Digiteknologia on mullistanut tapamme tehdä työtä. Samalla aivoillamme on täysi työ pysyä mukana jatkuvien keskeytysten ja tietotulvan keskellä. Miten voimme rakentaa mieliystävällisempää työelämää, joka tukee keskittymistä, palautumista ja oppimista?
Jaksossa Markuksen vieraana on aivotutkija ja Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Minna Huotilainen, joka avaa tuoreimman tutkimuksen valossa, mikä nykytyössä haastaa hyvinvointiamme – ja miksi ihmisyys on tärkein voimavaramme myös tulevaisuudessa.
--
Minna Huotilainen tunnetaan työstään inhimillisen työelämän puolestapuhujana ja aivotutkimuksen kansantajuistajana. Minnalta on ilmestynyt mm. teokset Keskittymiskyvyn elvytysopas, Aivot työssä ja Tunne aivosi.
Tutustu Minnan työhön:
https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/minna-huotilainen/
Moni tuntee hengitysharjoitusten hyödyt keholle ja mielelle joogan tai meditaation kautta. Mutta entä jos hengityksellä on tunnettujen hyvinvointivaikutusten lisäksi syvempi yhteys aivoterveyteemme – ja muistiimme?
Jaksossa Markuksen vieraana on Oulun yliopiston väitöstutkija Ulla Salmi, joka on mukana uraauurtavassa suomalaisessa tutkimuksessa, jossa moderni aivotiede ja -teknologia kohtaa ikivanhan joogaperinteen.
OFNI-tutkimusryhmän tavoitteena on selvittää, voivatko hengitystekniikat tukea aivojen puhdistusjärjestelmää ja tarjota tulevaisuudessa uusia, ei-lääkkeellisiä keinoja muistisairauksien, kuten Alzheimerin ehkäisyyn ja hoitoon.
--
Ulla Salmi on insinööri, liikuntatieteen maisteri, sertifioitu joogaopettaja ja väitöstutkija Oulun yliopistossa.
Tutustu Ullan ja OFNI-tutkimustiimin työhön: oulu-functional-neuroimaging-ofni
Yhä useampi kamppailee unettomuuden, ahdistuksen ja stressin kaltaisten mielen haasteiden kanssa, saamatta helpotusta lääkkeistä, itsehoidosta tai terapiasta. Mitä jos ylivirittyneitä aivoja voisi opettaa rauhoittumaan ja palautumaan – täysin tiedostamatta, televisioruutua katsomalla?
Jaksossa sukelletaan uuden aivotutkimuksen ja -teknologian mahdollisuuksiin psyykkisten ja neuroperäisten oireiden hoidon tukena. Vieraana on neurofeedbackin suomalaisena pioneerina tunnettu Marja Vihervaara, jonka tie on kulkenut lääkärin työstä omakohtaiseen uupumukseen ja edelleen syvempään ymmärrykseen läpi elämän oppivasta ihmismielestä.
Keskustelussa avataan, miten aivojen palkitsemiseen perustuva neurofeedback toimii, ja milloin siitä voi olla apua. Samalla pysähdytään pohtimaan, miksi on tärkeää etsiä rohkeasti uusia keinoja perinteisen lääketieteen rinnalle mielenterveyden vahvistamiseksi.
–
Marja Vihervaara on psykiatri, psykoterapeutti ja toinen neurofeedback-hoitoihin erikoistuneen Nemoy Oy:n perustajista. Hän tukee nykyään ihmisiä henkisen valmennuksen keinoin, voimavaroja ja mielentaitoja vahvistaen.
Luonto tarjoaa tutkitusti monia hyötyjä mielelle ja keholle. Mutta voiko luonnon terveysvaikutuksia saavuttaa “menemättä metsään”? Mitä on virtuaalinen luontokokemus, ja miksi luonto täytyy joskus viedä ihmisen luo – eikä toisinpäin?
