yhteisen sävelen niin Venäjän kuin Yhdysvaltojenkin kanssa. Mutta ovatko suuret infrahankkeet oikotie onneen, ja kestääkö naapurisopu miekkojen kalistelun?

Miten Kiina-hurmos vaihtui ensin huoleksi ja sitten paniikiksi, ja miten Kiina rakensi itselleen lähes monopolin kriittisten raaka-aineiden tuotannossa ja jalostuksessa.

Pilottijaksossa saat kuulla tarinan siitä miten tapasimme, keitä olemme ja  miksi halusimme perustaa Vallan maantiede-podin.