Kurkistamme yritysvastuun globaaliin tilaan. Watershedin tuoreen The State of Corporate Sustainability 2025 -raportin mukaan yritysvastuussa pääpaino on nyt päästövähennyksissä, ja suurimpana haasteena nähdään resurssien puute.
EU on yllättävän lähellä ilmastotavoitteitaan, kunnissa päästöt laskevat reipasta tahtia, ja Suomeen virtaa tänä vuonna 8,5 miljardia vihreää investointirahaa.
Samalla pohdimme, miten tuulivoima ja luonto voivat elää rinnakkain, ja miksi kansalaispaneelit voivat olla ratkaisevassa roolissa, kun mennään kohti entistä parempaa ennallistamista.
Ja tiesitkö, että suomalaisilla on kaapeissaan miljoonien eurojen edestä käyttämättömiä puhelimia ja tämä kiertotalouden aarreaitta odottaa siis vain avaamista.
Lopuksi: kun joku sanoo, ettei jokin kasvi menesty Suomessa, mitä tekee intohimoinen puutarhuri? No, totta kai hän todistaa väitteen vääräksi rakkaudella ja kokeilunhalulla.
Kirjavinkkinä tällä kertaa Anne Sverdrup-Thygeson'n kirja Luonnon varassa (2022), joka antaa perspektiiviä ja tarjoaa lukijalle mielenkiintoisen näkymän siihen, miten me ihmiset olemme riippuvaisia kallisarvoisesta luonnosta.
***
Watershed. The State of Corporate Sustainability 2025.
Carbon Brief, Daily Briefing 27.5.2025. EU close to reaching climate goals despite green backlash.
Syke 27.5.2025. Kuntien ilmastopäästöt jatkavat reipasta laskuaan energiasektorin puhdistumisen ansiosta.
Helsingin Sanomat 26.5.2025. EK: Suomeen tänä vuonna 8,5 miljardia euroa vihreitä investointeja.
Luke 2025. Synteesiraportti: Kuinka tuulivoima sovitetaan yhteen metsien ja soiden käytön kanssa?
Ympäristöministeriö 27.5.2025. Luonnon tilan parantamisen kansalaispaneeli käynnistyy – kansalaisten näkemykset mukaan ennallistamissuunnitelman valmisteluun.
Helsingin Sanomat 24.5.2025. Tutkimus: Suomalaisten kaapeissa lojuu miljoonia sadan euron arvoisia puhelimia.
Helsingin Sanomat 25.5.2025. ”Ei menesty Suomessa”, väitti puutarhakirja, mutta helsinkiläinen Juha Solantie ei uskonut.
Tässä jaksossa aloitamme siitä hyvästä uutisesta, että Kiina on ensimmäistä kertaa onnistunut kääntämään päästönsä laskuun puhtaan energian ansiosta.
Yrityksille on puolestaan pian luvassa entistä selkeämpiä reittejä nettonollaan: SBTi:n 1.6. asti julkisella kommentointikierroksella oleva uusi Net Zero Standard 2.0 korostaa mm. siirtymäsuunnitelmia.
Maailman hylätty infrastruktuuri on paljastunut yllättäväksi saastuttajaksi, mutta ongelmaan löytyy myös ratkaisuja, jotka ovat jo liikkeellä useissa maissa.
Euroopassa ilmastopolitiikka etenee: EU ilmoitti aikataulun, jolla se aikoo irtautua venäläisestä kaasusta, ja uusi asetus velvoittaa vähentämään muovikassien kulutusta.
Pohjoismaissa vihreä siirtymä kohtaa ristiaallokkoa, mutta etenee silti, kertoo Nordean tuore selvitys.
Suomessa valtio-omisteisten yhtiöiden ilmastotyö on edistynyt, vaikka luontokysymyksissä onkin vielä kirittävää, kertoo valtioneuvoston katsaus.
Kestävyys koskee myös meitä jokaista ja terveyttämme: tutkimusten mukaan työmatkapyöräily voi vähentää sairaslomapäiviä, ja kiinnostavaa tietoa sekin, että vanhat metsät tukevat ihmisen elpymistä tutkitusti paremmin kuin nuoret.
Mukana myös kurkistus kiertotalouden maailmaan rakennusosien uudelleenkäyttömarkkinapaikkaa sivuten.
Loppuun katseluvinkkinä Nordic Sustainabilityn yhdessä WWF:n ja VELUXin kanssa toteuttama Biodiversity strategy in action -webinaari tieteeseen pohjautuvista luontotavoitteista ja niiden asettamisesta.
***
Carbon Brief 15.5.2025. Analysis: Clean energy just put China’s CO2 emissions into reverse for first time
SBTi: Corporate Net-Zero Standard Version 2.0 Public Consultation
The Guardian 7.5.2025. Abandoned infrastructure one of the biggest polluters in the world – report.
BBC 6.5.2025. EU plans to end Russian gas imports by end of 2027
HS 6.5.2025. EU kertoi suunnitelmistaan: Venäläiskaasusta halutaan eroon kokonaan
Kaupan liitto 5.5.2025. EU-asetus edellyttää tuntuvaa muovikassien kulutuksen vähentämistä
Nordea 13.5.2025. Vihreä siirtymä ristiaallokossa
Valtioneuvosto 13.5.2025. Valtion yhtiöomistusten vastuullisuudesta salkkutasoinen näkymä: ilmastotyö etenee, mutta luontovaikutusten huomioimisessa ja palkitsemisen vastuullisuuskannustimissa vielä parannettavaa
Yle 15.5.2025. Työmatkapyöräily vähentää sairaspoissaoloja autoiluun, julkisiin ja kävelyyn verrattuna: ”Ero on merkittävä”
Luke 14.5.2025. Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä
Uudenmaan kiertotalouslaakso. 22.5. Avoin markkinavuoropuhelu rakennusosien uudelleenkäyttömarkkinapaikasta
Nordic Sustainability 24.4.2025. Webinar: Biodiversity strategy in action
Tässä jaksossa keskustelemme siitä, miten EU pyrkii ekosuunnittelun 2025-2030 työsuunnitelmalla vauhdittamaan siirtymää kestävämpiin ja kiertotalouden mukaisiin tuotteisiin .
Kotimaan politiikassa ilmastolaki on kestänyt horjutusyritykset, ja oikeusvaltio pääsee osoittamaan vahvuutensa ympäristökysymyksissä, kun uuden Ympäristölitigaatiosäätiön myötä ympäristön ääni kuuluu jatkossa entistä enemmän myös oikeussalissa.
Puhumme myös siitä, mistä materiaalit tulevat: Finnwatchin tuore raportti nostaa esiin sähköverkkoinfran takana olevien raaka-aineiden - alumiinin ja kuparin - vastuullisuushaasteet.
Näemme arjen tasolla kuluttajien kasvavaa kiinnostusta kestäviin valintoihin. Esimerkiksi käytettyjen vaatteiden markkina kasvaa nopeasti.