Jaksossa Kukunorin Markus Raivio ja LUKEn tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen tarkastelevat luonnon mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistäjänä uusimman tutkimuksen ja teknologisten innovaatioiden valossa.
Keskustelu avaa lupaavia näkymiä tulevaisuuteen, jossa luonnon terveyshyödyt saadaan entistä helpommin kaikkien ulottuville ja osaksi yhteiskunnan toimintoja, kuten mielenterveys- ja vanhustyötä, työelämää ja kaupunkisuunnittelua. Samalla jakso kutsuu kuulijan pohtimaan henkilökohtaista luontosuhdetta:
Miksi jokaisen meistä kannattaisi vahvistaa yhteyttään luontoon – ja samalla itseensä?
—
Liisa Tyrväinen on metsätieteilijä, Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tutkimusprofessori ja yksi Suomen johtavista luontohyvinvoinnin asiantuntijoista. Hän on perehtynyt muun muassa suomalaisten luontokokemuksiin, virtuaali- ja lähiluonnon terveysvaikutuksiin sekä osallistunut kansallisen luontoterveysohjelman valmisteluun.
Tutustu Liisan tutkimukseen ja jaksossa esiin nousseeseen Viikin VirtuLabiin:
https://www.luke.fi/fi/asiantuntijat/liisa-tyrvainen/julkaisut
https://www.luke.fi/fi/tutkimus/tutkimusinfrastruktuurit/virtulab-tutkimusta-virtuaaliluonnosta
Suomen talous yskii, luonnon monimuotoisuus köyhtyy ja yhteiskunta eriarvoistuu. Voisiko toivo parempaan huomiseen löytyä aineettomista innovaatioista?
Uudistuneen podcastin avausjaksossa Sitran Eeva Hellström ja Kukunorin Markus Raivio keskustelevat tulevaisuuden kestävästä hyvinvoinnista, joka perustuu kulutuskeskeisen talouskasvun sijaan inhimilliseen pääomaan ja sen jakamiseen:
Mitä ovat aineettomat innovaatiot, ja miten ne voivat vastata aikamme suuriin haasteisiin? Millaista muutosta ne edellyttävät työelämässä, koulutuksessa ja arjen ajattelutavoissamme?
Kuuntele jakso, joka kutsuu ajattelemaan menestyksen ja hyvinvoinnin arvoa aivan uudella tavalla!
—
Eeva Hellström on Sitran johtava asiantuntija, joka työskentelee erityisesti talouden tulevaisuuskysymysten parissa. Hän oli toteuttamassa 2025 Tulevaisuusfoorumia, jossa eri alojen asiantuntijat etsivät ratkaisuja kestävien aineettomien innovaatioiden edistämiseksi Suomessa.
Lue lisää aiheesta:
https://www.sitra.fi/julkaisut/aineeton-talous/
https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuusbarometri-2025/
https://www.sitra.fi/artikkelit/talouden-tulevaisuus-voidaan-kirjoittaa-uusiksi/
Miksi jotkut ihmiset kuormittuvat tai palautuvat työstä helpommin kuin toiset? Entä miksi yksilölliset erot ovat niin merkityksellisiä työhyvinvoinnin kannalta?
Jaksossa Mielenturvaa-verkostoa koordinoiva Soilikki Viljanen ja psykologi Anniina Virtanen Työterveyslaitokselta keskustelevat siitä, miten ihmisen persoonallisuus ja henkilökohtaiset tarpeet muokkaavat työssäjaksamista ja palautumista. Anniina avaa kuulijoille, mitä tarkoittaa oman "työminän" ymmärtäminen ja kuinka työn tuunaaminen voi auttaa luomaan tasapainoa ja uutta merkityksellisyyttä työelämään.
---
Anniina Virtanen (PsT) on psykologi, kouluttaja ja työhyvinvoinnin kehittämiseen erikoistunut asiantuntija. Anniina väitteli psykologian tohtoriksi 2021 aiheenaan opettajien työkuormituksesta palautuminen, ja on julkaissut tunnetut tietokirjat Psykologinen palautuminen (2021) sekä Tunne työminäsi (2024). Lue lisää täältä.
