Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan on vavisuttanut Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria jo kaksi vuotta. Kun sota leimahti helmikuussa 2022, johtajat länsimaissa lupasivat tukea Ukrainan taistelua niin kauan kuin tarvetta on. Nyt varaukseton tuki on kuitenkin uhattuna.
Etenkin eurooppalaisten valtioiden hupenevat asevarastot ja kiristyvät kukkaronnyörit, kansalliset poliittiset muutokset ja Yhdysvaltain presidentinvaalien luoma epävarmuus ovat johtaneet soraääniin lännen aiemmin yksimielisessä kuorossa. Ongelmia aiheuttavat ensi kertaa sitten sodan alkamisen myös Ukrainan sisäiset suhteet, kun asevoimien komentaja Valerii Zalužnyi on julkisesti haastanut Volodymyr Zelenskyin näkemyksiä sodan tilanteesta.
Samaan aikaan Venäjä on vahvistanut armeijaansa ja vaikuttaa jatkavan sotatoimiaan menetyksistä välittämättä. Voittaako Venäjä sodan – ja mitä se tarkoittaisi niin Suomelle, Euroopalle kuin koko maailmalle?
Helmikuun UPI Live -lähetyksessä keskusteltiin Ukrainan sodasta torstaina 15. helmikuuta. Aihetta käsittelevät Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila, johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak ja tutkija Minna Ålander. Keskustelun moderoi instituutin asiantuntija Anni Lindgren.