Erilaiset vastuullisuuskiihdyttämöt ja hankkeet, kuten Circular Economy Go -hanke Uudellamaalla, puolestaan tukevat yrityksiä kestävyysmuutoksessa.
Savonlinna sai juuri kansallisen kaupunkipuiston, ja pihapiirin pölyttäjät hyötyvät yhä useammasta perhosbaarista.
Lukuvinkkinä tällä kertaa uusi vegaaninen lifestyle aikakausilehti Spinach People.
***
Euroopan komissio 16.4.2025. Commission rolls out plan to boost circular and efficient products in the EU.
HS 25.4.2025. Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja metsäalan lobbarit yrittivät turhaan horjuttaa ilmastolakia
HS 27.4.2025. Ilmastolakia ei niin vain voi kumota
Koneen Säätiö 28.4.2025. Koneen Säätiö tukee Ympäristölitigaatiosäätiötä, joka ajaa ympäristön asiaa oikeusteitse
Finnwatch 15.4.2025. Kaapeleita kaivamassa - Sähköverkkoyhtiöiden alumiini- ja kuparihankintojen vastuullisuus
Ympäristöministeriö 29.4.2025. Suomen 11. kansallinen kaupunkipuisto Savonlinnaan
CEGO eli Circular Economy Go -hankkeen vastuullisuuskiihdyttämöt Uudenmaan alueen yrityksille
HS 21.4.2025. Uusi trendi: Suomalaiset ostavat nyt kiihtyvään vauhtiin käytettyjä vaatteita – "Tämä ei ole enää pikkubisnestä”
Suomen luonnonsuojeluliitto 29.4.2025. Perhosbaari auttaa pihan pölyttäjiä
Tällä kertaa jälleen luvassa positiivisia ajankohtaisia nostoja kestävyyden kentältä:
Kestävyyspaneelin tuoreet tulevaisuusskenaariot tarjoavat kolme erilaista myönteistä näkymää Suomelle ja kutsuvat meidät kaikki mukaan kuvittelemaan kestävämpää arkea.
Hiilineutraali Suomi 2035 on tavoite, jonka takana seisoo yhä useampi suomalainen, mutta sen saavuttaminen vaatii rohkeita päätöksiä ja yhteistyötä eri tasoilla. Nähtäväksi jää, millaisia päätöksiä saadaan hallituksen puoliväliriihestä.
Keskustelu käy kuumana etenkin metsien roolista ilmastotyössä. Tieteen ääntä tarvitaan, ja yli 11 000 ihmistä on jo liittynyt WWF:n vetoomukseen metsien hiilinielujen vahvistamiseksi. Metsäkeskustelussa kysymys reiluudesta, tiedon avoimuudesta ja siitä, kenen ääni kuuluu.
Tarkastelemme myös viherpesua ja viherväittämiä. Hyvä uutinen on, että ihan mikä tahansa ei enää mene lävitse, sillä faktantarkastus toimii ja kuluttajienkin kriittisyys on kasvanut. Ruokatuotteiden ympäristöväitteitä on nyt mahdollista tulkita Luonnonvarakeskuksen uusien ohjeiden avulla.
Sitralla on auennut uusi rahoitushaku, jonka tavoitteena on nostaa esiin luonnon terveyshyödyt osana kestävää arkea.
Pysähdymme myös ekologisen kompensaation äärelle. Se voi olla yksi keino luontotavoitteiden saavuttamisessa, kunhan se tehdään oikein ja läpinäkyvästi.
Lopuksi annamme vielä kirjavinkin, joka on tällä kertaa Minka Kuustosen tuore lastenkirja Oili Pupunen ja suuri rihmastonmuutos.
***
Kestävyyspaneeli 7.4.2025. Kestävyyspaneeli loi kolme myönteistä tulevaisuuskuvaa ja kutsuu kansalaiset mukaan kuvittelemaan kestävää huomista
Finnwatch 16.4.2025. Hiilineutraali Suomi 2035 on laajasti jaettu tavoite
WWF Suomi 16.4.2025. Yli 11 000 suomalaista vaatii tehokkaita toimia metsien hiilinielun vahvistamiseksi – ”Epäonnistuminen voi johtaa miljardien laskuun valtiolle ja suomalaisille”
HS 16.4.2025. Tutkijat tyrmäävät Tero Pitkämäen ja Antti Ruuskasen metsäpuheet: ”Valheellisia väittämiä”
Luonnonvarakeskus 7.4.2025. Näillä vinkeillä tunnistat luotettavammat elintarvikkeiden ympäristöväittämät
Luonnonvarakeskus. Kysymyksiä ja vastauksia ruoan ympäristöväittämistä – mitä ne tarkoittavat ja voiko niihin luottaa?
Sitra 14.4.2025. Sitra avaa uuden rahoitushaun: Luonnon terveyshyödyt osaksi suomalaisten arkea
Suomen ympäristökeskus 15.4.2025. Ekologinen kompensaatio auttaa luontotavoitteiden saavuttamisessa mutta vaatii sitoutumista
Minka Kuustonen, Reetta Niemensivu (2025). Oili Pupunen ja suuri rihmastonmuutos
Maailmassa tapahtuu kaiken aikaa paljon hyvää, vaikka hetkittäin tuntuisi, että kriisejä, huolenaiheita ja vallan sairastuttamia johtajia riittää enemmän kuin kylliksi.
Puhtaan energian siirtymä etenee niin maailmalla kuin meillä Suomessa. Saudi-Arabia – maailman suurimpia öljyntuottajia – on alkanut tuoda Kiinasta ennätysmäärin aurinkopaneeleita.
Helsingissä sammui viimeinen kivihiilivoimala, päättäen yhden aikakauden ja avaten ovia puhtaammalle energialle.
Metsien kestävä käyttö on nousemassa yhä tärkeämmäksi teemaksi poliittisessa keskustelussa ja myös kuntavaaleissa.
Jakamistalous kasvaa ja tarjoaa vaihtoehtoja omistamisen sijaan. Aiheesta lisää mm. Kuntaliiton uunituoreessa Jaa Se! -jakamistalouden oppaassa.
Kevät etenee ja ihmiset tallentavat miljoonia havaintoja muuttolinnuista ja luonnon heräämisestä – teknologian ja yhteisöllisyyden avulla ymmärrämme ympäristöämme paremmin kuin koskaan ennen.
Kestävyysmurros on käynnissä, ja meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa sen suuntaan.
***
CarbonBrief 31.3.2025. Guest post: Saudi Arabia’s surprisingly large imports of solar panels from China
Helen 1.4.2025. Helenin viimeinen kivihiilivoimala sammuu Salmisaaressa päättäen hiilen aikakauden
Metsäbiotalouden tiedepaneeli 2.4.2025. Metsät tärkeä teema kuntavaaleissa – kansalaiset arvostavat metsien kestävää käyttöä, virkistystä ja luonnon monimuotoisuutta
Suomen luonnonsuojeluliitto 2.4.2025. Yli 2000 kuntavaaliedokasta sitoutunut puolustamaan lähimetsiä.
