Ilmastonmuokkaukseen (varsinkin laajamittaiseen) liittyy niin paljon epävarmuuksia että se on valtava inhimillisen ja globaalin turvallisuuden riski itsessään. Yksi keskeinen ongelma on ettei yhteiskunnallisista ja ihmisiin kohdistuvista riskeistä ole juurikaan tutkimusta. Tällä hetkellä ei myöskään ole olemassa mitään kansainvälistä ja yhteisesti sovittua sääntelymekanismia ilmastonmuokkaukselle. Riskejä aiheuttaa myös se, että harvalla taholla on resursseja laajamittaiseen ilmastonmuokkaukseen; esim SAI edellyttäisi käytännössä mittavan lentokonearsenaalin mobilisoimista ja suurvaltojen ja niiden asevoimien osallistumista.
Lähteitä & lisälukemista:
UNEP-työpajaraportti https://wedocs.unep.org/handle/20.500.11822/48488;jsessionid=8AA3D67E6D19176DBCFAB80AF670BE04
Riskeistä: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf )
Oikeudenmukaiusuudesta:https://www.the-wave.net/geoengineering-human-rights-nightmare/ )
Osa tutkijoista on esittänyt, että tästä syystä tulisi solmia eräänlainen ilmastonmuokkaus”sulkusopimus”. https://www.cambridge.org/core/services/aop-cambridge-core/content/view/83A71F8002DC88049D9575790743D3A1/S2047102524000050a.pdf/towards_a_nonuse_regime_on_solar_geoengineering_lessons_from_international_law_and_governance.pdf
Erilaiset kansainväliset sopimukset myös antavat pohjaa ilmastonmuokkauksen sääntelylle, esim. YK:n biodiversiteettisopimuksen alainen moratorio: https://www.ciel.org/govern-geoengineering/
Ilmastonmuokkauksen voi myös katsoa olevan ristiriidassa useiden kv-oikeuden periaatteiden kanssa: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf
American Geophysical Union on luonut eettiset periaatteet ilmastonmuokkaukseen liittyvälle tutkimukselle.https://www.weforum.org/stories/2024/10/geoengineering-building-ethics-transparency-inclusion-climate-research/
Pienemmän mittaluokan ilmastomuokkauskokeiluja voivat kuitenkin yrittää esim. startupit tai tutkimusryhmät: https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en
Esimerkiksi saamelaisjärjestöt vastustivat Harvardin yliopiston SRM-testausta Pohjois-Ruotsissa sinnikkäästi vuodesta 2021 vuoteen 2024, jolloin suunnitelmat peruttiin vastustuksen takia. Myös esimerkiksi Afrikan ministerineuvosto on vaatinut SRM-kokeilujen kieltoa globaalisti. https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en
Ilmastonmuokkausta voitaisiin käyttää strategisena keinona neuvotteluissa, konfliktien osana tai provosoimaan konflikteja: https://theecologist.org/2025/feb/04/weaponising-solar-geoengineering
https://journals.uair.arizona.edu/index.php/JPE/article/view/23583/0
https://www.cfr.org/blog/can-solar-geoengineering-be-used-weapon
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255
Miten ilmastonmuokkausta tulisi säädellä? Tässä on ongelmana maiden perustavanlaatuinen erimielisyys; asiasta ei päästy yksimielisyyteen esim. UNEPin vuoden 2024 Assemblyssa. https://www.boell.de/en/2024/10/29/un-science-summit-countries-call-non-use-solar-geoengineering
https://www.wilsoncenter.org/article/without-attention-geoengineering-could-upend-foreign-policy
Sovacool, B. K., Baum, C., & Low, S. (2023). The next climate war? Statecraft, security, and weaponization in the geopolitics of a low-carbon future. Energy Strategy Reviews, 45, 101031. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255
All content for BIOS-podcast is the property of BIOS-tutkimusyksikkö and is served directly from their servers
with no modification, redirects, or rehosting. The podcast is not affiliated with or endorsed by Podjoint in any way.
