Omavaraisuus: muinaisessa historiassa elinehto, 2000-luvun kaupungeissa trendikäs ilmiö? Opiskelijat Edvin Snellman, Kauri Kallio ja Eemi Snicker, etnologi Karoliina Valalehto sekä Omavaraopiston perustaja Lasse Nordlund keskustelevat tässä jaksossa omavaraisuudesta, sen historiasta, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta sekä sen yhteydestä luontosuhteeseen. Jakso äänitettiin osin Helsingin yliopiston UniTube-studiossa ja osin etäyhteyden välityksellä.

Suomalaisen ruokaperinteen kulmakivet ovat muuttuneet ajan saatossa itsestäänselvyyksiksi. Mikä niiden merkitys oli menneisyydessä, ja mitä ne merkitsevät nykypäivänä kaupan hyllyillä? Jeremias Jokilan ja Eetu Noposen kenttätutkimus pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin.

Kaksi etnologin alkua sukeltaa talkoiden kiehtovaan maailmaan – pureudumme talkooperinteen historiaan, onnistuneiden talkoiden saloihin ja pohdimme, miten tämä yhteisöllinen toimintatapa istuu nykypäivän kaupunkikulttuuriin. Jaksossa vierailee Olli Repo, Herttoniemen ruokaosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja. Olli jakaa kanssamme näkemyksiään ja kokemuksiaan siitä, kuinka talkoot ovat yhä keskeinen osa heidän yhteisöllistä arkeaan. Jakson juontavat Metta Koponen ja Helena Syrjänen.

Jaksossa tehdään kävelykierros Helsingissä maaseutueläinten parissa. Haastateltavina ovat Villa Elfvikin biologi Katri Luukkonen, Helsingin yliopiston Viikin tutkimustilan navetan yliteknikko Helena Kuoppala ja Fallkullan kotieläintilan tiimiesihenkilö Laura Paunonen. Oppaina jaksossa toimivat Helsingin yliopiston etnologian opiskelijat Essi Iso-Oja ja Malla Salminen.

Tässä Talonpoikaisjärjellä-jaksossa yrittäjä Jari Vesasen vieraana on toimittaja-valmentaja Anna Perho. Jaksossa keskustellaan vanhoista taloista ja rahasta.

Vahvat juuret – hyvä pohja tulevaisuudelle Tässä talonpoikaiskulttuurisäätiön podcast-jaksossa kuullaan uudenkaupungin kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén ajatuksia ja visioita seutukunnan kehityksistä. Jakso äänitettiin Turussa, Alvar Aallon suunnittelemassa Maalaistentalossa.

Tässä Talonpoikaiskulttuurisäätiön podcast- jaksossa kuullaan Jämsän, vanhan keskisuomalaisen maaseutupitäjän kehittymiseen johtaneista luontaisista tekijöistä, mittavan paperiteollisuuden vaiheista sekä pyrkimyksistä tallentaa seudun monivaiheista historiaa, Raija Seppänen keskustelee kotiseutuneuvos Hannu Ahlstedtin kanssa. Jakso äänitettiin Jämsän kaupungin lahjoituksena saaman Vinnin tila päärakennuksen kauniissa salissa. Jakson äänitys ja leikkaus : Erno Launis Tunnusmusiikki: Enkel ja kappale Tipitii

Talonpoikaisjärjellä jaksossa keskustellaan siitä millaista on asua siirrettävässä pohjalaistalossa. Jaksossa Jari Vesasen vieraana on nykyinen Kosolan talon emäntä Heli Karhumäki joka haastattelee pro-gradu tutkielmansa aiheesta tehnyttä Auni Tuovista. Auni Tuovinen pro-gradu tutkielma Asuminen siirretyssä pohjalaistalossa : talo kertoo asumisesta asukkaiden kertomuksissa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/83484?locale-attribute=fi Jakson äänitys ja leikkaus: Erno Launis Tunnusmusiikki: Enkel ja kappale Tipitii