Kuluttajaliitto. Jaa Se! -opas arjen jakamistalouteen.
Yle 21.3.2025. Muuttolintujen kevät -sovelluksella on tehty jo yli 9 miljoonaa nauhoitusta – nyt sovellus uudistuu
Luontoliitto. Kevätseuranta.
Tällä kertaa sukellamme jälleen vain positiivisiin kestävyysaiheisiin uutisiin.
Tietoisuus luontokadosta ja ilmastonmuutoksen ratkaisuista kasvaa. Näin kertovat tuoreet ilmasto- ja luontobarometrien tulokset. Mitä tämä tarkoittaa Suomelle?
Entä voiko ympäristötoimia toteuttaa ilman valtion kassan rasittamista? Luonnonsuojeluliitolla on tästä ehdotus hallitukselle puoliväliriiheen.
Hyvää on myös se, että lämmin vuosi 2024 vaikutti puupolttoaineiden käyttöön lämpö- ja voimalaitoksissa.
Ekosuunnitteludirektiivin toimeenpano myös etenee. Älypuhelimet ovat yksi tuoteryhmä jota se tulee koskemaan. Puhelimista on tulossa entistä kestävämpiä, kun uudet vaatimukset astuvat voimaan.
Ja tietenkin: kuntavaalit lähestyvät! Miten voimme äänestyspäätöksillä vaikuttaa mm. paikallisiin ilmastotoimiin, luonnonsuojeluun ja rakentamisen päästöihin?
Kevät ja kesä tuovat mukanaan myös mahdollisuuksia konkreettisiin tekoihin luonnon hyväksi – talkooleireistä luonnon villiinnyttämisprojekteihin.
Lopuksi vielä lukusuosituksena kaikille syväekologiasta kiinnostuneille tänä vuonna 30 vuotta täyttävä Elonkehä-lehti.
Tervetuloa mukaan!
***
Liikenne- ja viestintäministeriömaa- ja metsätalousministeriöympäristöministeriö 17.3.2025. Tietoisuus luontokadon etenemisestä lisääntynyt, ilmastoratkaisut nähdään Suomelle mahdollisuutena
Suomen luonnonsuojeluliitto 11.3.2025. Hyviä uutisia hallitukselle: ympäristötoimia voidaan toteuttaa rasittamatta valtion kassaa
Luonnonvarakeskus 20.3.2025. Lämmin vuosi 2024 vähensi kiinteiden puupolttoaineiden käyttöä lämpö- ja voimalaitoksissa
Helsingin Sanomat 13.3.2025. Älypuhelimista täytyy tehdä kestävämpiä – Uudet vaatimukset voimaan kesällä
Kunta- ja aluevaalit 2025: Pian meillä ihmisillä on jälleen mahdollisuus vaikuttaa oman kotikunnan tai -kaupungin ympäristökestävyyteen!
WWF:n vinkit kysymyksistä ehdokkaille
Hiilivapaa Suomi järjesti kiinnostavan kuntavaalipaneelin
Kevään ja kesän tullen on taas mahdollisuus auttaa luontoa ja sen monimuotoisuutta eri tavoin. Tässä pari ideaa WWF:ltä:
Lukusuositus: Elonkehä-lehti syväekologisesta ajattelusta ja sisällöistä kiinnostuneille
Tässä jaksossa keskitymme kestävyyden positiivisiin uutisiin – päätöksiin, innovaatioihin ja edistysaskeliin, jotka vievät meitä kohti parempaa tulevaisuutta.
YK:n biodiversiteettikokouksen jatkoistunto toi uusia linjauksia luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Mitä sovittiin ja mitä se tarkoittaa käytännössä?
EU:n puhtaan teollisuuden paketti: kiertotalous ja päästövähennykset etenevät – riittääkö vauhti?
Tekstiili- ja ruokajätteen vähentämiseen on tulossa uudet EU-säännöt. Miten ne auttavat kestävämpään kulutukseen?
Kiinan ilmastopolitiikassa näkyy edistystä, mutta painetta lisätään myös ulkopuolelta.
Suomesta kuuluu myös lupaavia uutisia: Koneen Säätiö haastaa kaikkia luonnonmetsien suojeluun 800 000 euron lahjoituksella Luonnonperintösäätiölle Vihantinsalon saaren suojeluun Jämsässä. Tuore väitöskirja tarjoilee uusia tapoja käsitellä elintarviketeollisuuden jätevesiä sienien avulla.
Kuuntele ja inspiroidu kestävyyden edistysaskeleista! 🌍✨🎙️
***
Valtioneuvosto 27.2.2025. EU:n komissio julkaisi tiedonannon puhtaan teollisuuden ohjelmaksi - kiertotalous avaintekijä
European Parliament 19.2.2025. Deal on new EU rules to reduce textile and food waste.
China Daily 5.3.2025. Peak emissions and carbon neutrality remain key targets.
The Guardian 5.3.2025. EU ambassador to China urges Beijing to stop building coal-fired power plants.
Koneen Säätiö 26.2.2025. Koneen Säätiön tuella suojellaan 56 hehtaarin rakentamaton saari Jämsässä – säätiö haastaa lahjoittamaan luonnonmetsien suojeluun.
Suomen ympäristökeskus 28.2.2025. Sienien avulla elintarviketeollisuuden jätevesien ravinteet hyötykäyttöön.
Tässä jaksossa pureudumme siihen, miten luonto- ja ilmastotavoitteet eivät jää vain juhlapuheiksi, vaan kuinka niiden toteutumista voidaan varmistaa.
YK:n luontokokouksen jatko-osassa katseet kohdistuvat siihen, kuka seuraa ja rahoittaa luontotavoitteiden toteutumista. Samaan aikaan EU:n on löydettävä keinot kiristää ilmastotavoitteitaan vuoteen 2040 mennessä – ja se tarkoittaasekä hiilinielujen vahvistamista että teknisten ratkaisujen skaalaamista.
Kotimaassa ilmastopolitiikka on jälleen kuuma peruna. Hallituksen sisäinen riitely uhkaa ilmastotoimia, ja entiset ympäristöministerit vetoavat ilmastolain puolesta.
Mutta mitä suomalaiset itse pitävät tärkeänä? Tuore kysely kertoo, että lähimetsien säilyminen on monille kuntavaaleissa iso kysymys – ja silti metsien kohtelusta ja tunnesiteistä on vaikea puhua.
Annamme myös kirjavinkin (Marcus Rosenlund, Pieni suuri elämä) , joka haastaa katsomaan maailmaa uudella tavalla – suurten pienten ilmiöiden kautta.