Joka kolmas nainen ja joka kuudes mies Suomessa on kokenut elämänsä aikana fyysistä parisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa. Miten vahingollisesta suhteesta voi päästä irti ja miten lähisuhdeväkivaltaan voi puuttua? Kuinka jokainen meistä voi rikkoa vaikenemisen kulttuuria?
Lähisuhdeväkivalta on yhä vaiettu ongelma, jonka vaikutukset ovat vakavia ja ulottuvat laajalle yhteiskunnassa – useimpiin meistä joko suoraan tai läheisten kautta. Jaksossa Anita ja lähisuhdeväkivallan vastaisen työn asiantuntija Katja Kytölä johdattavat kuulijan kodeissa tapahtuvan väkivallan todellisuuteen ja ilmiön tunnistamisen haasteisiin. Yhdessä pohditaan myös AinoAidin kaltaisia uusia, konkreettisia keinoja, joiden avulla voidaan auttaa ja tukea paremmin niin väkivallan uhreja kuin läheisiä ja ammattilaisia.
—
Katja Kytölä on ratkaisukeskeinen terapeutti ja lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija. Katja työskentelee Hyvinpitely-nimisen lähisuhdeväkivaltatyön yksikössä ja AinoAid-palvelun sisältövastaavana. Katja on kirjoittanut kirjan “Pahoinpitelystä hyvinpitelyyn – lähisuhdeväkivalta ja siitä selviytyminen” (2021).
Kaipaatko apua lähisuhdeväkivaltaan tai tukea väkivallan uhrin auttamiseen?
AinoAid™ on digitaalinen palvelu, joka tarjoaa ohjausta, tietoa ja apua lähisuhdeväkivaltaa kohtaaville, läheisille ja ammattilaisille. Palvelun chatbot ja tietopankki nopeuttavat avun saantia tarjoten helpon, anonyymin ja luotettavan kanavan avun saamiseksi.
Lue lisää: https://ainoaid.fi/fi-fi
Pelaamisen haittavaikutuksista puhutaan paljon, mutta mitä positiivisia vaikutuksia pelaamisella on ihmisen hyvinvointiin? Entä miten pelit, pelisuunnittelu ja pelitaide voivat edistää yhteiskunnallista osallisuutta ja kulttuurista hyvinvointia?
Jaksossa koodataan uusiksi käsityksiä pelimaailmasta ja sukelletaan syvälle pelaamisen ja hyvinvoinnin välisiin positiivisiin yhteyksiin. Markuksen vieraana on suomalaisen pelisuunnittelun ja -taiteen uranuurtaja Jaakko Kemppainen. Keskustelussa pohditaan muun muassa pelaamisen ja pelisuunnittelun lupaavista mahdollisuuksista niin yksilön elämänhallintaan, mielenterveyden kuin kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen tukemiseen.
–
Jaakko Kemppainen on pelisuunnittelun ja digitaalisen kulttuurin tutkimuksen maisteri, kirjailija ja Suomen ensimmäinen pelitaiteen läänintaiteilija (Taike, 2019–2023). Tutustu Jaakon teokseen “Pelit tekevät hyvää” (Aviador 2024):
Mitä kiitollisuus oikeastaan on? Tarvitseeko kiitollisuutta kokea hetkinä, jolloin elämä tuntuu olevan pelkkää alamäkeä? Onko kiitollisuus vain pinnallista positiivisuushöttöä, vai voiko siitä olla meille aitoa hyötyä?
Jaksossa sukelletaan syvälle kiitollisuuden maailmaan yhdessä motivaatio- ja menestysvalmentaja Johanna Huhtamäen kanssa. Johanna avaa keskustelussa kiitollisuuden käsitettä sekä kiitollisuuden kokemisen hyötyjä ja esteitä omiin kokemuksiinsa ja tutkittuun tietoon pohjautuen. Lopussa myös pohditaan ympärillä tapahtuvien asioiden ja muiden ihmisten osuutta kiitollisuuden kokemiseen.