Ilmastonmuokkaukseen (varsinkin laajamittaiseen) liittyy niin paljon epävarmuuksia että se on valtava inhimillisen ja globaalin turvallisuuden riski itsessään. Yksi keskeinen ongelma on ettei yhteiskunnallisista ja ihmisiin kohdistuvista riskeistä ole juurikaan tutkimusta. Tällä hetkellä ei myöskään ole olemassa mitään kansainvälistä ja yhteisesti sovittua sääntelymekanismia ilmastonmuokkaukselle. Riskejä aiheuttaa myös se, että harvalla taholla on resursseja laajamittaiseen ilmastonmuokkaukseen; esim SAI edellyttäisi käytännössä mittavan lentokonearsenaalin mobilisoimista ja suurvaltojen ja niiden asevoimien osallistumista.
Lähteitä & lisälukemista:
UNEP-työpajaraportti https://wedocs.unep.org/handle/20.500.11822/48488;jsessionid=8AA3D67E6D19176DBCFAB80AF670BE04
Riskeistä: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf )
Oikeudenmukaiusuudesta:https://www.the-wave.net/geoengineering-human-rights-nightmare/ )
Osa tutkijoista on esittänyt, että tästä syystä tulisi solmia eräänlainen ilmastonmuokkaus”sulkusopimus”. https://www.cambridge.org/core/services/aop-cambridge-core/content/view/83A71F8002DC88049D9575790743D3A1/S2047102524000050a.pdf/towards_a_nonuse_regime_on_solar_geoengineering_lessons_from_international_law_and_governance.pdf
Erilaiset kansainväliset sopimukset myös antavat pohjaa ilmastonmuokkauksen sääntelylle, esim. YK:n biodiversiteettisopimuksen alainen moratorio: https://www.ciel.org/govern-geoengineering/
Ilmastonmuokkauksen voi myös katsoa olevan ristiriidassa useiden kv-oikeuden periaatteiden kanssa: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf
American Geophysical Union on luonut eettiset periaatteet ilmastonmuokkaukseen liittyvälle tutkimukselle.https://www.weforum.org/stories/2024/10/geoengineering-building-ethics-transparency-inclusion-climate-research/
Pienemmän mittaluokan ilmastomuokkauskokeiluja voivat kuitenkin yrittää esim. startupit tai tutkimusryhmät: https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en
Esimerkiksi saamelaisjärjestöt vastustivat Harvardin yliopiston SRM-testausta Pohjois-Ruotsissa sinnikkäästi vuodesta 2021 vuoteen 2024, jolloin suunnitelmat peruttiin vastustuksen takia. Myös esimerkiksi Afrikan ministerineuvosto on vaatinut SRM-kokeilujen kieltoa globaalisti. https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en
Ilmastonmuokkausta voitaisiin käyttää strategisena keinona neuvotteluissa, konfliktien osana tai provosoimaan konflikteja: https://theecologist.org/2025/feb/04/weaponising-solar-geoengineering
https://journals.uair.arizona.edu/index.php/JPE/article/view/23583/0
https://www.cfr.org/blog/can-solar-geoengineering-be-used-weapon
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255
Miten ilmastonmuokkausta tulisi säädellä? Tässä on ongelmana maiden perustavanlaatuinen erimielisyys; asiasta ei päästy yksimielisyyteen esim. UNEPin vuoden 2024 Assemblyssa. https://www.boell.de/en/2024/10/29/un-science-summit-countries-call-non-use-solar-geoengineering
https://www.wilsoncenter.org/article/without-attention-geoengineering-could-upend-foreign-policy
Sovacool, B. K., Baum, C., & Low, S. (2023). The next climate war? Statecraft, security, and weaponization in the geopolitics of a low-carbon future. Energy Strategy Reviews, 45, 101031. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255