***
YM tiedote 19.2.2025. YK:n luontokokouksen jatko-osassa pöydällä luontotavoitteiden toimeenpanon seuranta, arviointi ja rahoitus
WWF Suomi 12.2.2025. EU:n tulisi tavoitella hiilineutraaliutta 2040 mennessä – “Meillä on siihen vastuu ja kykyä”Yle 21.2.2025. Raportti: Hiilinieluja ja teknisiä nieluja tarvitaan päästövähennysten rinnalle ja niitä pitää vahvistaa EU:ssaEuropean Scientific Advisory Board on Climate Change 21.2.2025. New report outlines recommendations to scale up carbon dioxide removals while addressing opportunities and risks
Yle 19.2.2025. Hallituksessa täysi riita ilmastotoimista – Adlercreutz: Tavoitteista tinkiminen tarkoittaisi hallitusohjelman avaamistaYle 22.2.2025. Entiset ympäristöministerit vetoavat ilmastolain puolesta – mukana oppositio- ja hallitus-puolueiden edustajia
Suomen Luonnonsuojeluliitto 18.2.2025. Kyselytutkimus: Kuntavaaleissa lähimetsien säilyminen on tärkeä teema valtaosalle suomalaisista
Yle 16.2.2025. Metsäsuru on Suomessa kielletty tunne, sanoo psykologi Juni Sinkkonen.
Kirjavinkki:
Marcus Rosenlund (2022). Pieni suuri elämä.
Aloitamme tällä kertaa ilmastonmuutoksen maksotaloudellisesta hinnasta. Tuoreen tutkimuspaperin mukaan jo asteen lämpeneminen vähentää maailman bruttokansantuotetta 12 prosenttia ja hiilidioksidin sosiaaliset kustannukset ovat peräti 1367 dollaria hiilidioksitonnia kohti, kun esimerkiksi EU-päästökaupassa päästötonnin hinta on nyt noin 80 euroa.
Keskustelemme vastuullisesta sijoittamisesta ja siitä, voisiko kansainvälisesti säätää lain, joka tekee luonnontuhoamisesta rikoksen.
Lisäksi vinkkaamme LobbyMap-tietokannasta, joka analysoi suuryritysten ja toimialajärjestöjen vaikuttamista ilmastopolitiikkaan. Ketkä ajavat sääntelyä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti, ja ketkä sitä vastaan?
Pohdimme myös yritysvastuudirektiivin kohtaloa EU:ssa.
Lisäksi käymme läpi Kestävyyspaneelin uusia ehdotuksia kokonaiskestävyyden mittareiksi, pohdimme voisiko uudet rakennukset toimia hiilinieluina.
Olemme iloisia siitä, että Nesslingin säätiö on avannut miljoonan euron rahoitushaun hankkeille, jotka keskittyvät siihen, miten irtaudumme rakenteellisesta ylikulutuksesta.
***
The macroeconomic impact of climate change: Global vs. local temperature. National Bureau of Economic Research. Working Paper. May 2024, Revised November 2024.
EVLI 24.1.2025.Maapallon rajat on ylitetty – miltä vastuullinen sijoittaminen näyttää juuri nyt?
Stop Ecocide International. Feb 2025.Ecocide law is a “game-changer” for board directors, says investor network.
InfluenceMap.LobbyMap database.LobbyMap maintains the world's leading database on corporate and industry association climate policy engagement.
Kestävyyspaneeli 3.12.2024.Kestävyyspaneeli esittää Suomen talousohjaukseen Orpon hallitusohjelman mukaisia kokonaiskestävyyden mittareita.
Kestävyyspaneeli.Politiikkapaperi: Kestävän talouden mittarit Suomelle.
Science 9.1.2025.Building materials could store more than 16 billion tonnes of CO2 annually.
Maj ja Tor Nesslingin säätiö.Murros-haku. Rahoitushaku auki 1.8.–29.8.2025.
Kirjavinkkeinä:
Risto Isomäki (2024).Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen.
Arndis Thórarinsdóttir, Hulda Sigrún Bjarnadóttir (2024).Maailman lopun saari. Palkittu nuortenromaani Islannista.
Tällä kertaa keskustelemme muun muassa World Economic Forumin tuoreen riskiraportin paljastamista uhkakuvista, fossiiliteollisuuden suunnanmuutoksista ja fossiilimainonnasta sekä Yhdysvaltojen poliittisista liikkeistä ilmastotyössä.
Lisäksi käsittelemme Suomen ajankohtaista tilannetta: metsien muuttumista päästölähteiksi, tiedepaneelien asemaa, Mykkäsen ministerikauden antia ja OP:n tuoreen suuryritystutkimuksen havaintoja vastuullisuuden haasteista.
Kirjavinkkinä tällä kertaa Riina Tanskasen & Samu Kuopan Kapitalismin suuri illuusio (2023).
***
World Economic Forum. Global Risks Report 2025.
Maailman Kuvalehti 16.12.2024. Kuka uskoo vielä tarinaan talouskasvusta? – “Todellista kasvua ei ole tapahtunut neljäänkymmeneen vuoteen”.
The Guardian 21.1.2025. Trump signs order to withdraw US from Paris climate agreement for second time.
HS 16.1.2025. Energiajätti BP irtisanoo useita työntekijöitään, suunnitelmissa paluu fossiilisten polttoaineiden pariin.
Dagens industri 16.1.2025. Göteborg stoppar all fossil reklam i kollektivtrafiken.
Tilastokeskus 15.1.2025. Vuoden 2023 kasvihuonekaasupäästöt laskivat 10 % edellisvuodesta.
International Monetary Fund IMF 21.1.2025. IMF Executive Board Concludes 2025 Article IV Consultation with Finland.
Suomen Luonnonsuojeluliitto 23.1.2025. Kai Mykkäsen ministerikaudella luonnonsuojelu ja ilmastotyö ottivat takapakkia.
Suomen Luonnonsuojeluliitto 21.1.2025. Ympäristöalan tiedepaneeleja ei saa yhdistää.
Helsingin Sanomat 21.1.2025. Hallitus aikoo lakkauttaa ilmastopaneelin ja vähentää uuden tiedon tuottamista.
Yle 22.1.2025. Valtioneuvoston kanslia ohitti tylysti ympäristöministeriön, väittää ilmastopaneelin pääsihteeri.
Kalifornian metsäpalot ovat tuhonneet koteja ja uhanneet kuuluisia maamerkkejä – miten ihmiset selviävät näistä katastrofeista, ja mitä voimme oppia tilanteesta?
Käännämme katseemme myös Suomeen: hiilineutraaliustavoitteet vuodelle 2025 ovat olleet monien kaupunkien, yritysten ja kauppaketjujen agendalla, mutta kuinka moni on onnistunut saavuttamaan tavoitteensa? Entä mitä Etlan ennusteet kertovat Suomen päästövähennysten hidastumisesta tulevaisuudessa?
Käsittelemme myös oikeuden ja aktivismin näkökulmia ilmastotyöhön. Miksi korkein hallinto-oikeus hylkäsi järjestöjen valituksen Orpon hallituksen ilmastotoimista, ja mitä päätös tarkoittaa käytännössä? Toisaalta, poliisi on päättänyt, että Elokapina voi jatkaa toimintaansa – millaista roolia aktivismi voi näytellä ilmastokriisin ratkaisemisessa?