–
Podcastissa siteerattu kirja:
Johanna Huhtamäki & Vappu Pimiä: Valon antajat - Kiitä unelmasi todeksi
–
Johanna Huhtamäki on kansainvälisesti palkittu johtajuuden kehittäjä, joka tekee väitöstutkimusta positiivisesta organisaatiopsykologista yhdysvaltalaisessa yliopistossa. Hän on positiivisen psykologian maisteri (MAPPCP), tuotantoalojen diplomi-insinööri, ratkaisukeskeinen terapeutti ja ammatillinen opettaja, joka työskentelee kouluttajana, konsulttina ja tietokirjailijana. Johanna yhdistää työssään laaja-alaista teoriatietoutta vahvaan käytännön työelämäkokemukseen organisaatioiden kehittämisestä ja esihenkilönä toimimisesta.
Yhteyden Johannaan saat:
www.instagram.com/johannahuhtamaki
Yhdenvertaisuutta juhlistava Outsider Art Festival antaa vuosittain kasvot suomalaisen outsider-taiteen koko kirjolle musiikista kuvataiteisiin, kirjallisuuteen ja elokuviin.
Mutta mistä outsider-taiteessa on lopulta kyse ja kuinka genre eroaa perinteisistä taiteen muodoista? Kuka onkaan lopulta in, kuka out – ja onko rajanveto edes tarpeen taiteessa, joka on aina ammentanut inspiraatiota yhteiskunnan marginaalista?
Jaksossa sukellamme Helsingissä 15.–25.8. järjestettävän OAF:n backstagelle. Markuksen vieraina ovat festareiden voimahahmot Teuvo “Teukka” Merkkiniemi ja Arttu Partinen, jotka avaavat kuulijoille OAF:n laajaa työtä outsider-taiteilijoiden esiintuomiseksi osana suomalaista kulttuurikenttää. Yhdessä pohditaan myös mielen hyvinvoinnin ja taiteen suhdetta toisiinsa; kuinka voisimme tukea marginaalista ponnistavia taiteilijoita ajassa, jossa entistä harvempi saa äänensä kuuluviin?
- - - - - -
OAF:n tavoitteena on tukea outsider-taiteilijoiden ja marginaalikulttuurin yhdenvertaista asemaa suomalaisessa taiteessa. Yhdenvertaisuustyö toteutuu yhteistyönä laajan verkoston kanssa. Kukunori on yksi OAF:n pitkäaikaisista yhteistyökumppaneista. OAF festivaalia tuottaa Pertin Valinta, maailman ensimmäinen kehitysvammaisten henkilöiden perustama yhteiskunnallinen yritys.
Tutustu 2024 festivaaliohjelmaan: https://outsiderart.fi/
Yhä useampi opiskelija kokee suorituspaineita, uupumusta tai yksinäisyyttä. Millaiset asiat opiskeluarjessa aiheuttavat kuormitusta ja millaisia yhteiskunnallisia trendejä haasteiden taustalta löytyy? Mitä keinoja voimme löytää opiskelijoiden heikentyneen mielenterveystilanteen parantamiseksi?
Näitä ja muita ajankohtaisia kysymyksiä pohditaan jaksossa, jossa Nyyti ry:n Tommi Yläkangas ja Suomen ylioppilaskuntien liiton Jesse Häyhä liittyvät Anitan seuraan. Jakso tarjoaa tuoreita näkökulmia opiskelijoiden hyvinvoinnin tilanteeseen sekä erilaisiin mahdollisuuksiin rakentaa mieliystävällisempää opiskeluympäristöä ja -arkea:
”Vertaistuki ja ennaltaehkäisevä näkökulma on ihan ydinjuttu. On tärkeää, että opiskelijan arjessa on sosiaalisia kohtaamisia ja yhteisön tukea mielenterveysasioissa. Aika moni asia voi ratketa vertaistuen kautta.”