Yrittäjät Jari Vesanen ja Pia Kuurma keskustelevat talonpoikaiskulttuurin ytimessä olevasta kierrättämisestä keskittyen rakennusten siirtoon ja rakennusosien uusiokäyttöä. Jakson äänitys ja leikkaus: Erno Launis Tunnusmusiikki: Enkel ja kappale Tipitii

ITE -taide on kansantaidetta, jonka tekijä ei ole opiskellut tuntiakaan taidetta. Mitä muuta se on? Miten ITE -taide löydettiin? Veli Granö ja Raija Kallioinen kertovat., Juha Kuisma jututtaa.

Talonpoikaista joulua on kuvattu arjesta irtautumiseksi, levon ja rauhan ajaksi. Näitä tekijöitä monet kaipaavat myös tänä päivänä jouluun. Talonpoikaisjärjellä-podcastin jouluspesiaalissa museoalan ammattilaiset Seurasaaren ulkomuseon intendentti Mikko Teräsvirta ja Sarka-museon näyttelyamanuenssi Maria Vanha-Similä keskustelevat joulun ajallisista kerrostumista ja kertovat, mitä talonpoikaisen joulun erityispiirteitä haluaisivat tuoda nykyjouluun. Sammalla pohdimme museoiden roolia talonpoikaisen kulttuurin esittämisessä.

Miten perinteinen kulttuuriympäristö vaikuttaa uuden suunnitteluun? Entä miten huomioida kulttuurien ja arvojen monimuotoistuminen yhteisiä tiloja suunniteltaessa? Talonpoikaiskulttuurisäätiö on palkinnut vuodesta 2016 alkaen talonpoikaiskulttuuria mielenkiintoisesti käsittelevän opinnäytetyön. Tänä vuonna palkinnon saa arkkitehti Juha Nissinen, joka diplomityönään suunnitteli siunauskappelin Oulujoen hautausmaalle. Talonpoikaisjärjellä podcastissa Juha Nissinen keskustelee työnsä lähtökohdista palkinnonsaajan tänä vuonna valinneen opetusneuvos, dosentti Kati Mikkolan kanssa. Jakson on toimittanut Pia Olsson.

Resilienssi tarkoittaa muutoskestävyyttä, iskunkestävyyttä, joustavuutta, järjestelmän kykyä löytää häiriön jälkeen uusi toimintatila. Ilmastonmuutos ja muut siihen kytkeytyvät maailmanlaajuiset häiriöt tulevat nostamaan maaseudun keskeiseen asemaan ihmiskunnan selviytymisessä. Edessämme on ”huonosti toimiva maailma”. Tuomas Kuhmonen Turun Tulevaisuuden tutkimuksen keskuksesta tutkii ilmiöitä, joille yhteinen nimittäjä on edessä olevaan muutokseen valmistautuminen. Juha Kuisma jututtaa Vesannon tohtoria – ja tämäkin keskustelu käytiin etäpalaverina syyskuussa 2020. Jakson tuotanto: Erno Launis Talonpoikaiskulttuurisäätiö 2020 www.tpks.fi

Suomen suurpedoista susi ja karhu on koettu pitkään uhaksi, ja tätä uhkaa vastaan kehitettiin muun muassa jahtivoutilaitos. Samalla nämä suurpedot saivat lainsuojattoman aseman. Dosentti Teppo Korhonen on tutkinut ihmisen ja suurpetojen suhdetta keskiajalta nykypäivään - pyynnistä rinnakkaiseloon. Jakson juontaa Pia Olson Jakson tuotanto Erno Launis Talonpoikaiskulttuurisäätiö (c) 2020 ww.tpks.fi

Neulonta on arkinen taito, jonka merkitys on havaittu huomaamaan usein vasta erilaisina kriisiaikoina. Samalla kun neulonnan taito tuottaa esineitä, joilla selvitä arjessa, voi itse neulominen toimia henkisen selviämisen keinona. Neulontaan liittyvistä erilaisista kokemuksista ja merkityksistä keskustelevat Pia Olsson ja neulontaa väitöskirjassaan tutkinut Anna Rauhala. Täältä pääset lukemaan Anna Rauhalan tutkimuksen sähköistä versiota: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/307664