Lopuksi inspiroidumme konkreettisista teoista, kuten vegaanihaasteen uusista resepteistä, jotka tarjoavat herkullisia vaihtoehtoja ilmastoystävällisempään ruokavalioon.
Lisäksi kirjavinkkinä tällä kertaa Leon uunituore teos: 1,5 astetta parempi arki (2025), joka antaa hyvin konkreettisia keinoja elämäntapamuutokseen kohti parempaa hyvinvointia itselle ja planeetalle.
***
HS 8.1.2025. Tulipalojen riepottelemassa Kaliforniassa asuva Tommi Laitio pelkää kotinsa puolesta: ”Pahin on vielä edessä”
Suomen Kuvalehti 2.1.2025. Tulevaisuus tuli jo. Moni kauppaketju, kaupunki, yliopisto ja yritys lupasi olla hiilineutraali tänä vuonna. Onnistuivatko ne? Entä miten käy Jyväskylän MM-rallin tavoitteen?
HS 7.1.2025. Päästöt vähenivät Suomessa voimalla kaksi vuotta sitten – Jatkossa tahti hidastuu, ennustaa Etla
Yle 8.1.2025. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi järjestöjen tekemän valituksen Orpon hallituksen ilmastotoimista
Korkein hallinto-oikeus 8.1.2025. Korkein hallinto-oikeus tutki ja hylkäsi järjestöjen tekemän ilmastovalituksen
HS 9.1.2025. Elokapinaan liittyviä rikosilmoituksia on viidessä vuodessa kirjattu noin tuhat – Poliisi: Ei tarvitse lakkauttaa
Kirjavinkki: Leo Stranius (2025). 1,5 astetta parempi arki.
Tervetuloa kuuntelemaan vuoden 2024 viimeistä podcast-jaksoa, jossa sukellamme jälleen ajankohtaisiin ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kysymyksiin:
Tiedätkö, mitä on planetaarisissa rajoissa pysyvä kuluttaminen? Entä mitä tapahtuu, jos ja kun ylitämme ilmaston 1,5 asteen lämpenemisen esiteollisesta ajasta?
Mitä tarkoittaa, että ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaa tulisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena – ei erillisinä haasteina?
Käsittelemme myös uusia toiveikkuutta herättäviä uutisia: vain viisi hiilivoimalaprojektia on enää suunnitteilla OECD-maissa, ja USA:ssa on asetettu kunnianhimoisemmat päästötavoitteet vuodelle 2035 ennen Trumpin vastaanastumista.
Näiden rinnalla pohdimme Syken vastikään julkaisemia Suomen kuntien kulutusperäisiä päästöjä vuodelta 2019 ja ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE)-hankkeen tarjoamia ratkaisuja ilmastotoimien vauhdittamiseen.
Lisäksi kirjavinkkinä tällä kertaa E.L. Silvola.Carterin teos Sinilintujen kutsu, ensimmäinen osa Murroksen äärellä -trilogiasta.
***
Nature 13.11.2024. Keeping the global consumption within the planetary boundaries.
Yle 17.12.2024. Jättiraportti: Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta erillisinä on haitallista
Science 5.12.2024. Climate change extinctions
CarbonBrief 19.12.2024. Guest Post. Analysis: Only five proposals for coal plants remain across OECD’s 38 countries
The Guardian 19.12.2024. Biden declares tougher 2035 emissions targets weeks before Trump return
Syke 17.12.2024. Kuntien kulutusperäiset päästöt kaukana kestävästä tasosta
Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE)-hanke
Kirjavinkki: E.L. Silvola.Carter (2024). Sinilintujen kutsu. Murroksen äärellä.
Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:
1) Globaalista muoviroskasopimuksesta ei päästy sopimukseen: Historiallisen muoviroskasopimuksen valmistuminen viivästyi, kun öljyntuottajamaat estivät sopimuksen etenemisen. Valtaosa maailman valtioista tukee kuitenkin vahvaa, sitovaa sopimusta.
WWF 2.12.2024. Kansainvälisestä muoviroskasopimuksesta ei päästy sopuun – öljymaat asettuivat vastahankaan.
2) EU-kestävyyssääntelyn jatko: EU:n johto suunnittelee yhdistävänsä kestävyyssääntelyyn liittyvät CSRD-, CS3D- ja taksonomiasäännökset yhdeksi laiksi vähentääkseen yritysten raportointitaakkaa. Tämä herättää huolta, sillä lakien avaaminen voi johtaa muutoksiin, jotka heikentävät ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteita.
Forbes 25.11.2024. EU Leadership Plans To Revamp Business Climate Regulations
Real Economy Progress 20.11.2024. EU to re-open and merge CSRD, CS3D and Taxonomy
3) SLL:n vaatimus metsähakkuiden rajoituksille: Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii vuosittaisten hakkuiden rajoittamista 55–60 miljoonaan kuutiometriin ilmaston, luonnon monimuotoisuuden ja vesistöjen suojelemiseksi sekä vanhojen ja luonnontilaisten metsien pikaista suojelua.
SLL 25.11.2024. Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii ylärajaa vuosittaisille metsähakkuille
4) Suomen mineraalistrategia -esitys kestävyysmuutoksen näkökulmasta: Kansallisen kaivosalaa koskevan mineraalistrategian uudistaminen on tarpeen mutta sen uudistamisessa tulisi rakentaa siirtymäsuunnitelma yhden maapallon toimintamalleihin sekä vahvistaa mineraalialan ympäristövaikutusten huomioimista sekä vastuullisuuden ja jäljitettävyyden ulottamista koko arvoketjuun. Strategialla olisi tärkeää päästä purkamaan luonnonvarojen ylikulutusta ja edistämään kiertotaloutta kestävällä tavalla, jota nyt esitettävä strategia ei vielä tee.
Kansallinen mineraalistrategia -hallituksen luonnos
WWF:n lausunto mineraalistrategian luonnoksesta
5) Tatu & Patu -kirjojen muutos: Tatu ja Patu -kirjojen tekijät, Aino Havukainen ja Sami Toivonen, vähentävät lihaa ja eläinperäisiä tuotteita teostensa uusista painoksista ilmastonmuutoksen ja ruokaetiikan herättämänä, säilyttäen kuitenkin kirjojen huumorin ja kerronnallisen tyylin. Muutokset heijastavat heidän vastuullisuusnäkökulmaansa ja pyrkimystä ajan vaatimusten mukaiseen lastenkirjallisuuteen.
