Ilmastonmuokkaukseen (varsinkin laajamittaiseen) liittyy niin paljon epävarmuuksia että se on valtava inhimillisen ja globaalin turvallisuuden riski itsessään. Yksi keskeinen ongelma on ettei yhteiskunnallisista ja ihmisiin kohdistuvista riskeistä ole juurikaan tutkimusta. Tällä hetkellä ei myöskään ole olemassa mitään kansainvälistä ja yhteisesti sovittua sääntelymekanismia ilmastonmuokkaukselle. Riskejä aiheuttaa myös se, että harvalla taholla on resursseja laajamittaiseen ilmastonmuokkaukseen; esim SAI edellyttäisi käytännössä mittavan lentokonearsenaalin mobilisoimista ja suurvaltojen ja niiden asevoimien osallistumista.
Lähteitä & lisälukemista:
UNEP-työpajaraportti https://wedocs.unep.org/handle/20.500.11822/48488;jsessionid=8AA3D67E6D19176DBCFAB80AF670BE04
Riskeistä: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf )
Oikeudenmukaiusuudesta:https://www.the-wave.net/geoengineering-human-rights-nightmare/ )
Osa tutkijoista on esittänyt, että tästä syystä tulisi solmia eräänlainen ilmastonmuokkaus”sulkusopimus”. https://www.cambridge.org/core/services/aop-cambridge-core/content/view/83A71F8002DC88049D9575790743D3A1/S2047102524000050a.pdf/towards_a_nonuse_regime_on_solar_geoengineering_lessons_from_international_law_and_governance.pdf
Erilaiset kansainväliset sopimukset myös antavat pohjaa ilmastonmuokkauksen sääntelylle, esim. YK:n biodiversiteettisopimuksen alainen moratorio: https://www.ciel.org/govern-geoengineering/
Ilmastonmuokkauksen voi myös katsoa olevan ristiriidassa useiden kv-oikeuden periaatteiden kanssa: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf
American Geophysical Union on luonut eettiset periaatteet ilmastonmuokkaukseen liittyvälle tutkimukselle.https://www.weforum.org/stories/2024/10/geoengineering-building-ethics-transparency-inclusion-climate-research/
Pienemmän mittaluokan ilmastomuokkauskokeiluja voivat kuitenkin yrittää esim. startupit tai tutkimusryhmät: https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en
Esimerkiksi saamelaisjärjestöt vastustivat Harvardin yliopiston SRM-testausta Pohjois-Ruotsissa sinnikkäästi vuodesta 2021 vuoteen 2024, jolloin suunnitelmat peruttiin vastustuksen takia. Myös esimerkiksi Afrikan ministerineuvosto on vaatinut SRM-kokeilujen kieltoa globaalisti. https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en
Ilmastonmuokkausta voitaisiin käyttää strategisena keinona neuvotteluissa, konfliktien osana tai provosoimaan konflikteja: https://theecologist.org/2025/feb/04/weaponising-solar-geoengineering
https://journals.uair.arizona.edu/index.php/JPE/article/view/23583/0
https://www.cfr.org/blog/can-solar-geoengineering-be-used-weapon
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255
Miten ilmastonmuokkausta tulisi säädellä? Tässä on ongelmana maiden perustavanlaatuinen erimielisyys; asiasta ei päästy yksimielisyyteen esim. UNEPin vuoden 2024 Assemblyssa. https://www.boell.de/en/2024/10/29/un-science-summit-countries-call-non-use-solar-geoengineering
https://www.wilsoncenter.org/article/without-attention-geoengineering-could-upend-foreign-policy
Sovacool, B. K., Baum, C., & Low, S. (2023). The next climate war? Statecraft, security, and weaponization in the geopolitics of a low-carbon future. Energy Strategy Reviews, 45, 101031. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255
All content for BIOS-podcast is the property of BIOS-tutkimusyksikkö and is served directly from their servers
with no modification, redirects, or rehosting. The podcast is not affiliated with or endorsed by Podjoint in any way.
Ilmastonmuokkaukseen (varsinkin laajamittaiseen) liittyy niin paljon epävarmuuksia että se on valtava inhimillisen ja globaalin turvallisuuden riski itsessään. Yksi keskeinen ongelma on ettei yhteiskunnallisista ja ihmisiin kohdistuvista riskeistä ole juurikaan tutkimusta. Tällä hetkellä ei myöskään ole olemassa mitään kansainvälistä ja yhteisesti sovittua sääntelymekanismia ilmastonmuokkaukselle. Riskejä aiheuttaa myös se, että harvalla taholla on resursseja laajamittaiseen ilmastonmuokkaukseen; esim SAI edellyttäisi käytännössä mittavan lentokonearsenaalin mobilisoimista ja suurvaltojen ja niiden asevoimien osallistumista.
