Kukapa meistä ei olisi joskus painanut aamulla torkkukytkintä herätyskellon soidessa, ja ajatellut: “Vielä ihan hetki…” Lopulta – pahimmillaan jo seitsemännen kerran jälkeen – sitä huomaa olevansa entistäkin uneliaampi ja ärtyneempi. Kiire painaa niskaan, vaikka tarkoitus oli aloittaa päivä rauhassa ja levollisesti. Mistä tässä oikein on kyse? Torkuttaminen on tuttu ja yleinen ilmiö, mutta sen vaikutuksia unen laatuun, vireystilaan ja suorituskykyyn on alettu tutkia vasta viime vuosina tarkemmin. Joidenkin tutkimusten mukaan torkuttaminen voi hetkellisesti parantaa kognitiivista suorituskykyä heti heräämisen jälkeen – mutta tämä vaikutus häviää nopeasti. Toisaalta heräilyn pidentäminen voi joillekin auttaa siirtymään vähitellen hereille kevyemmän unen kautta, erityisesti jos unisykli osuu sopivasti. Onko torkuttaminen siis keino lisätä aivojen reagointikykyä vai tapa, joka sotkee unirytmiä ja häiritsee vieressä nukkuvaa kumppania? Ja jos torkuttaminen on muodostunut haitalliseksi tavaksi, miten siitä voisi opetella eroon? Tervetuloa mukaan jaksoon, jonka voit kuunnella vaikkapa torkuttamisen sijaan – tai sen lomassa. Tai sitten päätetään yhdessä jättää torkku tänään kokonaan väliin ja mennään suoraan keittämään aamukahvit. ☕️ Antoisaa podihetkeä toivottaen, Team Ihmiskoodin torkun murjojat, Pauski & Peltsi ⸻ Viittauksia ja lähteitä: • Sundelin, T. et al. (2023). “Snoozing behavior and cognitive alertness after waking.” Journal of Sleep Research. https://doi.org/10.1111/jsr.14054 St-Onge, M.-P., Columbia University Sleep and Circadian Research Center. American Academy of Sleep Medicine (AASM): Suositukset unihygieniasta ja heräämisrutiineista. Huberman, A. (2022). Huberman Lab Podcast – Jakso unisykleistä ja vireystilan säätelystä. https://www.nature.com/articles/s41598-025-99563-y#Sec9 https://blogs.cdc.gov/niosh-science-blog/2021/04/27/nightshift-cancer/