HS 3.12.2024. Tatu ja Patu -kirjojen tekijät poistavat kirjoistaan lihaa: ”Kaikki ei oikein muokkaamalla parane”
6) Ennakkotieto kuntien ilmastopäästöistä: Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedon mukaan kuntien kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2023 noin 9 % edellisvuoteen verrattuna, pääosin energiasektorin puhdistumisen ansiosta. Pitkän aikavälin päästövähennykset ovat merkittäviä, mutta muiden sektoreiden, kuten liikenteen ja maatalouden, päästöjen vähentämiseen tarvitaan lisää toimia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Syke 3.12.2024. Ennakkotieto: Kuntien ilmastopäästöt reippaassa laskussa
7) Vuoden luontokirja: Kimmo Ohtonen (2023). Tunturikettu: Pohjolan naalin tarina.
Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:
1) Ilmastoennätysten tulevaisuus: Vuosi 2024 on rikkonut uusia epätoivottuja ilmastoennätyksiä. Mitä tämä tarkoittaa tulevaisuudellemme?
The Guardian 20.11.2024. The climate crisis in charts: how 2024 has set unwanted new records
2) COP29-ilmastokokouksen keskeiset teemat Bakussa, ilmastorahoituksen solmukohdat ja fossiiliteollisuuden rooli.
WWF Suomi 18.11.2024. Näkökulma: Bakun ilmastokokouksessa on löydettävä rahoituksen ja hillinnän tasapaino
CAN Europe 18.11.2024. COP29 Midpoint: Climate finance negotiations stalled and the EU is not helping, European fossil fuel lobby numerous in Baku
Global Energy Monitor 17.11.2024. Azerbaijan promises wind and solar boost but project pipeline stalls as fossil buildout dominates the region
HS 18.11.2024. Suomelle kyseenalainen kunniamaininta Bakun ilmastokokouksessa
3) Tuore Climate Change Performance Index 2025 ja Suomen raju pudotus: Kolme parasta sijaa jäi tyhjäksi - mikään maa ei vielä tee tarpeeksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tanska johtaa vertailussa neljättä vuotta peräkkäin. Suomi putosi 11 sijaa 37:ksi ja on nyt ns. heikko suoriutuja. Keskeisin vaatimus hallitukselle on, että se kehittäisi tehokkaita toimia vastatakseen hiilinielujen romahtamiseen.
CCPI 2025: Ranking and Results
4) Muovijäteviherpesu: Viisi suurta öljy- ja kemianteollisuuden yritystä (ExxonMobil, Dow, Shell, TotalEnergies and ChevronPhillips), jotka perustivat liiton muovijätteen vähentämiseksi, ovat viidessä vuodessa tuottaneet 1 000 kertaa enemmän uutta muovia kuin mitä ne ovat siivonneet ympäristöstä, Greenpeace paljastaa.
The Guardian 20.11.2024. Five firms in plastic pollution alliance ‘made 1,000 times more plastic than they cleaned up’
5) Turkistarhaus muodostaa jatkuvan pandemiariskin ja turkiksia viedään miljoonien eurojen arvosta Venäjälle sodasta huolimatta. Löytyykö enää mitään kestäviä perusteita jatkaa tätä toimintaa?
THL 15.11.2024. Turkistarhauksen jatko nykymuodossaan muodostaa jatkuvan pandemiariskin
Animalia 13.11.2024. Turkiksia viedään Venäjälle miljoonien arvosta sodasta huolimatta – kettujen vienti lisääntyi 75 % viime vuonna
6) Suomalaisten uudet ravitsemussuositukset julkaistaan marraskuun lopulla. Prosessoituja lihavalmisteita suositellaan syötäväksi niin vähän kuin mahdollista haitallisten terveysvaikutusten vuoksi.
HS 5.11.2024. Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset: Kaikki leikkeleet pois leivän päältä
7) Tekoäly & luonnontilan seuranta: Jyväskylän yliopisto ja yhdysvaltalainen Duke University ovat saaneet yli miljoonan euron rahoituksen tekoälypohjaisen lintu- ja lepakkotunnistusmallien ja automaattisten kenttälaitteistojen kehittämiseen. Rahoittajina Suomen Akatemia ja Yhdysvaltojen National Science Foundation. Hanke saattaa mullistaa luonnon tilan seurantaa globaalisti.
Yle 18.11.2024. Miljoonarahoitus luonnon tilan automaattisen seurannan kehittämiseksi Jyväskylän yliopistolle
8) Kirjavinkkinä: Leo Stranius (2024). 101 onnen päivää.
Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:
1) Trumpin voitto voi vaikeuttaa ilmastokriisin torjumista, jos hän päättää Yhdysvaltojen vetäytymisestä Pariisin ilmastosopimuksesta ja YK:n ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevasta yhteistyöstä.
BBC 7.11.2024: Trump victory is a major setback for climate action, experts say
2) YK:n luontokokouksen tulokset jäivät heikoiksi. Päätavoitteissa ei edistystä, mutta alkuperäiskansoille saatiin sentään pysyvä edustus tuleviin kokouksiin ja geenivarastoihin liittyvästä rahoitusmekanismista syntyi sopu.
YM 2.11.2024. YK:n luontokokouksessa sopu geenivararahastosta, muut isot kysymykset jäivät ratkaisematta.
WWF Suomi 2.11.2024. YK:n luontokokous päättyi pettymykseen: “Luontokato ei pysähdy näillä eväin”.
3) LUT-yliopiston tuore energiaselonteko kuvaa hyvin sitä, miten energiajärjestelmäämme on tarpeen kehittää ja miten energiaa Suomessa tulevaisuudessa tuotetaan ja varastoidaan.
LUT 6.11.2024. Miten energiaa tuotetaan kestävästi tulevaisuudessa? – LUT-yliopisto julkaisi uuden energiaselonteon
4) Suomen teollisuuden vähähiilisyystiekartat vaativat toteutuakseen niitä tukevan ennustettavan toimintaympäristön, poliittisen tuen, investointeja ja kohtuuhintaista energiaa. Suunnitelmissa tulisi huomioida enenevässä määrin myös luontopohjaiset ratkaisut hiilinielujen osalta ja suhtautua kriittisemmin biomassan käyttöön.
TEM 30.10.2024. Yhteenveto 14 toimialan vähähiilisyystiekarttojen päivityksistä valmistunut
5) Compensaten yhteistyössä Laininen Law Oy:n ja Luontoa Oy:n kanssa tuottama opas ilmasto- ja luontoväittämiin kannattaa ottaa yrityksissä tueksi markkinointiviestintää suunniteltaessa.
6) IKEA on ilmoittanut Saksassa maksavansa vapaaehtoisesti 6 miljoonaa euroa korvauksena Itä-Saksan diktatuurissa toteutetun pakkotyön uhreille. IKEA haluaa muiden yritysten seuraavan esimerkkiä. Voiko tällä olla vaikutusta yritysten historiallisten ulkoisvaikutusten korvauksiin isommassa kuvassa?
CNN 3.11.2024. IKEA will pay 6 million euros to East German prisoners forced to build their furniture in a landmark move.
7) Kirjavinkki: Kaisa Kurittu ja Lea Rankinen (2023). Menesty kestävästi! Vastuullisuus johdon ja hallituksen agendalla
Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:
1) Energiataitekohta: Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n vuosikatsaus kertoo maailman olevan energian osalta taitekohdassa siirtymässä pois fossiilisista polttoaineista kohti päästötöntä energiaa ja sähköistymisen kautta. Sijoittajien kannattaisi herätä tähän.