12 käsitettä maailmasta. Jakso 7: Ruokajärjestelmä
BIOS-podcast
2 hours 37 minutes 56 seconds
1 year ago
12 käsitettä maailmasta. Jakso 7: Ruokajärjestelmä
Mitä ovat ruokajärjestelmät, ja miten niiden pitäisi muuttua? Tässä jaksossa sukelletaan ruoan tuotannon, käsittelyn ja kulutuksen monimutkaiseen vyyhteen. Tuotantokeskeisessä ruoka-ajattelussa ongelmana on pohjimmiltaan aina riittämätön tuotanto ja ratkaisu sen kasvattaminen, mikä luo mahdottomalta vaikuttavan ristiriidan ympäristökriisin kanssa. Tuotatokeskeisyyden ongelmalliset oletukset paljastuvat kuitenkin, kun tarkastellaan nälän ja ruokaturvan problematiikkaa. Ruoan puute on joskus ongelma, mutta harvoin se on ongelmien juuri. Nälkää on myös runsauden keskellä. Ongelmien tarkastelu globaalien tuotanto- ja kulutuslukujen valossa viekin harhaan: on ymmärrettävä paikallisten ja alueellisten ongelmien erityisluonnetta. Asiaa mutkistaa se, että elämme yhtaikaa globaalisti verkottuneessa yhdessä ruokajärjestelmässä mutta samalla keskellä lukuisia radikaalisti erilaisia ruokajärjestelmiä, joiden keskinäiset suhteet ovat eriarvoiset. Globaaliin optimoituun työnjakoon, tiiviiseen kauppaan ja taloudelliseen tehokkuuteen pyrkivä tuotantokeskeisyys ei ole onnistunut nälän voittamisessa, se on vahvistanut toimijoiden välistä eriarvoisuutta ja se on luonut aivan uudenlaista haavoittuvaisuutta kriiseille.
LISÄLUKEMISTOA:
Ville Lähde et al. The crises inherent in the success of the global food system
https://ecologyandsociety.org/vol28/iss4/art16/
Ville Lähde, Mitä maailman nälän voittaminen vaatii?
https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/79663
Ville Lähde, Ruokakriisi ja omavaraisuuden illuusiot
https://bios.fi/ruokakriisi-ja-omavaraisuuden-illuusiot/
Ville Lähde, Ruokajärjestelmän menestyksessä muhivat kriisit
https://bios.fi/ruokajarjestelman-menestyksessa-muhivat-kriisit/
Ville Lähde, Nälkä lisääntyy maailmassa ilman koronapandemiaakin
https://kehityslehti.fi/12138/
Ville Lähde, If laboratory food is the answer, what is the question?
https://www.opendemocracy.net/en/oureconomy/if-laboratory-food-answer-what-question/
Ville Lähde, Miksi keskustelu ruoasta ja ympäristöstä menee koko ajan pieleen?
https://bios.fi/miksi-keskustelu-ruoasta-ja-ymparistosta-menee-koko-ajan-pieleen/
Ville Lähde, Ruoantuotannon synkkä utopia
https://bios.fi/ruoantuotannon-synkka-utopia/
Ville Lähde, Ruokajärjestelmän kohtalonkysymyksiä – Miten niitä pitäisi kysyä?
https://bios.fi/ruokajarjestelman-kohtalonkysymyksia-miten-niita-pitaisi-kysya/
Ville Lähteen radiokeskustelu Juha Heleniuksen kanssa: Mitä syömme tulevaisuudessa?
https://areena.yle.fi/podcastit/1-4291479
Ville Lähteen vierailu Dimitri Ollikaisen vlogissa: Ruokakriisi – onko pahin edessä?
https://www.youtube.com/watch?v=7GTJO9cACow
Ville Lähde ja Mila Sell Kirkon Ulkomaanavun podcastissa: Lisääkö ilmastonmuutos nälkää?
https://www.supla.fi/episode/59158881-6ed5-519b-ba4e-c72fb4dfa348
Ville Lähteen vierailu JustFood -hankkeen podcastissa: Ruokamurroksen reilut politiikkakeinot
https://open.spotify.com/episode/5M78XTeUOvXi61BvXZAMQZ?si=ow_O5FHESaWau_bXW2jtZA&nd=1
Ville Lähde ohjelmassa “Pieleen mennyt historia”: Nälkä on vallan puutetta, ei ruoan puutetta
https://areena.yle.fi/podcastit/1-67588077
Hannah Ritchie, How much of global greenhouse gas emissions come from food?
