Tässä jaksossa keskustellaan mikä on opettajan ja opettamisen rooli Kristuksen ruumiissa. Onko opettaminen päämäärä? Kristillinen kulttuurimme on vahvasti opettajakeskeinen. Seurakunnan kokoustilatkin ovat tehty luokkahuonemaisiksi. Kun Raamattua opetetaan kerran viikossa 30-60min niin asuuko Jumalan Sana silloin runsaana seurakunnan keskuudessa? Ehkäpä tämä on yksi suurimmista harhaluuloista jossa elämme suomalaisessa kristillisyydessä?

Entä onko tieto A ja O Jeesuksen opetuslapsena? Miksi Paavali kirjoittaa, että tieto paisuttaa? Meneekö tuo tieto käytäntöön millään tasolla? Miksi ei? Miten se menee?

Miten ns. rakenteelliset asiat vaikuttavat oppimiseen Kristuksen ruumiissa? Mitkä ovat parhaimpia oppimisympäristöjä?

2.Kausi

Tämän kauden jaksoissa puhumme paljon seurakunnasta, sen eri funktioista ja miten ne kaikki liittyvät Jumalan tehtävään tässä maailmassa. Ole siis valmis venyttämään käsitystäsi seurakunnasta, se on huomattavasti moninaisempi ja monimuotoisempi kuin mihin me olemme tottuneet. Se on tarkoitettu olemaan ja elämään ihmissuhdeverkostoissa ja yhteiskunnan eri osa-alueilla. Miten näin voi olla? Nythän seurakunta on vetäytynyt omaan bunkkeriin jossa se kauhistelee maailman menoa, kärjistäen ilmaistuna. Tulemme tätä tematiikkaa keskustelemaan pitkälti Ef. 4:1-16 nousevasta kuvasta, jossa on erityismainintana nk. APEST eli apostolit (A), profeetat (P), evankelistat (E), paimenet (S) ja opettajat (T). Vaikka usein virheellisesti näitä viittä kutsutaan viisi virkaa, niin ne eivät tosiasiallisesti sitä ole vaan ihmisiä, joilla on kutsu tuoda yhtä tai kahta näkökulmaa funktiosta (toiminnasta/elämäntavasta) Kristus ruumiiseen. Näin ruumis kasvaa kypsyydessä.