Yksi sivistysvaltion tärkeimmistä tehtävistä on taata taidetyön sekä taiteen ja kulttuurin kokemisen mahdollisuudet sinne, missä ovat ihmiset, ja niillekin, joilla siihen ei muuten ole varaa. Meidän kokijoiden itsemme sekä asuinkuntiemme jälkeen valtiolla on kolmanneksi suurin rooli taiteen ja kulttuurin rahoittamisessa. Valtio myös edistää lainsäädännöllään ja muulla ohjauksellaan taiteen ja kulttuurin olemassaoloa arjessamme sekä niiden ammattilaisten työskentelyedellytyksiä. Valtion harjoittaman kulttuuripolitiikan isoista linjoista ja rahoituksesta päättävät viime kädessä valtion poliittinen johto: eduskunta, hallitus ja kulttuuriministeri. Näiden linjojen ja budjettiraamien mukaan ministeriö ja sen virkamiehet työstävät yhdessä taiteen ja kulttuurin asiantuntija- ja edunvalvontaverkostojen kanssa ehdotuksia laeiksi, asetuksiksi, budjettimomenteiksi ja toimintatavoiksi. ”Kulttuuripolitiikan ydintä on, miten luodaan edellytykset sisältöjen syntymiselle tässä ajassa. Ja ei vain sisältöjen syntymiselle, vaan myös sen jakelulle, nauttimiselle, käyttämiselle ja itse tekemiselle”, toteaa Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston ylijohtaja Riitta Kaivosoja. Keskustelemme Riitan kanssa valtion kulttuuripoliittisesta roolista ja siitä, miksi valtio edistää taidetta ja kulttuuria, mitä tehtäviä kulttuuri- ja taideosastolla on, Riitan tiestä taiteen ja kulttuurin eturintamaan sekä taiteen ja kulttuurin tulevaisuudennäkymistä. Lisätietoja: https://minedu.fi/kulttuuri https://minedu.fi/tekijanoikeus https://minedu.fi/kirjastot Foto: ©MinnaSirnö