Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainaan on 24. helmikuuta kulunut tasan kolme vuotta. Presidentti Trumpin viimeaikaiset puheet ovat nostaneet odotuksia sodan uudesta vaiheesta ja mahdollisesta ratkaisusta – sekä suurta pelkoa Ukrainan itsenäisyyden uhraamisesta suurvaltasuhteiden näyttämöllä. Miten Trump ja Trumpin tiimi suhtautuu Ukrainaan ja Venäjään ja mitä meidän tulisi odottaa mahdollisilta rauhanneuvotteluilta?

Ukraina on taistellut itsenäisyydestään ja vapaudestaan jo vuosien ajan. Kymmeniätuhansia ukrainalaisia on menehtynyt sodassa ja useita miljoonia on paennut maasta. Sota on aiheuttanut myös valtavia taloudellisia menetyksiä. Millä tavalla sota on muuttanut Ukrainan politiikkaa ja ukrainalaista yhteiskuntaa, millaista elämä on sodan keskellä, ja miten tulevaisuuteen ja Trumpin aloitteisiin suhtaudutaan maassa?

Monet asiantuntijat puhuvat nyt eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen muutoksesta tai jopa murentumisesta. Mitä käsitteellä käytännössä tarkoitetaan, ja miten Ukrainan sota ja sen ratkaisu voi muuttaa sitä? Miten Ukrainan ja EU:n suhde on muuttunut sodan aikana ja millaiselta näyttää tämän suhteen tulevaisuus? Millaista roolia Suomi näyttelee yhteisen EU:n Ukraina-politiikan muokkaamisessa? Voisiko Suomi tehdä enemmän Ukrainan tukemiseksi?

UPI Live -lähetyksessä keskustellaan maanantaina 24. helmikuuta klo 16 alkaen Ukrainan sodan kehityskaarista ja sen monitahoisista ja pitkäaikaista seurauksista. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari ja Aleksanteri-instituutin (HY) apulaisprofessori Katri Pynnöniemi. Keskustelun moderoi Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö Matti Koskinen