Digieuro, eli mahdollisuus maksaa digilompakosta myös ilman internetiä, etenee. Ajatuksena on päästä irti yhdysvaltalaisten luottokorttien ylivoimasta sekä vahvistaa eurooppalaista huoltovarmuutta. EU:lta on tulossa myös uusi Scaleup Europe -kasvurahasto ja kannattaa käydä vastaamassa julkiseen kuulemiseen kvanttisäädöksestä.
Komissio esitteli 70 aloitetta ja 40 sääntelyesitystä työohjelmaansa ensi vuodelle. Mukana mm. esitys ”laadukkaista työpaikoista” ja lukuisia esityksiä viitaten sosiaaliseen Eurooppaan. 28 säädöskehys, eli paljon odotetun ”EU Inc” -kansalaisaloitteen inspiroima yritysten toimintaa koko EU-alueella helpottava esitys, uhkaa vesittyä direktiiviksi. Entä ne valonpilkahdukset ja poliittinen dynamiikka Brysselissä? 🎧
EU ei ole puolustusliitto, eikä siitä sellaista tule ilman perussopimuksen muutosta. Komissio tekee parhaansa luoviakseen nykyisen perussopimuksen puitteisssa tehdessään avauksia koskien eurooppalaista puolustusteollisuutta ja tukeakseen jäsenmaita suorituskykyjen vahvistamisessa. Fakta on, että EU-budjetissa ei ole rahaa ja tulevastakin budjetista maatalous haukkaa suurimman siivun.
Moni suomalainen ihmettelee, miksi EU käyttää merkittävimmän osuuden budjetistaan maatalouteen ja puolustukseen jää vain rippeitä? Entä onko aluetuilla todella pelastettu alueellista tasa-arvoa unionissa?
Se on jälleen parlamentin täysistuntoviikko Strasbourgissa ja podcast tulee aamun junasta matkalla Belgiasta Ranskaan. Eurooppa yrittää positioida itseään maailmanpolitiikan ristiaallokossa ja löytää yhteistä suuntaa suvereniteetin, arvojensa sekä jäsenmaiden kansallisten, poliittisten mutapainien välillä. Samaan aikaan talouskasvua, kilpailukykyä ja kokonaisturvallisuuden vahvistamista hidastava sääntely on komission dna:ssa. Onnistuvatko poliittiset päättäjät pitämään tätä massiivista virkamiesarmeijaa kurissa?
Tutkajärjestelmämme havaitsevat hävittäjiä ja ohjuksia satojen kilometrien päähän, mutta matalalla lentävät droonit jäävät katveeseen. Ukraina kipuilee Venäjän alati kehittyvän sotateknologian kanssa. Kumpi on voitolla hybridisodassa itä vai länsi? Euroopan on rakennettava pikaisesti uudenlaisia järjestelmiä, samaan aikaan kun sen teknologia ja puolustuksen kapasiteetti laahaavat perässä. Mm. näistä teemoista tämän viikon jaksosta, joka tulee tällä kertaa Helsingistä.
Vierailin Yhdysvalloissa Münchenin turvallisuuskonferenssin kutsumana ja tämän viikon podcastissa reflektioita mm. tästä sekä pohjustusta tähän YK:n korkeantason viikkoon. Muina teemoina mm. assosisaatiosopimus Israelin kanssa ja missä jamassa on EU:n kilpailukyky vuosi Draghin kilpailukykyraportin jälkeen.
Ursula von der Leyen lupasi EU:n ulkorajan vahvistamista ja nosti esiin konkreettisesti droonimuurin itärajan turvaksi. Suomesta löytyy tähän teknologiaa ja osaamista, mutta löytyykö julkiselta puolelta rahoitusta ja mahdollisuus täyttää tilauskirjat ripeästi? Droonimuuri olisi käytännössä havaitsemis- ja torjuntajärjestelmä, jolla voidaan tunnistaa ja mahdollisesti tuhota tarvittaessa vihollisen droonit.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitää huomenna keskiviikkona 10.9. vuosittaisen Unionin tila -puheensa. Odotettavissa on hehkutusta puolustus- ja turvallisuusunionista sekä yksinkertaistamispaketeista, joiden tarkoitus on vahvistaa kilpailukykyä. Samalla hän joutuu kuitenkin puolustamaan surullista kauppadiiliä Yhdysvaltojen kanssa sekä nostamaan väistämättä esiin Gazan tilanteen sekä mahdolliset turvatakuut Ukrainalle.
EU:n syksy starttaa tällä viikolla. Tanska on päättänyt lähteä hamuamaan viranomaisille ja tekoälylle pääsyn yksityisiin viesteihin, EU-USA -kauppaneuvottelut ja raha puhuttavat heti kärjessä. Tervetuloa taas viikoittaisen EU-aiheisen podcastin pariin.
