Monet lääkärit puhuvat työstään somessa, esimerkiksi Instagramissa. Mutta mitä siellä voi arjestaan kertoa rikkomatta salassapitovelvollisuutta? Ja mitkä säännöt pätevät kollegan konsultointiin kahvitauolla? Entä mitä erityistä huomioitavaa liittyy geenitiedon käsittelyyn? Ottaako riskin, jos lähettää sylkinäytteensä sukuselvitystä varten? Haastateltavina ovat Terveyspolitiikan asiantuntija, Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan sihteeri Mervi Kattelus sekä Helsingin yliopiston ja MIT:n ja Harvardin Broad instituutin professorin ja tutkimusjohtaja Aarno Palotie. Toimittaja on Mari Heikkilä.
All content for Tulevaisuuden Lääketiedettä is the property of Lääketieteen Säätiö and is served directly from their servers
with no modification, redirects, or rehosting. The podcast is not affiliated with or endorsed by Podjoint in any way.
Monet lääkärit puhuvat työstään somessa, esimerkiksi Instagramissa. Mutta mitä siellä voi arjestaan kertoa rikkomatta salassapitovelvollisuutta? Ja mitkä säännöt pätevät kollegan konsultointiin kahvitauolla? Entä mitä erityistä huomioitavaa liittyy geenitiedon käsittelyyn? Ottaako riskin, jos lähettää sylkinäytteensä sukuselvitystä varten? Haastateltavina ovat Terveyspolitiikan asiantuntija, Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan sihteeri Mervi Kattelus sekä Helsingin yliopiston ja MIT:n ja Harvardin Broad instituutin professorin ja tutkimusjohtaja Aarno Palotie. Toimittaja on Mari Heikkilä.
Syyskuussa 1928 Alexander Fleming palasi lomalta ja havaitsi, että hänen bakteerimaljallaan kasvoi ihan väärän näköinen otus, vihreä home. Bakteeriviljelmä oli pilalla. Fleming havaitsi kuitenkin mielenkiintoisen ilmiön: homeen läheltä bakteerikasvusto oli kuollut. Hän tajusi, että home tuotti jotain bakteereja tappavaa. Hän sille nimen penisilliini.
Antibioottien löytäminen mullisti terveydenhuollon. Monet aiemmin kuolemaan johtaneet infektiot pystyttiin nyt parantamaan. Toisaalta jo hyvin pian penisilliinin löytämisen jälkeen Fleming varoitti, että bakteerit voivat kehittyä sille vastustuskykyisiksi — ja näin myös tapahtui.
“Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät”-sarjan kolmannessa jaksossa puhutaan antibiooteille vastustuskykyisistä eli resistenteistä bakteereista. Vuonna 2019 noin 1,3 miljoonaa ihmistä kuoli suoraan ja noin 5 miljoonaa välillisesti antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien vuoksi. Ongelma pahenee jatkuvasti — mutta miksi? Miten antibioottiresistenssi kehittyy? Puhumme myös uudesta menetelmästä, faagihoidoista, joilla voidaan nujertaa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita. Sitä kokeillaan jo Suomessakin.
Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat antibioottiresistenssiin ja faagihoitoihin perehtynyt akatemiatutkija Matti Jalasvuori ja bakteeriopin professori Pentti Huovinen.
Suomen lääketieteen säätiön kuusiosainen podcast-sarja ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” käsittelee mikrobien merkitystä ihmisten terveydelle. Tämä on sarjan kolmas jakso. Suomen Tiedetoimittajain liitto on tukenut ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” podcastien tekemistä.
Podcast-jaksossa on käytetty seuraavaa musiikkia, The following music was used for this media project: Fairy Dance by Rafael Krux, Free download: filmmusic.io/song/5652-fairy-dance, License (CC BY 4.0): filmmusic.io/standard-license, Artist website: www.orchestralis.net/
Tulevaisuuden Lääketiedettä
Monet lääkärit puhuvat työstään somessa, esimerkiksi Instagramissa. Mutta mitä siellä voi arjestaan kertoa rikkomatta salassapitovelvollisuutta? Ja mitkä säännöt pätevät kollegan konsultointiin kahvitauolla? Entä mitä erityistä huomioitavaa liittyy geenitiedon käsittelyyn? Ottaako riskin, jos lähettää sylkinäytteensä sukuselvitystä varten? Haastateltavina ovat Terveyspolitiikan asiantuntija, Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan sihteeri Mervi Kattelus sekä Helsingin yliopiston ja MIT:n ja Harvardin Broad instituutin professorin ja tutkimusjohtaja Aarno Palotie. Toimittaja on Mari Heikkilä.