–
Opiskelija: kaipaatko apua arjen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä? Nyyti ry tarjoaa opiskelijoille tietoa, vertaistukea, chat-palveluja ja ryhmätoimintaa. Lue lisää: https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL on opiskelijajärjestö, joka edustaa noin 140 000 yliopisto-opiskelijaa Suomessa. Etsitkö mahdollisuuksia vaikuttaa opiskelijoiden hyvinvointiasioissa? Lue lisää: https://syl.fi/vaikuttaminen/
Globaali metakriisi ravistelee totuttuja ajattelumalleja, yhteiskunnallisia rakenteita ja ihmisten uskoa tulevaan. Kuinka lähdemme ratkomaan vaikeita ja toisiinsa kytkeytyneitä haasteita, jotka vaikuttavat niin ekologiseen, taloudelliseen kuin inhimilliseen hyvinvointiin – ja koko maapallon tulevaisuuteen? Voisiko jokainen meistä olla arjessaan muutoksentekijä?
Podcastin erikoisjaksossa Waves Summit 2024 -tapahtuman muutoksentekijät Markus Raivio, Minttu Jaakkola (Puistokatu 4) ja Thomas Holm (Leapfrog Projects) istuvat alas pohtimaan, mistä metakriisissä on lopulta kyse ja mitä positiivinen muutos vaatii niin yksilöiltä, yrityksiltä kuin yhteiskunnilta.
Ovatko ratkaisun ytimessä teknologiset innovaatiot ja tekoäly – vai löytyykö vastaus toiveikkaaseen tulevaisuuteen sittenkin ihmisyydestä itsestään?
---
Helsingissä 3.-4.4. järjestettävä Waves Summit 2024 on yhteiskunnallisten innovaatioiden huipputapahtuma ja muutoksentekijöiden kohtaamispaikka, jonka tavoitteena on lujittaa yhteiskunnan eri sektoreiden välistä yhteistyötä ja vauhdittaa kestävää, systeemistä muutosta niin Suomessa kuin maailmalla. Kukunori toimii tapahtuman yhteistyökumppanina.
Lue lisää: waves-forum.fi
Raha ei tunnetusti tuo onnea, mutta vaikuttaa tutkitusti niin henkiseen kuin fyysiseen hyvinvointiimme. Miksi avoimen rahapuheen ja arjen taloustaitojen edistäminen on tärkeää, erityisesti lapsiperheiden näkökulmasta? Entä mitä voisimme tehdä yhteiskunnan tasolla, jotta kaikkien taloudellinen hyvinvointi lisääntyisi?
Jaksossa kuulemme suoraa, mutta positiivista puhetta rahasta, kun Anita saa vieraakseen Naiset puhuu rahasta -blogi- ja someyhteisöä luotsaavan Päivi Ilmarisen. Sosiaalialalla työskentelevä Päivi on nähnyt uransa varrella ihmisten talousvaikeuksien kirjon ja ylisukupolvisuuden haasteet:
“Kaikki lähtee siitä, millaisia rahataitoja me opitaan lapsuudesta lähtien ja miten me suhtaudutaan rahaan. Kun raha-asiat ovat kunnossa, meidän on paljon helpompi olla ja elää.”
--
Naiset puhuu rahasta -yhteisön tavoitteena on lisätä rahapuhetta ja -tietoa erityisesti naisten keskuudessa. Tutustu toimintaan verkkosivuilla https://naisetpuhuurahasta.fi ja Instagramissa https://www.instagram.com/naisetpuhuurahasta/
Muita hyödyllisiä linkkejä:
Kuinka yhdenvertaisuus toteutuu tänä päivänä suomalaisessa yhteiskunnassa romaninuorten osalta? Entä millä keinoilla nuoren osallisuuden kokemusta voidaan tukea ja sitä rajoittavia esteitä purkaa niin yksilön mielessä kuin yhteisöjen ja ihmisten välillä?