Talonpoikaiskulttuurisäätiön ”Talonpoikaisjärjellä” podcast-sarja jatkuu uusin keskusteluin. Vuoden 2020 teemana ovat ”Selviytymisen taidot”. Keskustelut avaavat näköalaa ilmastonmuutoksen ja koronaepidemian maailmaan, jossa yhteiskunnan resilienssistä tulee uusi kehitysehto, mutta myös niihin arkisiinkin selviytymisen taitoihin, joita eri aikoina olemme tarvinneet. KYLÄT TUOTTAVAT YHTEISKUNNAN JOUSTOKYKYÄ Ensimmäisessä podcast –keskustelussa tietokirjailija Juha Kuisma ja kyläasiamies Tauno Linkoranta Varsinais-Suomesta pohtivat, mikä rooli kylissä asumisen elämänmuodolla voisi olla resilientissä yhteiskunnassa. Mikäli resilienssi ei vielä ole tuttu termi, tässä sen selitys: se tarkoittaa joustokykyä, muutoskestävyyttä, kykyä kestää häiriöitä ja kriisejä.

Muurahaispesät, sementti, aurinkopaneelit ja ilmastokeskustelun harhat. Risto Isomäki ja Juha Kuisma keskustelevat. Jakson toimittaja Juha Kuisma Asiantuntija Risto Isomäki Talonpoikaisjärjellä toimitus Pia Olsson Juha Kuisma Tuotanto Erno Launis

Latotietäjä Heikki Koljonen ja Suomalaiset ladot kirjan tehnyt Juha Kuisma pohtivat miksi latoja on rakennettu, miten ne ovat vaikuttaneet Suomen tasavaltalaisuuteen ja itsenäisyyteen. Keskustelussa herää myös kysymys olisiko tulevassa aurinkotaloudessa tarvetta latoja vastaavalle rakennukselle? Talonpoikaiskulttuurisäätiön tuottaman Talonpoikaisjärjellä-podcastin jakson on toimittanut Juha Kuisma. Jakso äänitetty lokakuussa 2019. Talonpoikaisjärjellä toimitus Pia Olsson Juha Kuisma Tuotanto Erno Launis

Sakari Pälsi oli arkeologi ja kansatieteilijä mutta myös tutkimusmatkailija, joka matkoillaan dokumentoi niin kuvin kuin sanoin näkemäänsä. Yksi tallennuksen kohde oli suomalaisen talonpoikaisen elämän murros, josta voimme lukea muun muassa Pälsin kaunokirjallisesta tuotannosta. Jukka Relaksen tietokirjaa Jonnekin lumottuun paikkaan - Sakari Pälsi ja Loppi voi ostaa Lopen kirjastossa tai suoraan tekijältä: jukka.relas@gmail.com Sakari Pälsin seuran kotisivut: https://sakaripalsi.wordpress.com/2019/07/31/uusi-kirja-sakari-palsista/ Jakson toimittaja Pia Olsson Asiantuntija Jukka Relas Talonpoikaisjärjellä toimitus Pia Olsson Juha Kuisma Tuotanto Erno Launis

Talonpoikasjärjellä Podcast - Nimen logiikka (Jakso 3) Paikannimet kertovat paikoista mutta myös meistä paikkojen nimeäjistä, ihmisistä. Vaikka paikka saisi nimensä spontaanisti, on tämänkin prosessin taustalla tietty logiikka. Paikannimiin kiinnittyneet ajalliset kerrostumat ja merkitykset välittävät tietoa myös omasta ajastaan. Paikkojen nimeämistä ja sen taustalla vaikuttavia tekijöitä avaa meille suomen kielen professori Terhi Ainiala.