Lähteitä & lisälukemista:
UNEP-työpajaraportti https://wedocs.unep.org/handle/20.500.11822/48488;jsessionid=8AA3D67E6D19176DBCFAB80AF670BE04
Riskeistä: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf )
Oikeudenmukaiusuudesta:https://www.the-wave.net/geoengineering-human-rights-nightmare/ )
Osa tutkijoista on esittänyt, että tästä syystä tulisi solmia eräänlainen ilmastonmuokkaus”sulkusopimus”. https://www.cambridge.org/core/services/aop-cambridge-core/content/view/83A71F8002DC88049D9575790743D3A1/S2047102524000050a.pdf/towards_a_nonuse_regime_on_solar_geoengineering_lessons_from_international_law_and_governance.pdf
Erilaiset kansainväliset sopimukset myös antavat pohjaa ilmastonmuokkauksen sääntelylle, esim. YK:n biodiversiteettisopimuksen alainen moratorio: https://www.ciel.org/govern-geoengineering/
Ilmastonmuokkauksen voi myös katsoa olevan ristiriidassa useiden kv-oikeuden periaatteiden kanssa: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf
American Geophysical Union on luonut eettiset periaatteet ilmastonmuokkaukseen liittyvälle tutkimukselle.https://www.weforum.org/stories/2024/10/geoengineering-building-ethics-transparency-inclusion-climate-research/
Pienemmän mittaluokan ilmastomuokkauskokeiluja voivat kuitenkin yrittää esim. startupit tai tutkimusryhmät: https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en
Esimerkiksi saamelaisjärjestöt vastustivat Harvardin yliopiston SRM-testausta Pohjois-Ruotsissa sinnikkäästi vuodesta 2021 vuoteen 2024, jolloin suunnitelmat peruttiin vastustuksen takia. Myös esimerkiksi Afrikan ministerineuvosto on vaatinut SRM-kokeilujen kieltoa globaalisti. https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en
Ilmastonmuokkausta voitaisiin käyttää strategisena keinona neuvotteluissa, konfliktien osana tai provosoimaan konflikteja: https://theecologist.org/2025/feb/04/weaponising-solar-geoengineering
https://journals.uair.arizona.edu/index.php/JPE/article/view/23583/0
https://www.cfr.org/blog/can-solar-geoengineering-be-used-weapon
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255
Miten ilmastonmuokkausta tulisi säädellä? Tässä on ongelmana maiden perustavanlaatuinen erimielisyys; asiasta ei päästy yksimielisyyteen esim. UNEPin vuoden 2024 Assemblyssa. https://www.boell.de/en/2024/10/29/un-science-summit-countries-call-non-use-solar-geoengineering
https://www.wilsoncenter.org/article/without-attention-geoengineering-could-upend-foreign-policy
Sovacool, B. K., Baum, C., & Low, S. (2023). The next climate war? Statecraft, security, and weaponization in the geopolitics of a low-carbon future. Energy Strategy Reviews, 45, 101031. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255
12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 5: Kulttuurinen muutos
BIOS-podcast
1 hour 3 minutes 30 seconds
8 months ago
12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 5: Kulttuurinen muutos
Luonto ei kestä nykyisenkaltaisia ylikuluttavia, fossiiliselle perustalle rakennettuja yhteiskuntia. Ihmisluonto puolestaan on lujilla kiireellisissä uudistamistarpeissa, jotka koskevat taloutta, tuotantoa ja kulutusta, teknologioita ja kaikkea ihmistoimintaa. Kestävyysmurroksen edistäjäksi ja jopa perustavaksi voimaksi on eri tutkimusaloilla ehdotettu kulttuurista muutosta. Kulttuurin käsitteeseen liittyvän monitulkintaisuuden vuoksi kulttuurisen muutoksen määrittely ei ole helppo tehtävä. Toisaalta merkkejä ympäristön tilaan ja ihmisten luontosuhteisiin liittyvästä kulttuurisesta muutoksesta näkyy yhä enemmän esimerkiksi taiteessa, julkisessa keskustelussa ja ihmisten erilaisissa arjen valinnoissa ja teoissa. Nykyisen vilkkaan ja moninaisen kulttuurikeskustelun joukkoon tarvitaan yhä enemmän sellaisia kulttuurisen muutoksen ääniä, jotka puolustavat luontoa sekä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää yhteiskuntaa. Jaksossa on vieraana linturunoudesta aikoinaan väitellyt BIOS-tutkija Karoliina Lummaa.
