Ilmastonmuokkaukseen (varsinkin laajamittaiseen) liittyy niin paljon epävarmuuksia että se on valtava inhimillisen ja globaalin turvallisuuden riski itsessään. Yksi keskeinen ongelma on ettei yhteiskunnallisista ja ihmisiin kohdistuvista riskeistä ole juurikaan tutkimusta. Tällä hetkellä ei myöskään ole olemassa mitään kansainvälistä ja yhteisesti sovittua sääntelymekanismia ilmastonmuokkaukselle. Riskejä aiheuttaa myös se, että harvalla taholla on resursseja laajamittaiseen ilmastonmuokkaukseen; esim SAI edellyttäisi käytännössä mittavan lentokonearsenaalin mobilisoimista ja suurvaltojen ja niiden asevoimien osallistumista.
Lähteitä & lisälukemista:
UNEP-työpajaraportti https://wedocs.unep.org/handle/20.500.11822/48488;jsessionid=8AA3D67E6D19176DBCFAB80AF670BE04
Riskeistä: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf )
Oikeudenmukaiusuudesta:https://www.the-wave.net/geoengineering-human-rights-nightmare/ )
Osa tutkijoista on esittänyt, että tästä syystä tulisi solmia eräänlainen ilmastonmuokkaus”sulkusopimus”. https://www.cambridge.org/core/services/aop-cambridge-core/content/view/83A71F8002DC88049D9575790743D3A1/S2047102524000050a.pdf/towards_a_nonuse_regime_on_solar_geoengineering_lessons_from_international_law_and_governance.pdf
Erilaiset kansainväliset sopimukset myös antavat pohjaa ilmastonmuokkauksen sääntelylle, esim. YK:n biodiversiteettisopimuksen alainen moratorio: https://www.ciel.org/govern-geoengineering/
Ilmastonmuokkauksen voi myös katsoa olevan ristiriidassa useiden kv-oikeuden periaatteiden kanssa: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf
American Geophysical Union on luonut eettiset periaatteet ilmastonmuokkaukseen liittyvälle tutkimukselle.https://www.weforum.org/stories/2024/10/geoengineering-building-ethics-transparency-inclusion-climate-research/
Pienemmän mittaluokan ilmastomuokkauskokeiluja voivat kuitenkin yrittää esim. startupit tai tutkimusryhmät: https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en
Esimerkiksi saamelaisjärjestöt vastustivat Harvardin yliopiston SRM-testausta Pohjois-Ruotsissa sinnikkäästi vuodesta 2021 vuoteen 2024, jolloin suunnitelmat peruttiin vastustuksen takia. Myös esimerkiksi Afrikan ministerineuvosto on vaatinut SRM-kokeilujen kieltoa globaalisti. https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en
Ilmastonmuokkausta voitaisiin käyttää strategisena keinona neuvotteluissa, konfliktien osana tai provosoimaan konflikteja: https://theecologist.org/2025/feb/04/weaponising-solar-geoengineering
https://journals.uair.arizona.edu/index.php/JPE/article/view/23583/0
https://www.cfr.org/blog/can-solar-geoengineering-be-used-weapon
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255
Miten ilmastonmuokkausta tulisi säädellä? Tässä on ongelmana maiden perustavanlaatuinen erimielisyys; asiasta ei päästy yksimielisyyteen esim. UNEPin vuoden 2024 Assemblyssa. https://www.boell.de/en/2024/10/29/un-science-summit-countries-call-non-use-solar-geoengineering
https://www.wilsoncenter.org/article/without-attention-geoengineering-could-upend-foreign-policy
Sovacool, B. K., Baum, C., & Low, S. (2023). The next climate war? Statecraft, security, and weaponization in the geopolitics of a low-carbon future. Energy Strategy Reviews, 45, 101031. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255
All content for BIOS-podcast is the property of BIOS-tutkimusyksikkö and is served directly from their servers
with no modification, redirects, or rehosting. The podcast is not affiliated with or endorsed by Podjoint in any way.
Ilmastonmuokkaukseen (varsinkin laajamittaiseen) liittyy niin paljon epävarmuuksia että se on valtava inhimillisen ja globaalin turvallisuuden riski itsessään. Yksi keskeinen ongelma on ettei yhteiskunnallisista ja ihmisiin kohdistuvista riskeistä ole juurikaan tutkimusta. Tällä hetkellä ei myöskään ole olemassa mitään kansainvälistä ja yhteisesti sovittua sääntelymekanismia ilmastonmuokkaukselle. Riskejä aiheuttaa myös se, että harvalla taholla on resursseja laajamittaiseen ilmastonmuokkaukseen; esim SAI edellyttäisi käytännössä mittavan lentokonearsenaalin mobilisoimista ja suurvaltojen ja niiden asevoimien osallistumista.