EU teki viime viikolla viestinnällisen virheen juhliessaan ennenaikaisesti voittoa tullineuvotteluissa Yhdysvaltojen kanssa. Viimeistää nyt on aika nostaa myös palvelut neuvottelupöytään. Eurooppalaiset yritykset on asetettava etusijalle. Tämän tulee näkyä niin huomenna julkistettavassa EU:n monivuotisessa budjettikehyksessä, verotuksessa, lainsäädännössä kuin julkisissa hankinnoissa.
Parlamentti äänestää torstaina von der Leyen II komission luottamuksesta. Epäluottamus heräsi komission puheenjohtajan viestien vaihdosta lääkeyhtiö Pfizerin johdon kanssa korona-aikaan. Komissio kieltäytyi viestien julkistamisesta. Suurempi haaste komissiolle on kuitenkin äärioikeiston nousu ja luottamuksen nakertuminen jakolinjoja herättävien EU- ja kansallisen tason kysymysten osalta.
Asiat jotka muuttaisin välittömästi EU:n politiikassa juuri nyt: mittavampaa Ukrainan tukemista, palaisin takaisin valtiontukisääntöihin, asettaisin nopeammalla tahdilla vaikuttavampia sanktioita Venäjää kohtaan ja keskittyisin energiapolitiikassa sekä sääntelyn yksinkertaistamisessa aidosti merkittäviin toimiin.
Nyt kun EU:n tämän kauden tavoitteessa yksinkertaistaa ja vähentää EU-sääntelyä merkittävästi on päästy vauhtiin, alkaa vauhti myös huimata osaa päättäjistä ja yrityksistä. Varsinkin niistä, jotka ovat menneet ennakoimaan keskeneräistä sääntelyä. Aamun viestini onkin: älkää alkako noudattaa etukäteen mitään komission esityksiä ennen kuin lainsäätäjät ovat niistä päättäneet. Ennakointi tulee ainostaan kalliiksi. Kuuntele aamun podcast niin tiedät miksi.
Ukraina ja Venäjä tuottavat ja käyttävät tänä vuonna komission arvion mukaan noin 4 miljoonaa lennokkia. Ukraina on, yhdysvaltalaisen osaamisen siivittämänä, noussut maailman kärkiluokkaan korkean teknologia puolustuskalustollaan. Eurooppa vahvistaa nyt suorituskykyjään ennätystahtia ja tämä vaatii EU-lainsäädännön uudistamista niin hankintojen, puolustustuotteiden liikkuvuuden kuin rahoituksenkin osalta.
Komissio julkaisi jo huhtikuussa ProtectEU esityksensä, jonka tarkoitus on vahvistaa EU:n sisäistä turvallisuutta. Hanke on jälleen kerran surullinen esimerkki siitä, että komissio yrittää väkisin rikkoa päästä päähän salattujen viestipalveluiden salauksen ja pahimmassa tapauksessa ajaa massavalvontatyökalua viestialustoille. Kiitos laajasta palautteestanne asiaan, avataan jälleen tätä teemaa myös näin podcastin merkeissä.
Euroopan markkina kaipaa omaa Delawarea jonka kautta olisi helppo päästä kiinni koko Euroopan markkinalle. Kun vain koko markkina vihdoin myös toimisi yhtenäisesti. EU yrittää nyt rakentaa yhtä sisäänpääsyä ja Y-tunnusta, joka toimisi kaikkialla. Haasteina on kuitenkin verotus, työmarkkinalainsäädäntö ja datan liikkumattomuus - takapajuisuus digitaalisella markkinalla. Mitä sitten voimme odottaa 28. regimeltä, eli säädöskehykseltä, joka yrittää taklata näitä haasteita?
Yhdysvaltalainen Microsoft katkaisi kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjän ja hänen henkilökuntansa pääsyn Microsoftin palveluihin ja sähköpostiin Yhdysvaltojen ICC:tä kohtaan asettamien pakotteiden vuoksi. Tämä haastaa kaikkien Microsoftin pilviteknologioita käyttävien luottamuksen yhtiöön Euroopassa. Mm. tästä lisää tämän viikon jaksossa.
Israelin toimet Gazassa täyttävät tällä hetkellä sotarikoksen määritelmät ja ovat olleet, myös Länsirannalla, jo pitkään kansainvälisen oikeuden vastaisia. Kansainvälisellä yhteisöllä, Suomi mukaan lukien, on verta käsissään. EU:n on korkea aika katkaista assosiaatiosopimus Israelin kanssa ja tunnustaa Palestiinan valtio sekä tehdä kaikkensa väestön pakkosiirtojen ja kansanmurhan estämiseksi.
TikTokin suunnittelemat datakeskukset Suomeen eivät aiheuta turvallisuuspoliittista uhkaa siitä syystä, että niistä valuisi ulos Kiinan propagandaa tai Kiina niillä pääsisi haastamaan suomalaisten tietoturvaa. Kysymys on Suomen valinnasta tarjota Putinin sotaa Ukrainassa tukevalle autoritaariselle valtiolle hyvä investointikohde ja halpaa sähköä. TikTokille keskuksen rakentaminen on lähinnä pr-temppu.
Muun muassa tästä ja muista EU-viikon polttavista lisää tämän aamun podissa.