LISÄLUKEMISTOA: Karoliinan BIOS-blogitekstit Tekojen ja valintojen merkityksistä (8.6.2019)https://bios.fi/tekojen-ja-valintojen-merkityksista/, Kulttuuri ja kestävyysmurros (2.5.2023) https://bios.fi/kulttuuri-ja-kestavyysmurros/ ja Kulttuuri suomalaisessa luonnonvarahallinnassa (9.5.2023) https://bios.fi/kulttuuri-suomalaisessa-luonnonvarahallinnassa/ sekä Karoliinan ja Emma Hakalan yhdessä kirjoittama Elonkirjo ja kulttuuri osana kokonaisturvallisuutta (7.12.2023) https://bios.fi/elonkirjo-ja-kulttuuri-osana-kokonaisturvallisuutta/ . Karoliinan ja Paavo Järjensivun puheenvuoro Ekologisen jälleenrakennuksen kulttuuri Niin & näin -lehden numerossa 3/24 https://netn.fi/artikkelit/ekologisen-jalleenrakennuksen-kulttuuri/. BIOS-tutkijoiden katsaus Environmental humanities – mitä se on ja kuka sitä tekee? Alue ja ympäristö -lehden numerossa 49:2 (2020) https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/97341. Karoliinan suomenkieliset metsätekstit: tutkimusartikkeli ”Metsän esteettinen toimijuus Jouni Tossavaisen Metsännenä-runokokoelmassa ja ekosysteemipalvelukirjallisuudessa” Ympäristömuutos ja estetiikka -antologiassa (toim. Jukka Mikkonen, Sanna Lehtinen, Kaisa Kortekallio ja Noora-Helena Korpelainen, Suomen Estetiikan Seura, 2022) https://helda.helsinki.fi/items/48dda2cd-4607-4c6a-aa93-294780770b52 sekä essee Metsän poeettinen kuvaus – luonnos Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen Metsä-teemanumerossa (2020, 17:4) https://journal.fi/avain/article/view/102233.
BIOS-podcast
Ilmastonmuokkaukseen (varsinkin laajamittaiseen) liittyy niin paljon epävarmuuksia että se on valtava inhimillisen ja globaalin turvallisuuden riski itsessään. Yksi keskeinen ongelma on ettei yhteiskunnallisista ja ihmisiin kohdistuvista riskeistä ole juurikaan tutkimusta. Tällä hetkellä ei myöskään ole olemassa mitään kansainvälistä ja yhteisesti sovittua sääntelymekanismia ilmastonmuokkaukselle. Riskejä aiheuttaa myös se, että harvalla taholla on resursseja laajamittaiseen ilmastonmuokkaukseen; esim SAI edellyttäisi käytännössä mittavan lentokonearsenaalin mobilisoimista ja suurvaltojen ja niiden asevoimien osallistumista.
Lähteitä & lisälukemista:
UNEP-työpajaraportti https://wedocs.unep.org/handle/20.500.11822/48488;jsessionid=8AA3D67E6D19176DBCFAB80AF670BE04
Riskeistä: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf )
Oikeudenmukaiusuudesta:https://www.the-wave.net/geoengineering-human-rights-nightmare/ )
Osa tutkijoista on esittänyt, että tästä syystä tulisi solmia eräänlainen ilmastonmuokkaus”sulkusopimus”. https://www.cambridge.org/core/services/aop-cambridge-core/content/view/83A71F8002DC88049D9575790743D3A1/S2047102524000050a.pdf/towards_a_nonuse_regime_on_solar_geoengineering_lessons_from_international_law_and_governance.pdf
Erilaiset kansainväliset sopimukset myös antavat pohjaa ilmastonmuokkauksen sääntelylle, esim. YK:n biodiversiteettisopimuksen alainen moratorio: https://www.ciel.org/govern-geoengineering/
Ilmastonmuokkauksen voi myös katsoa olevan ristiriidassa useiden kv-oikeuden periaatteiden kanssa: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf
American Geophysical Union on luonut eettiset periaatteet ilmastonmuokkaukseen liittyvälle tutkimukselle.https://www.weforum.org/stories/2024/10/geoengineering-building-ethics-transparency-inclusion-climate-research/
Pienemmän mittaluokan ilmastomuokkauskokeiluja voivat kuitenkin yrittää esim. startupit tai tutkimusryhmät: https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en
Esimerkiksi saamelaisjärjestöt vastustivat Harvardin yliopiston SRM-testausta Pohjois-Ruotsissa sinnikkäästi vuodesta 2021 vuoteen 2024, jolloin suunnitelmat peruttiin vastustuksen takia. Myös esimerkiksi Afrikan ministerineuvosto on vaatinut SRM-kokeilujen kieltoa globaalisti. https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en
Ilmastonmuokkausta voitaisiin käyttää strategisena keinona neuvotteluissa, konfliktien osana tai provosoimaan konflikteja: https://theecologist.org/2025/feb/04/weaponising-solar-geoengineering
https://journals.uair.arizona.edu/index.php/JPE/article/view/23583/0
https://www.cfr.org/blog/can-solar-geoengineering-be-used-weapon
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255
Miten ilmastonmuokkausta tulisi säädellä? Tässä on ongelmana maiden perustavanlaatuinen erimielisyys; asiasta ei päästy yksimielisyyteen esim. UNEPin vuoden 2024 Assemblyssa. https://www.boell.de/en/2024/10/29/un-science-summit-countries-call-non-use-solar-geoengineering
https://www.wilsoncenter.org/article/without-attention-geoengineering-could-upend-foreign-policy
Sovacool, B. K., Baum, C., & Low, S. (2023). The next climate war? Statecraft, security, and weaponization in the geopolitics of a low-carbon future. Energy Strategy Reviews, 45, 101031. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255