Lähteitä & lisälukemista:
UNEP-työpajaraportti https://wedocs.unep.org/handle/20.500.11822/48488;jsessionid=8AA3D67E6D19176DBCFAB80AF670BE04
Riskeistä: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf )
Oikeudenmukaiusuudesta:https://www.the-wave.net/geoengineering-human-rights-nightmare/ )
Osa tutkijoista on esittänyt, että tästä syystä tulisi solmia eräänlainen ilmastonmuokkaus”sulkusopimus”. https://www.cambridge.org/core/services/aop-cambridge-core/content/view/83A71F8002DC88049D9575790743D3A1/S2047102524000050a.pdf/towards_a_nonuse_regime_on_solar_geoengineering_lessons_from_international_law_and_governance.pdf
Erilaiset kansainväliset sopimukset myös antavat pohjaa ilmastonmuokkauksen sääntelylle, esim. YK:n biodiversiteettisopimuksen alainen moratorio: https://www.ciel.org/govern-geoengineering/
Ilmastonmuokkauksen voi myös katsoa olevan ristiriidassa useiden kv-oikeuden periaatteiden kanssa: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf
American Geophysical Union on luonut eettiset periaatteet ilmastonmuokkaukseen liittyvälle tutkimukselle.https://www.weforum.org/stories/2024/10/geoengineering-building-ethics-transparency-inclusion-climate-research/
Pienemmän mittaluokan ilmastomuokkauskokeiluja voivat kuitenkin yrittää esim. startupit tai tutkimusryhmät: https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en
Esimerkiksi saamelaisjärjestöt vastustivat Harvardin yliopiston SRM-testausta Pohjois-Ruotsissa sinnikkäästi vuodesta 2021 vuoteen 2024, jolloin suunnitelmat peruttiin vastustuksen takia. Myös esimerkiksi Afrikan ministerineuvosto on vaatinut SRM-kokeilujen kieltoa globaalisti. https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en
Ilmastonmuokkausta voitaisiin käyttää strategisena keinona neuvotteluissa, konfliktien osana tai provosoimaan konflikteja: https://theecologist.org/2025/feb/04/weaponising-solar-geoengineering
https://journals.uair.arizona.edu/index.php/JPE/article/view/23583/0
https://www.cfr.org/blog/can-solar-geoengineering-be-used-weapon
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255
Miten ilmastonmuokkausta tulisi säädellä? Tässä on ongelmana maiden perustavanlaatuinen erimielisyys; asiasta ei päästy yksimielisyyteen esim. UNEPin vuoden 2024 Assemblyssa. https://www.boell.de/en/2024/10/29/un-science-summit-countries-call-non-use-solar-geoengineering
https://www.wilsoncenter.org/article/without-attention-geoengineering-could-upend-foreign-policy
Sovacool, B. K., Baum, C., & Low, S. (2023). The next climate war? Statecraft, security, and weaponization in the geopolitics of a low-carbon future. Energy Strategy Reviews, 45, 101031. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255
12 käsitettä maailmasta. Jakso 9: Kehitys ja edistys
BIOS-podcast
2 hours 9 minutes 34 seconds
1 year ago
12 käsitettä maailmasta. Jakso 9: Kehitys ja edistys
Moderni ajatus jatkuvasta edistyksestä kohti hohtavaa tulevaisuutta on historiallisesti omaleimainen ajatus, mutta se ei ole kummunnut tyhjästä. Tässä jaksossa kaivaudutaan ensin kehityksen ja edistyksen ajatusten historiaan: miten yhtäältä on nähtävissä ideoiden jatkumoa ja toisaalta niiden muovautumista radikaalisti yhä uudelleen, kun kokemus maailmasta muuttuu. Fossiilisten polttoaineiden ja peräkkäisten teknologisten vallankumouksien myötä tuli mahdolliseksi edistysajattelun nykyinen muoto, joka äärimmillään uskoo ihmiskunnan katkaisevan siteensä aineelliseen luontoon, jopa kuolevaisuuteen. Ympäristöajattelussa tätä kuvastaa toistuva ajatus, että “kaikki menee koko ajan paremmin”, joten elämme siksi “parasta mahdollista aikaa”. Tällaiselle pohjalle rakentuu yhä uudelleen yksinkertaistava ja poissulkeva vastakkainasettelu optimismin ja pessimismin välillä. Uusi maailmanaika kuitenkin vaatii tämän vastakkainasettelun ylittämistä. Lopuksi käsitellään sellaisia historiankäsityksiä, jossa edistyksen sijaan uskotaan ikuiseen kamppailuun vallasta ja ylemmyydestä. Kuten yksisilmäisessä edistysajattelussa, niissäkin unohtuu historia: maailman mullistuminen ihmisten ja muiden olentojen toiminnan tuloksena.
