Kollaasinomaisesti nukkumisesta ja unista eräiden tunnettujen ajattelijoiden ja kirjailijoiden teksteissä. Annan tekstin puhua puolestaan, en tee tulkintoja.   Filosofi Platon ei arvosta hirveästi nukkumista, sillä hänelle nukkuva ja kuollut henkilö ovat yhtä arvokkaita, toisin sanoen hyödyttömiä. Samantapaisesti ajattelee myös toinen filosofi. Kirjailijoista Delillon romaanihenkilöt pelkäävät kuolemaa, eikä ilman valkoista kohinaa, joka peittää kuolemanpelon, elämästä tulisi … Continue reading "Uniajatuksia ajattelijoilta ja kirjailijoilta"

Unet ja niiden alalaji painajaiset ovat kiinnostaneet ihmisiä epäilemättä pidempään kuin mihin historiallinen lähdeaineisto yltää. Voisiko unia tarkastella samoin kriteerein kuin kaunokirjallisia tuotoksia? Kirjailija ja esseisti Jorge Luis Borges (1899–1986) tarttui esseekokoelmassaan Seitsemän iltaa uniin. Hän pohtii, ovatko unet olleet aina fabulointia, keksimistä, sepittämistä ja satuilua. Hän pitää mahdollisena, että parantelemme unia ja jatkamme parantelua … Continue reading "Esseisti painajaisista"

Lasten nukkumisesta koronaeristyksen ajalta on toistaiseksi niukasti tutkimustietoa, ja menetelmäeroista johtuen olemassa olevat tutkimukset ovat vaikeasti vertailtavissa keskenään. Esittelen seuraavassa eräitä muutoksia lasten unessa, joiden tueksi on olemassa vähintäänkin jonkinasteista näyttöä.   COVID-19-pandemian hillitsemiseksi suunniteltiin rajoituksia, joiden toteutukset poikkesivat toisistaan maasta riippuen. Kansainvälisesti mahdollisesti kovimpana näistä oli vaatimus kotiin eristäytymisestä (confinement). Myös kouluja ja leikkikenttiä … Continue reading "COVID-19 osa 5: eristyksen vaikutus lasten uneen"

Sarja COVID-19-pandemian vaikutuksesta uneen, stressiin ja mielenterveyteen jatkuu. Tällä kertaa aiheena ovat painajaisunien sisällöt kolmen eri muuttujan kautta tarkasteltuna. Helmikuussa Euroopassa puhjennut sota antanee mahdollisuuden yleistää tuloksia laajemmalle.   Muuttujina lähteenä käyttämässäni Kennedyn ym. tutkimuksessa ovat COVID-19-tartuntoihin liittyvä stressi, huonontunut uni ja unessa pysymisen vaikeus. Artikkeli on julkaistu kesällä 2021. Aineisto on kerätty amerikkalaisten unista, … Continue reading "Kriisit osa 4: painajaisunien sisällöstä"

Tuoreessa kansainvälisessä COVID-19-unitutkimuksessa tarkasteltiin mahdollisia muutoksia unien, mielialaoireiden ja elämänlaadun suhteen.   Tutkimukseen osallistui 544 henkilöä, jotka ilmoittivat sairastaneensa COVID-19-taudin ja joita verrattiin samansuuruiseen kontrolliryhmään. Kysely suoritettiin nettialustalla, ja alaikärajaksi valikoitui 18 vuotta. Osallistujat olivat neljästätoista maasta (ml. Suomi) ja alueesta (Hong Kong ja Kiinasta Jilin maakunta). Tutkimus julkaistiin tammikuussa 2022. Molempia ryhmiä tarkasteltiin yksilötasolla … Continue reading "COVID-19 osa 3: unennäkö, painajaiset ja elämänlaatu"

COVID-19-pandemian vaikutuksesta uneen, ahdistukseen ja masennukseen ilmestyi vuonna 2021 tutkimus, joka perustui kansainväliseen yhteistyöhön. Tutkimusta oli tekemässä parikymmentä tutkijaa eri puolilta Eurooppaa, Kanadasta ja Amerikasta, Kiinasta, Brasiliasta ja Japanista. Artikkeli on ollut luettavissa verkossa elokuusta 2021 alkaen. Verrattuna edelliseen postaukseeni tässä katsotaan COVID-19-pandemian seurauksia eri näkökulmasta.   Pandemian haittoja tarkasteltiin 18 vuotta täyttäneiden ja sitä … Continue reading "COVID-19 osa 2: unettomuus, ahdistus ja masennus"

COVID-19-pandemian aikana unettomuus, stressi, ahdistuneisuus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet. COVID-19-pandemia levisi nopeasti eri puolille maailmaa. Useat maat ovat asettaneet rajoituksia, joiden tavoitteena on hillitä viruksen leviämistä. Rajoitusten kääntöpuolena kielteiset seuraukset työllisyyteen, päivittäisiin rutiineihin ja uni–valverytmiin jatkuvat edelleen.   Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat … Continue reading "COVID-19 osa 1: unettomuus ja mielenterveyden häiriöt"