Markuksen kanssa päivän polttavasta aiheesta keskustelevat Romanifoorumin Allan Lindberg ja Kyösti Florin, jotka omalla työllään ja esimerkillään ravistelevat kulttuurisia ennakkoluuloja, luovat rakentavaa vuoropuhelua ja tulevaisuuden toivoa romaniyhteisöjen nuorille. Esimerkkinä tästä on Romanifoorumin ja DIAK:n Mahdollisuus osallisuuteen -yhteishanke, jolla rohkaistaan romaninuoria löytämään voimavaransa ja paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa, työelämässä ja opinnoissa:
"Osallisuuteen liittyy vahvasti oman arvon löytyminen, mutta myös se että alkaa arvostamaan toista ihmistä. Se vaikuttaa asenteisiin ja siihen että alkaa nähdä enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Meissä on enemmän samanlaisuutta kuin erilaisuutta."
---
Suomen Romanifoorumi on suomalaisten romanijärjestöjen keskusliitto ja Kukunori ry:n jäsenjärjestö. Voit tutustua DIAK:n ja Romanifoorumin Mahdollisuus osallisuuteen -yhteishankkeeseen osoitteessa: mahdollisuusosallisuuteen.fi
Kuinka elää hyvin ja onnellisesti? Voiko avain aitoon hyvinvointiin löytyä yksilölähtöisen onnellisuuden tavoittelun sijaan yhteisen hyvän edistämisestä? Entä mikä rooli yhteisöillä ja yrityksillä on osana “merkityksellisyyden vallankumousta”?
Vuoden 2024 ensimmäisessä podcast-jaksossa liikutaan ihmiselämän suurten kysymysten ja globaalien haasteiden äärellä. Modernin ajan yksilökeskeistä onnellisuuskulttuuria haastavat Markus, Elisa & Anniina, jotka monien muiden tavoin ovat lähteneet etsimään merkityksellisyyttä ja hyvinvointia elämäänsä yhteiskunnallisen yrittämisen ja muiden ihmisten auttamisen kautta: “On paljon antoisampaa miettiä, miten voisin olla hyödyksi muille, kuin se, miten voin hyötyä tästä itse.“
–
Start up Refugeesista tuttu Elisa Vepsäläinen haastatteli 2023 julkaistuun kirjaansa “Merkityksellisyyden taito” 20 inspiroivaa suomalaista, jotka tunnetaan työstään yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi Suomessa ja maailmalla.
Visit Natives -matkailuyrityksen perustaja ja Afrikan kulttuuritutkija Anniina Sandberg on yksi Elisan kirjan haastateltavista. Sandberg omistanut elämäntyönsä alkuperäiskansojen kulttuurin elinvoimaisuuden edistämiseen Tansaniassa ja Norjassa.
Miltä näyttää mielenterveystyö Keniassa? Millainen kansainvälinen yhteistyö luo pohjaa pysyvälle muutokselle ja yhdenvertaisen hyvinvoinnin edistämiselle?
Jaksossa Anita Patanen ja Markus Raivio pureutuvat kansainväliseen yhteistyöhön globaalissa etelässä Kukunorin kulttuuripajaprojektin kautta. Jaksossa pohditaan millainen toiminta edistää aidosti paikallisten hyvinvoinnin lisääntymistä ja osallisuutta, erityisesti vähemmistöissä. Kuulemme myös terveisiä Keniasta vastavalmistuneilta Mental Health Ambassadoreilta, jotka käynnistävät GFP-kulttuuripajatoimintaa paikallisissa järjestöissä.