Ilja Lehtinen ja Ville Lähde, Kirjeenvaihto tulevaisuudesta
https://netn.fi/artikkelit/kirjeenvaihto/
Jeremy Lent, Steven Pinkerin optimistinen kertomus ihmiskunnan edistyksestä on pahasti pielessä
https://netn.fi/artikkelit/steven-pinkerin-optimistinen-kertomus-ihmiskunnan-edistyksesta-on-pahasti-pielessa/
Ville Lähde, “Ei hötkyillä, sillä meillä menee paremmin kuin koskaan”
https://wiseproject.fi/ei-hotkyilla-silla-meilla-menee-paremmin-kuin-koskaan/
Ville Lähde, Sitkeä edistysusko ja murtumien maailmanpolitiikka
https://bios.fi/sitkea-edistysusko-ja-murtumien-maailmanpolitiikka/
Ville Lähde, Optimismi on vaikea laji
https://bios.fi/optimismi-on-vaikea-laji-hannah-ritchien-teos-not-the-end-of-the-world-puntarissa/
Ville Lähde, Saako ilmastonmuutoksella pelotella?
https://netn.fi/artikkelit/saako-ilmastonmuutoksella-pelotella/
Ville Lähde ja Tero Toivanen, Meneekö maailmassa kaikki paremmin
https://soundcloud.com/biosresearch/meneeko-maailmassa-kaikki-paremmin
Mara van der Lugt, Katse kohti pimeää
https://netn.fi/artikkelit/katse-kohti-pimeaa/
BIOS-podcast
Ilmastonmuokkaukseen (varsinkin laajamittaiseen) liittyy niin paljon epävarmuuksia että se on valtava inhimillisen ja globaalin turvallisuuden riski itsessään. Yksi keskeinen ongelma on ettei yhteiskunnallisista ja ihmisiin kohdistuvista riskeistä ole juurikaan tutkimusta. Tällä hetkellä ei myöskään ole olemassa mitään kansainvälistä ja yhteisesti sovittua sääntelymekanismia ilmastonmuokkaukselle. Riskejä aiheuttaa myös se, että harvalla taholla on resursseja laajamittaiseen ilmastonmuokkaukseen; esim SAI edellyttäisi käytännössä mittavan lentokonearsenaalin mobilisoimista ja suurvaltojen ja niiden asevoimien osallistumista.
Lähteitä & lisälukemista:
UNEP-työpajaraportti https://wedocs.unep.org/handle/20.500.11822/48488;jsessionid=8AA3D67E6D19176DBCFAB80AF670BE04
Riskeistä: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf )
Oikeudenmukaiusuudesta:https://www.the-wave.net/geoengineering-human-rights-nightmare/ )
Osa tutkijoista on esittänyt, että tästä syystä tulisi solmia eräänlainen ilmastonmuokkaus”sulkusopimus”. https://www.cambridge.org/core/services/aop-cambridge-core/content/view/83A71F8002DC88049D9575790743D3A1/S2047102524000050a.pdf/towards_a_nonuse_regime_on_solar_geoengineering_lessons_from_international_law_and_governance.pdf
Erilaiset kansainväliset sopimukset myös antavat pohjaa ilmastonmuokkauksen sääntelylle, esim. YK:n biodiversiteettisopimuksen alainen moratorio: https://www.ciel.org/govern-geoengineering/
Ilmastonmuokkauksen voi myös katsoa olevan ristiriidassa useiden kv-oikeuden periaatteiden kanssa: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf
American Geophysical Union on luonut eettiset periaatteet ilmastonmuokkaukseen liittyvälle tutkimukselle.https://www.weforum.org/stories/2024/10/geoengineering-building-ethics-transparency-inclusion-climate-research/
Pienemmän mittaluokan ilmastomuokkauskokeiluja voivat kuitenkin yrittää esim. startupit tai tutkimusryhmät: https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en
Esimerkiksi saamelaisjärjestöt vastustivat Harvardin yliopiston SRM-testausta Pohjois-Ruotsissa sinnikkäästi vuodesta 2021 vuoteen 2024, jolloin suunnitelmat peruttiin vastustuksen takia. Myös esimerkiksi Afrikan ministerineuvosto on vaatinut SRM-kokeilujen kieltoa globaalisti. https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en
Ilmastonmuokkausta voitaisiin käyttää strategisena keinona neuvotteluissa, konfliktien osana tai provosoimaan konflikteja: https://theecologist.org/2025/feb/04/weaponising-solar-geoengineering
https://journals.uair.arizona.edu/index.php/JPE/article/view/23583/0
https://www.cfr.org/blog/can-solar-geoengineering-be-used-weapon
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255
Miten ilmastonmuokkausta tulisi säädellä? Tässä on ongelmana maiden perustavanlaatuinen erimielisyys; asiasta ei päästy yksimielisyyteen esim. UNEPin vuoden 2024 Assemblyssa. https://www.boell.de/en/2024/10/29/un-science-summit-countries-call-non-use-solar-geoengineering
https://www.wilsoncenter.org/article/without-attention-geoengineering-could-upend-foreign-policy
Sovacool, B. K., Baum, C., & Low, S. (2023). The next climate war? Statecraft, security, and weaponization in the geopolitics of a low-carbon future. Energy Strategy Reviews, 45, 101031. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255