Yle 21.10.2024. Maailma on energiahistorian taitekohdassa – mutta suursijoittajat eivät ole tajunneet sen merkitystä, sanoo asiantuntija
2) Yhdysvaltojen vaalien lopputulos on kriittinen globaalin ilmastokriisin hillitsemisen näkökulmasta. Trumpin voitosta voisi seurata jopa 2 asteen lämpeneminen.
HS 24.10.2024: Vieraskynä: Yhdysvaltojen vaalit voivat ratkaista ilmastotavoitteiden kohtalon
3) Sähköauton omistavien talouksien kulutuksen päästöt olivat kaksi vuotta sitten 8% korkeammat kuin polttomoottoriautotalouksissa keskimäärin. Ero selittyy sillä että nämä varakkaammat taloudet kuluttavat muuten enemmän.
Kauppalehti 22.10.2024: Suomalaistutkimus: Sähköautoilijat kuormittavat ilmastoa 8 % enemmän kuin polttomoottoriautoilijat
4) Lentovero: Brittiläisen New Economics Foundation -ajatushautomon ja sen kumppanijärjestöjen tuore raportti suosittelee uutta verotusmalli lentämisen päästöjen hillitsemiseen ja näiden verotulojen kohdentamista Euroopan raideverkoston vahvistamiseen.
HS 18.10.2024. Lennätkö monta kertaa vuodessa? Tuore raportti suosittaa sinulle uutta veroa
5) Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen seuraajan valinta ja arvuuttelu.
HS 21.10.2024. Mykkänen jättää hallituksen, ja Orpolla on edessään monimutkainen tehtävä
6) Suomen luontotoimet (vai toimettomuus)?
Yle 21.10.2024. Suomi lähtee YK:n jättikokoukseen ilman omaa luontosuunnitelmaa: poliitikot eivät ole saaneet aikaiseksi.
HS 18.10.2024. Suomi osallistuu maailman suurimpaan luontokokoukseen tyhjin käsin: ”Suoraan ristiriidassa hallitusohjelman kirjauksen kanssa.
HS 14.10.2024. Ministeriö hautasi tilaamansa raportin tuulivoiman haitoista.
HS 19.10.2024. Ministeriö anoo Saaristomeren poistamista häpeälistalta – ”Miten nämä perusteet ovat löytyneet”, tutkija ihmettelee.
7) Bioenergian viherpesu.
Yle 21.10.2024. Aktivistit tekivät ilmoituksen 15 energiayhtiön viherpesusta – näin yhtiöt vastaavat.
Ei polteta tulevaisuutta. Näin viherpesu toimii bioenergia-alalla.
8) Kirjavinkki: Ulrike Herrmannin (2024) Hyvästit kapitalismille - Miten elämme tulevaisuudessa tiivistyy ajatukseen, että nykyinen kapitalistinen talouskasvu ei voi jatkua kestämättömän resurssien kulutuksen varassa, ja yhteiskuntamme vaatii kokonaisvaltaisen muutoksen kohti yhteisöllisempää, ekologisesti kestävää elämäntapaa.
Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:
1) Ilmastotutkijoiden synkkä ennuste: "Olemme peruuttamattoman ilmastokatastrofin partaalla. Tämä on kiistaton globaali hätätila."
BioScience 8.10.2024. The 2024 state of the climate report: Perilous times on planet Earth.
The Guardian 8.10.2024. Earth’s ‘vital signs’ show humanity’s future in balance, say climate experts.
2) Selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat pudonneet 73 % vuosien 1970-2020 aikana. Kehitys jatkuu, ellemme puutu juurisyihin ja tee kokonaisvaltaista muutosta.
WWF 10.10.2024. Living Planet -raportti.
3) Iso-Britannia sulki viimeisen hiilivoimalan.
The Guardian 30.9.2024. End of an era as Britain’s last coal-fired power plant shuts down.
CarbonBrief 27.9.2024. Q&A: How the UK became the first G7 country to phase out coal power.
Sustainability by numbers 30.9.2024. Coal has now died in its birthplace: the UK closes its last coal power station.
4) Vesistöjen suojavyöhykkeet lakiin! -kansalaisaloite ja meneillään olevan metsäkeskustelun viimeisimmät käänteet: Muuttuuko mikään edelleenkään? Opittiinko raakkucasesta mitään?
Eduskunta 8.10.2024. Ympäristövaliokunnan ja maa- ja metsätalousvaliokunnan julkinen kuuleminen 8.10.2024 (esitys & tallenne).
5) Hallituksen esitys talousarvioksi 2025.
Valtiovarainministeriö 23.9.2024. Esitys valtion vuoden 2025 budjetiksi annettiin eduskunnalle.
Suomen luonnonsuojeluliitto 3.10.2024. Lausunto talousarviosta.
Suomen luonnonsuojeluliitto 1.10.2024. Lausunto maatalousjaostolle.
6) Suomen ilmastovuosikertomus 2024: Hiilinielujen romahduksen vuoksi olemme pakittaneet ilmastotoimissa vuoteen 1990. Hallituksen toimet pahentavat tilannetta ja hiilivelka uhkaa käydä kalliiksi valtion taloudelle.
Suomen luonnonsuojeluliitto 2.10.2024. Lausunto ilmastovuosikertomuksesta.
7) Kirjavinkki:
Bregman, Rutger (2024). Moraalinen kunnianhimo — Lakkaa haaskaamasta lahjojasi ja toteuta ihanteesi.
Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:
1) Elokapinan ja Återställ Våtmarker'n aktivistit kritisoivat Neovan ilmastokriisiä kiihdyttävää turvetuotantoa.
Elokapina lehdistötiedote 25.9.2024. Elokapina ja Återställ Våtmarker kritisoivat Neovan toimintaa Ruotsissa - Eduskuntatalon pylväät verenpunaisina.
HS 25.9.2024. Eduskuntatalon suunnittelijan jälkeläinen puolustaa rakennusta värjänneitä aktivisteja: ”Hieno estetiikan taju”.
HS 26.9.2024. Lajinsa viimeiset.
2) Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puheenvuoro YK:n yleiskokouksen 79. yleiskeskustelussa New Yorkissa 25. syyskuuta 2024.
3) Suomen viennin positiivinen hiilikädenjälki
4) Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n vihreitä joukkolainoja koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi & WWF:n lausunto.
Valtioneuvosto. Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n vihreitä joukkolainoja koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi.
WWF:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle
5) Energiamurros Suomessa: Aurinkopaneelit luovat maaseudulle uusia mahdollisuuksia toimeentuloon. Pankkikonserni SEBin pääosin omistama Locus Energyn suunnitelmat uhkaavat virtavesiä ennallistavia patojenpurkutoimia.
HS 25.9.2024. Pellot paneeleiksi.