Toiminnallinen unettomuus on yleisin pitkittyneen unettomuuden laji. Ensimmäisessä osassa esittelin toiminnallisten häiriöiden taustaa yleisellä tasolla ja tässä osassa unettomuuden suhdetta toiminnallisiin häiriöihin.   Yleisin unettomuuden laji on toiminnallinen eli psykofysiologinen unettomuus. Sen synnyn taustalla olevista tekijöistä ollaan varsin yksimielisiä. Soili Kajasteen ja Juha Markkulan mukaan ”sen otaksutaan kehittyvän jännittyneisyyden ja ahdistuneisuuden sekä nukkumista ehkäisevien ehdollistumien … Continue reading "Unettomuus toiminnallisena häiriönä 2"

Lyhytkestoinen unettomuus on tavallinen ilmiö, jolla on usein jokin osoitettavissa oleva alkusyy ja joka menee ohi itsestään. Mikäli syyn poistumisesta ei seuraa unettomuuden poistuminen, pitkäkestoisen unettomuuden kehittyminen on mahdollista. Yleisin pitkittyneen unettomuuden laji on toiminnallinen unettomuus. Ensimmäisessä osassa esittelen toiminnallisten häiriöiden taustaa yleisellä tasolla ja toisessa osassa unettomuuden suhdetta toiminnallisiin häiriöihin.   Toiminnallisten oireiden ja … Continue reading "Unettomuus toiminnallisena häiriönä 1"

Yleisen teorian muodostamista unen merkityksestä ja tehtävistä vaikeuttaa siis (ainakin) osaltaan se, että uni ja nukkuminen toteutuvat eläinkunnassa hyvin moninaisilla tavoilla. Voikin sanoa, että yhtäläisyyden sijaan vallitsee moninaisuus.   Toisaalta, olisiko filosofialla annettavaa tähän? Unessa olemisen kuvaamista voisi etsiä yhtäläisten piirteiden kautta perheyhtäläisyyden käsitettä hyödyntäen. Siirryn tässä aihepiirissä nyt toiseen vaiheeseen. Ludwig Wittgenstein, jonka käsialaa … Continue reading "Unesta ja valveesta lajeilla osa 2"

Lajien kehityshistorian näkökulmasta lepotila tai uni vaikuttaa ensisilmäyksellä yksinomaan haitalliselle, sillä ulkoisesti passiivisessa tilassa ollessa ei voi suojautua vaaroilta, ei hankkia ravintoa eikä myöskään kumppanin etsiminen ja suvunjatkaminen onnistu. Koska lepotila ja uni ovat tästä huolimatta säilyneet lajien ominaisuuksina aina tähän päivään saakka, vastakkainasettelu lienee virheellinen. Voiko unen ja valveen määrittely auttaa ymmärtämään mahdollisesti näennäistä … Continue reading "Unesta ja valveesta lajeilla osa 1"

Musiikkia kuunnellaan pitkin päivää, näin tekevät erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset. Tarttuva melodia tai kappaleen sanat voivat jäädä soimaan mieleen ja niistä eroon pääseminen voi muodostua vaikeaksi. Voiko korvamato häiritä unta?   Wikipedia kertoo korvamadon tarkoittavan musiikkikappaletta tai sävelmää, joka toistuu mielessä vastoin tahtoa, pakonomaisesti ja jota on vaikeaa lakata ajattelemasta. Ilmiö tunnetaan yleisemmin nimellä … Continue reading "Häiritseekö korvamato untasi?"

Voiko unettomuuden hoito olla yksilöllistä sanan tarkassa merkityksessä? Vastaus on toisaalta kyllä, toisaalta ei. Toisistaan eroavien unettomuuden haitta-asteen profiilien määrä on niin suuri, ettei hoidon yksilöiminen ole mitenkään mahdollista. Silti asia ei nousse esteeksi unettomuuden onnistuneelle hoidolle.   Unettomuuden haitta-asteen arvioinnissa käytetään tyypillisesti samannimistä Charles Morinin kehittämää kaavaketta (eng. Insomnia Severity Scale; ISI). Pisteytettyjen kysymysten … Continue reading "Unettomuuden yksilölliset profiilit"

Unettomuuden lääkkeettömistä hoitokeinoista ja samalla unilääkkeiden käytön vähentämisestä tai lopettamisesta kirjoitetaan eri julkaisuissa, mutta ongelmasta kärsivän näkökulmasta katsoen usein valitettavasti vain viitteellisesti. Silti onni onnettomuudessa: se on jättänyt tilaa kompaktille oppaalle, joka sisältää systemaattisen ja käytännössä toimivaksi osoittautuneen ohjelman.   Unettomuuden itsehoito-oppaan hoitokeinot pohjautuvat kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin, joita Heli Järnefelt on muokannut sovellettaviksi juuri unettomuudesta … Continue reading "Avaimia hyvään uneen"