–
Kenian kulttuuripajaprojekti on osa Making More Health-ohjelmaa, joka yhdistää globaalit ja paikalliset toimijat yhteistyöhön sosiaalisen muutoksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi eri puolilla maailmaa. Vuonna 2023 Kukunori on kouluttanut paikallisia Mental Health Ambassadoreja, jotka lähtevät käynnistämään ohjattuun toiminnalliseen vertaistukeen (GFP) perustuvaa ryhmätoimintaa Kenian ensimmäisissä kulttuuripajoissa mm. Webuyessa ja Nairobissa.
Mistä GFP-mallin kulttuuripajoissa on kyse? Lue lisää täältä:
https://www.kukunori.fi/kulttuuripaja/
Suomalaisen työelämän mielenterveyspoissaolot jatkavat kasvua – mikä neuvoksi? Mitä jos työnantajat ottaisivat laajempaa sosiaalista vastuuta työntekijöistään? Voisiko avain parempaan hyvinvointiin löytyä inhimillisten perusasioiden ääreltä?
Jaksossa Baronan työkyky- ja hyvinvointiasioista vastaava Jenni Närvä ja Mielenturvaa-verkoston Soilikki Viljanen keskustelevat työelämän mielen hyvinvointia edistävistä uusista ratkaisuista ja näkökulmista.
Yksi rohkeista avauksista on Jennin Baronalla luotsaama Hyvinvointitiimi-malli, joka toimii etenkin nuorille työntekijöille ennakoivana ensitukena vaikeassa elämäntilanteessa, olipa kyseessä vapaa-aika tai työ: "Ne voi olla arkisia juttuja, jotka saa mielen matalaksi. Liian usein asioita, jotka kuuluvat työpaikoille tai muun tuen piiriin, ulkoistetaan työterveyshuoltoon.”
Mielenturvaa on työelämän toimijoista koostuva verkosto, jonka tavoitteena on tehdä mielenterveyden vahvistamisesta osa jokapäiväistä arkea kaikilla työpaikoilla.
Barona on yksi Mielenturvaa-verkoston perustajista ja Suomen suurimpiin kuuluva työnantaja, joka tarjoaa monelle nuorelle elämän ensimmäisen työpaikan. Uudella Hyvinvointitiimillä halutaan edistää työntekijöiden kokonaishyvinvointia osana työkykyä ennakoivan tuen kautta. Malli otettiin käyttöön keväällä 2023 ja tulokset ovat lupaavia.
Kenet haluaisit vieraaksi? Mitä mieltä olet podcastista? Mitä kysymyksiä sinulle herää? Laita meille ideoita, kysymyksiä ja palautetta maililla hyvinvoinnintulevaisuus@kukunori.fi tai Facebookissa Kukunori Ry
Mitä tapahtuu, kun kutsumustyö ajaa loppuun? Kuinka töihin paluu onnistuu vuosien uupumus- ja sairauslomakierteen jälkeen? Entä mikä rooli työyhteisöllä voi olla matkalla kohti toipumista?
Jaksossa alakoulun opettaja Soja Männistö jakaa kokemuksensa työuupumuksesta ja siitä toipumisesta Mielenturvaa-verkostoa koordinoivan Soilikki Viljasen haastattelemana. Sojan kertomus haastaa perinteiset työelämän selviytymistarinat ja on rohkaiseva esimerkki siitä, kuinka suunta kohti parempaa hyvinvointia ei aina vaadi täydellistä alanvaihtoa. Soja ja Soilikki pohtivat niin työyhteisön merkitystä osana toipumista kuin opettajien työssäjaksamista: kuinka 2020-luvun koulumaailmassa voitaisiin tukea paremmin opettajien mielen hyvinvointia?
Herättikö jakso kysymyksiä? Haluaisitko, että Soja jakaisi tarinansa työpaikallanne?