HS 24.9.2024. Ruotsalaisjätti osti Suomesta padon, joka piti purkaa ympäristönsuojelun nimissä – Se saattaa olla vasta alkua.
Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:
1) Yhdysvaltojen presidentinvaalit & ilmastonmuutos. Miten ilmastoasiat ovat olleet tähän mennessä esillä vaaliväittelyissä ja uutisoinnissa?
The New York Times 11.9.2024. Climate at the Debate: Trump Ignored the Question and Harris Hedged.
2) Suomen 10 suurimman kaupunkien sitoumus luontokadon pysäyttämiseen. Kaupungeilla on keskeinen rooli luontokadon pysäyttämisessä, sillä ne kuluttavat 75 prosenttia luonnonvaroista ja tuottavat 60–80 prosenttia ilmastopäästöistä. Millaisia konkreettisia tekoja sitoumuksen pohjalta voidaan odottaa?
Tampere 11.9.2024. Suomen 10 suurimman kaupungin johtajat sitoutuvat luontokadon pysäyttämiseen.
3) Kiertotalouden green deal. Suomi on kiertotalousasteessa huomattavasti muita maita jäljessä ja kulutamme eniten luonnonvaroja henkeä kohden koko EU:ssa. Tämän vuoksi kiertotalouden green deal on todella tarpeen. Ei riitä, että yritämme olla ajatusjohtajia, vaan tekojakin tarvitaan.
4) Raakut & suojelua tukevan sääntelyn tarve. Vanhojen metsien suojelukriteerit. Miksi luonnonsuojelua tukevalla sääntelyllä on väliä? Voidaanko vapaaehtoisiin suojelutoimiin luottaa nykyisten näyttöjen valossa?
Yle 7.9.2024. Metsähallituskin hakkasi jopa 10 metrin päästä raakkujoesta – perustelee, miksi.
5) Kansalaistoiminnan roolia Suomen kokonaisturvallisuuden osalta ei ole vielä ymmärretty ja valjastettu yhteiskunnassamme riittävästi, esim. ilmastokriisiä ja sen tuhoja silmällä pitäen.
Syke 10.9.2024. Kansalaistoiminnan merkitys kriiseihin varautumisessa huomattava.
6) Kirjavinkki:
Benjamin Pitkänen & Pavel Tahkovuori (2024).
Rakkaat eläimet, joita syömme.
Kirjassa Viral Vegansin aktiivit etsivät ratkaisuja ruoantuotannon haasteisiin. Mukana paljon haastatteluja alan asiantuntijoilta. Voiko rakkaita eläimiä syödä? Mitä niistä ja millä perusteilla?
Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:
1) Ennallistamisasetus tuli voimaan EU:ssa. Komission arvion mukaan toimien hyödyt ovat moninkertaiset verrattuna kuluihin, ja hyödyt lasketaan 10 miljardiksi. Alkuperäinen kustannusarvio on myös ylimitoitettu. Mitkä ovat ennallistamisen hyödyt Suomelle?
WWF 17.8.2024. Ennallistamisasetus tuli voimaan - Ennallistamisen hyödyt ovat valtaisat.
Ympäristöministeriö. Ennallistamisasetus.
2) Stora Ensoa epäillään törkeästä luonnonsuojelurikoksesta Suomussalmen Hukkajoella. Metsätyökoneet ovat aiheuttaneet tuhansien uhanalaisien jokihelmisilmukoiden kuoleman. Mitä tästä voidaan ottaa opiksi? Entä kuka vastaa vahingoista ja niiden korjaamisesta? Entä kompensoiko yhtiö aiheuttamiensa jokihelmisimpukoiden tuhot myös jotenkin?
Yle 5.9.2024: Kainuun ely-keskus tänään tarkastuskäynnille paikkaan, jossa epäillään toista raakkurikkomusta
Yle 30.8.2024. Stora Enson tutkinta Hukkajoen tapahtumista valmistui: monet ongelmat johtivat raakkukuolemiin.
Yle 29.8.2024. Isot metsäyhtiöt eivät koe tarvetta muuttaa toimintaansa – Stora Enso löysi jo toisen raakkujoen ylityksen
Yle 26.8.2024: Stora Enson toimitusjohtaja pyytää anteeksi raakkutuhoja: ”Me maksamme Hukkajoen pelastamisen”
Yle 22.8.2024: Raakkutuhojen hinta voi nousta miljooniin – Stora Enso ei halua ottaa kantaa siihen, kuka maksaa
Yle 23.8.2024: Metsätyökoneet ylittivät Suomussalmen raakkujoen jopa 400 kertaa, arvioi Metsähallitus – Stora Enso: joen yli on menty useasti
Yle 21.8.2024: Uhanalaisia raakkuja kuoli, kun Stora Enson metsäkoneet jyristelivät joen yli – poliisi tutkii törkeänä luonnonsuojelurikoksena
3) Vanhojen metsien suojelukriteereitä vaaditaan laadittavaksi uudelleen - avoimesti ja tiedeperusteisesti. Hallituksen esitys suojelukriteereistä on omiaan kiihdyttämään luontokatoa entisestään.
Koneen Säätiö 8.8.2024. Jo yli 350 ympäristöalan tutkijaa vetoaa hallitukseen: vanhojen metsien kriteerit on määriteltävä uudelleen.
Hallituksen esitys vanhojen metsien suojelukriteereistä (lausuntokierros päättyi 7.8.2024)
4) Ilmastokanne hallitukselle: Ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat haastaneet Orpon hallituksen oikeuteen riittämättömien ilmastotoimien vuoksi. Kuinka todennäköistä on että korkein hallinto-oikeus ottaa asian käsittelyyn ja asia etenee oikeudenkäyntiin? Mitä vaikutusta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ennakkotapauksella voi olla?
Yle 22.8.2024: ”Maailmanhistorian laajin ihmisoikeusloukkaus” – järjestöt vievät Orpon hallituksen riittämättömät ilmastotoimet oikeuteen
Yle 22.8.2024. Tällä kertaa järjestöjen ilmastokanne voi viedä Suomen hallituksen oikeuteen – ”Hyvinkin tehokas tapa”
5) Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on käynnistänyt selvityksen Suomen ilmastopolitiikasta ja siitä, millaisiin tietoihin nojaten Suomen ilmastotoimia suunnitellaan. Selvitys valmistuu vuoden kuluttua. Puutteellisin tiedoin tehdyt toimet voivat johtaa miljardilaskuun
Yle 28.8.2024. VTV syynää tarkastuksessaan, miten hyvää ilmastotietoa Suomen virkakoneisto tuottaa
HS 22.8.2024: Hallituksen bensapäätös uhkaa tulla Suomelle kalliiksi, Ilmastopaneeli laskee
6) Ohjelmavinkki. Kerttu Kotakorven ja Markku Sipin uusi sarja Toivoa etsimässä antaa toivoa ilmastokriisin keskellä. Lämmin suositus tähän syksyyn!