Syynä pitkäkestoisen unettomuuden kehittymiseen pidetään ylivireystilojen syntyä. Unettomuudesta kärsivällä esiintyy ahdistusta nukkumisen onnistumista kohtaan, mikä pahentaa univaikeuksia entisestään. Vähitellen syntyneisiin unettomuutta ylläpitäviin ajatusmalleihin voidaan puuttua kognitiivisten menetelmien avulla.   Kirjoitin aiemmin haitallisista nukkumistottumuksista. Tällä kertaa käsittelen haitallisia ajatusmalleja, ja sitä, miten unettomuuden kognitiivisissa hoitometodeissa niihin voidaan pureutua. Aluksi esitän hieman teoriaa ja lopuksi esimerkkejä ajastusmalleista … Continue reading "Kehittynyt unettomuuden hoito 2"

Pitkittyneessä unettomuudessa unenhuolto-ohjeisiin voi tuskastua, sillä vaikka ne ovat hyödyllisiä ensiaskelina, tarve voi olla tehokkaammille keinoille.   Pitkäkestoista unettomuutta ylläpitää käyttäytymisteoreettisten mallien mukaisesti kaksi tekijää: 1. Nukkumisen lisäksi nukkumaanmenoaika, makuuhuone ja vuode ovat yhdistyneet vireyttä ylläpitäviin toimintoihin, sekä 2. Unettomuudesta kärsivät ovat pidentäneet vuoteessaoloaikaansa ja heidän uni–valverytminsä on muuttunut epäsäännölliseksi.1 Vastauksen näihin pulmiin tarjoaa unettomuuden … Continue reading "Kehittynyt unettomuuden hoito 1"

Univaikeuksien helpottamiseksi voi muodostua tapoja, joista päinvastoin syntyy vähitellen univaikeuksia ylläpitäviä tekijöitä.   Univaikeuksiin liittyy usein haitallisia nukkumistottumuksia. Niitä ovat tyypillisesti heikko sänky–uni-assosiaatio, liiallinen vuoteessaoloaika, epäsäännöllinen unirytmi, pitkät päiväunet ja rauhoittumiskeinojen puute. Ne voivat esiintyä yksittäin tai usean haitallisen tottumuksen ryppäänä. Heikolla sänky–uni-assosiaatiolla tarkoitetaan ilmiötä, jossa sängystä on tullut paikka, jossa tehdään nukkumisen lisäksi kaikkea … Continue reading "Haitalliset nukkumistottumukset"

Nukkumaanmenoajan lähestyessä mieli saattaa alkaa askarrella keskeneräisten asioiden tai murheiden tai itse nukkumisen parissa niin, että unen saaminen muuttuu vaikeaksi. Huolihetken pitäminen voi tuoda tähän helpotuksen.   Eräs unettomuuden hoidon kognitiivisista menetelmistä on niin sanottu huolihetki, myös päivän paketoiminen on kuvaava ilmaisu. Tavoitteena on päivän tapahtumien ja huolien aiheuttaman ylivireyden purkaminen. Mieltä voi kuormittaa ylikorostunut … Continue reading "Huolihetki eli päivän paketoiminen"

Nukahtaminen on tavallisesti niin itsestään selvä asia, ettei sitä tule edes miettineeksi. Se vaatii kuitenkin oikea-aikaisen väsymystilan sekä mielen ja kehon levollisuuden. Päiväunet voivat häiritä nukahtamista myöhemmin illalla.   Unettomuudesta kärsivien määrä on viimeisten kymmenien vuosien aikana lisääntynyt ainakin kehittyneissä maissa, joihin unitutkimus keskittyy. Kulttuuri- ja elinympäristömme muutokset tarjoavat yhden näkökulman tarkastella ongelmaa. Katson tällä … Continue reading "Päiväunet ja unipaineen lasku"

Unihäiriöt ovat yleisiä nuoruusiässä, mutta vanhempien antaman tuen avulla nukkuminen voi kehittyä paremmaksi. Vanhempien omilla nukkumistavoillaan antamalla mallilla on myös iso merkitys, samoin kodin sisäisellä ilmapiirillä.   Nuoret kokevat merkittäviä muutoksia nukkumisessaan ikävaiheeseen kuuluvan biologisen kehityksen ja sosiaalisten ympäristöjen muutosten vuoksi. Tavallisia seurauksia 12–18-vuotiailla ovat unen riittämättömyys, myöhäiset nukkumaanmenoajat ja unen heikompi laatu. Nämä haitat … Continue reading "Nuoren unettomuus – koko perheen asia"