https://ourworldindata.org/greenhouse-gas-emissions-food
Feed: A Food System Podcast
https://tabledebates.org/podcast
SUOMALAISTA TUTKIMUSTA
Ruokavarma
https://www.ruokavarma.info/
JustFood
https://www.justfood.fi/fi-FI
RuokaMinimi
https://projects.luke.fi/ruokaminimi/
BIOS-podcast
Ilmastonmuokkaukseen (varsinkin laajamittaiseen) liittyy niin paljon epävarmuuksia että se on valtava inhimillisen ja globaalin turvallisuuden riski itsessään. Yksi keskeinen ongelma on ettei yhteiskunnallisista ja ihmisiin kohdistuvista riskeistä ole juurikaan tutkimusta. Tällä hetkellä ei myöskään ole olemassa mitään kansainvälistä ja yhteisesti sovittua sääntelymekanismia ilmastonmuokkaukselle. Riskejä aiheuttaa myös se, että harvalla taholla on resursseja laajamittaiseen ilmastonmuokkaukseen; esim SAI edellyttäisi käytännössä mittavan lentokonearsenaalin mobilisoimista ja suurvaltojen ja niiden asevoimien osallistumista.
Lähteitä & lisälukemista:
UNEP-työpajaraportti https://wedocs.unep.org/handle/20.500.11822/48488;jsessionid=8AA3D67E6D19176DBCFAB80AF670BE04
Riskeistä: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf )
Oikeudenmukaiusuudesta:https://www.the-wave.net/geoengineering-human-rights-nightmare/ )
Osa tutkijoista on esittänyt, että tästä syystä tulisi solmia eräänlainen ilmastonmuokkaus”sulkusopimus”. https://www.cambridge.org/core/services/aop-cambridge-core/content/view/83A71F8002DC88049D9575790743D3A1/S2047102524000050a.pdf/towards_a_nonuse_regime_on_solar_geoengineering_lessons_from_international_law_and_governance.pdf
Erilaiset kansainväliset sopimukset myös antavat pohjaa ilmastonmuokkauksen sääntelylle, esim. YK:n biodiversiteettisopimuksen alainen moratorio: https://www.ciel.org/govern-geoengineering/
Ilmastonmuokkauksen voi myös katsoa olevan ristiriidassa useiden kv-oikeuden periaatteiden kanssa: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf
American Geophysical Union on luonut eettiset periaatteet ilmastonmuokkaukseen liittyvälle tutkimukselle.https://www.weforum.org/stories/2024/10/geoengineering-building-ethics-transparency-inclusion-climate-research/
Pienemmän mittaluokan ilmastomuokkauskokeiluja voivat kuitenkin yrittää esim. startupit tai tutkimusryhmät: https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en
Esimerkiksi saamelaisjärjestöt vastustivat Harvardin yliopiston SRM-testausta Pohjois-Ruotsissa sinnikkäästi vuodesta 2021 vuoteen 2024, jolloin suunnitelmat peruttiin vastustuksen takia. Myös esimerkiksi Afrikan ministerineuvosto on vaatinut SRM-kokeilujen kieltoa globaalisti. https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en
Ilmastonmuokkausta voitaisiin käyttää strategisena keinona neuvotteluissa, konfliktien osana tai provosoimaan konflikteja: https://theecologist.org/2025/feb/04/weaponising-solar-geoengineering
https://journals.uair.arizona.edu/index.php/JPE/article/view/23583/0
https://www.cfr.org/blog/can-solar-geoengineering-be-used-weapon
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255
Miten ilmastonmuokkausta tulisi säädellä? Tässä on ongelmana maiden perustavanlaatuinen erimielisyys; asiasta ei päästy yksimielisyyteen esim. UNEPin vuoden 2024 Assemblyssa. https://www.boell.de/en/2024/10/29/un-science-summit-countries-call-non-use-solar-geoengineering
https://www.wilsoncenter.org/article/without-attention-geoengineering-could-upend-foreign-policy
Sovacool, B. K., Baum, C., & Low, S. (2023). The next climate war? Statecraft, security, and weaponization in the geopolitics of a low-carbon future. Energy Strategy Reviews, 45, 101031. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255