Soja toimii opetustyönsä ohella vierailevana kokemusasiantuntijana erilaisissa työyhteisöissä ja asiantuntijaorganisaatioissa. Ota yhteyttä, kysy lisää tai laita palautetta: hyvinvoinnintulevaisuus@kukunori.fi tai Facebookissa Kukunori Ry
Mielenturvaa-verkoston tavoite on tehdä mielenterveyden vahvistamisesta osa jokapäiväistä arkea kaikilla työpaikoilla. Lue lisää ja haasta työhteisösi mukaan: https://mielenturvaa.fi/
Mitä kuuluu Havukoski? Asukkaat kertovat vantaalaisesta lähiöarjesta
Millaista on lähiöelämä Vantaan Havukoskella? Mistä on hyvä havislainen arki tehty? Kuuntele katuradiomme erikoislähetys Meidän Havis! -asukastapahtumasta.
Kukunorin ja Hyvän arjen rakentajien järjestämä Meidän Havis! -tapahtuma kokosi Havukosken lähiön asukkaat 26.8. yhteisölliseen puistopäivään. Podcast-jaksossa kuullaan katuradion erikoislähetys suoraan tapahtumapaikalta, jossa Kukunorin Markus ja Pietari jalkautuivat yleisön pariin ja tiedustelivat asukkaiden ajatuksia omasta kotilähiöstään ja yhteisöstään:
“Pidetään meininki samana, ollaan hyviä tyyppejä. Kyl me pärjätään hei.”
—
Ensimmäistä kertaa järjestetty Meidän Havis! -tapahtuma on osa Havukoskella käynnistynyttä Hyvän arjen rakentajat -ohjelmaa, jossa yhdeksän suomalaista kolmannen sektorin järjestöä, kunta ja hyvinvointialue rakentavat yhdessä hyvinvointia ja arkea tukevia palveluja seudun lapsiperheille, nuorille ja ikäihmisille vuosina 2023–2025.
Mukana Hyvän arjen rakentajissa ovat: Kukunori ry, Aseman Lapset, Diakonissalaitos, Aspa-säätiö, HelsinkiMissio, Lasten ja nuorten keskus, Mieli ry/Sekasin Kollektiivi, SOS-Lapsikylä, Suomen Punainen Risti sekä Vantaan kaupunki ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Toimintaa tukee Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö.
Lue tiedote asukastapahtumasta: https://www.kukunori.fi/meidan-havis-tapahtuma-toi-alueen-asukkaat-yhteen/
Lisätietoa Hyvän arjen rakentajat -ohjelmasta: https://pss-saatio.fi/hyvan-arjen-rakentajat/
Lisääkö urheilu hyvinvointia vai jopa haastaa sitä? Millaista liikkumista meidän tulisi tukea yhteiskunnassa ja miten saada kaikki mukaan?Jaksossa Anita Patanen ja Kävelyfutiksen vastaava Aapo Kotkavuori keskustelevat urheilun, liikkumisen ja hyvinvoinnin suhteesta. Entiset kilpaurheilijat avaavat mistä motivaatio liikkumiseen on noussut eri elämänvaiheissa ja miten oma suhtautuminen urheiluun ja hyvinvointiin on muuttunut vuosien varrella. Kävelyfutiksen kautta keskustelussa pohditaan myös liikunnan yhteiskunnallista merkitystä sekä liikkumisen eriytymisen haasteita ja niiden ratkaisuja.–Kävelyfutiksen tavoitteena on lisätä hyvinvointia liikunnan avulla. Pelikentillä inspiroiva ja mielekäs tekeminen, osana joukkuetta toimiminen ja yhdessä koetut ainutlaatuiset hetket tukevat tätä tavoitetta liikkumisen terveyshyötyjen lisäksi.
Lisätietoa Kävelyfutiksesta: https://www.kukunori.fi/kavelyfutis/
Kävelyfutisoppaat: https://www.kukunori.fi/aineistopankki/?_sft_category=kavelyfutis-aineistopankki
Kenet haluaisit vieraaksi? Mitä mieltä olet podcastista? Mitä kysymyksiä sinulle herää? Laita meille ideoita, kysymyksiä ja palautetta maililla hyvinvoinnintulevaisuus@kukunori.fi tai Facebookissa Kukunori Ry