Meillä on tapana ajatella, ettemme ole jonkun arvoisia tai että olen vähemmän kuin joku toinen. Oman hyvän olin vuoksi on tärkeää oppia rakastamaan itseään ja ymmärtämään, että on oikeasti arvokas. ”Minä ansaitsee kaiken tämän hyvän,” on tärkeää oppia sanomaan itselleen ja uskoa siihen.

Jotta voi olla onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä, on elettävä arvojensa mukaista elämää. Arvojen mukainen elämä tarkoittaa myös kalenteriin kurkistamista. Sitä, että ajankäyttö on omien arvojen mukaista. Parisuhteessa on myöskin hyvä pitää omista arvoista kiinni, ettei jää toisen varjoon.

Mitä hyötyä valmennuksesta voi saada? Millä tavalla elämä voi muuttua? Valmennuksessa hyödynnetään paljon erilaisia harjoituksia, joiden avulla itse oppii tutkimaan itseään. Helppojen, mutta oivalluttavien harjoitusten avulla, hahmottaa elämänsä suuntaa. Itsetutkiskelu on myös hauskaa

Elämme omien uskomustemme kautta. Jos uskoo vakaasti, että työ on pakkopullaa ja ihmiset epäluotettavia, se muovaa omaa maailmankuvaa. Uskomusten kääntäminen palveleviksi on tärkeää, koska ne auttavat voittamaan omia pelkoja.

Uuden elämänsuunnan pohdiskelussa miettii usein mikä suunta voisi olla itselle oikea, mutta odottaa että vastaus tulisi jostain ulkopuolelta. Vastaus on kuitenkin meissä itsessämme. Kun oppii pysähtymään oman kehonsa äärelle ja kuuntelemaan sitä, se ohjaa kohti selkeämpiä valintoja.

Elämänmuutoksen alkutaipaleella on hyvä oppia havaitsemaan millä tavalla sanoittaa eri asioita. Omalla puheella on merkitys, koska näin luo jatkuvasti omaa tulevaisuuttaan. Jos haluaa elää parempaa elämää, on aloitettava ajattelun ja puheen kääntämisestä positiivisemmaksi.

Ihminen kukoistaa muiden ihmisten kanssa. Meistä tulee onnellisia, kun olemme yhteydessä muihin ihmisiin. Siksi kyky kokea myötätuntoa on tärkeää. Nykyiseen, hyvin itsekeskeiseen ja digitaaliseksi muodostuneeseen maailmaan, tarvitaan enemmän myötätunnon taitoja.

Mindfulnessin harjoittajilla on muita parempi fyysinen ja psyykkinen terveys. Hyötyjä on tutkittu laajalti. Tuloksia on saatu masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa. Lisäksi mindfulnessia on sovellettu kivunhallinnassa, painonhallinnassa ja vuorovaikutustaidoissa.

Kun pystyy luettelemaan itselle mitä on olla hyvä ihminen, hahmottaa itsessään omia hyviä puolia. Yleensä hyviin puoliin liittyy vuorovaikutuksellisuus muihin ihmisiin nähden. Myös omien luonteenvahvuuksien löytäminen ja niiden vaaliminen tuottavat hyvää oloa.

Onnellisuudesta on tullut yksi elämämme suurimmista tavoitteista. Jokainen meistä haluaisi olla onnellinen. Etsimme erilaisia keinoja löytää onnellisuutta, ulkoisesti ja sisäisesti. Millä tavoin onnellisuutta voisi löytää? Mikä tekee onnelliseksi?

Positiivinen psykologia keskittyy niihin asiohin, jotka meillä on hyvin. Näin vahvistamme omaa hyvää oloa. Lisäksi ihmiset, jotka kokevat enemmän myönteisiä tunteita, ylläpitävät helpommin sosiaalisia kontakteja. Positiivisilla tunteilla on myös vaikutus terveyteen.

Mielellä on tapana jatkuvasti arvostella kaikkea. Se pyrkii jatkuvasti miettimään mikä on hyväksi tai mikä on pahaksi. Sen lisäksi se tuottaa jatkuvaa itsekritiikkiä, syyllistämistä ja tuomitsemista. Arvostelemattomuutta voi opetella. Näin syntyy syvempi ystävällisyys ja avoimuus maailmaa kohtaan.

Meillä on tapana heti kännykkä, kun seisahdumme tai pysähdymme hetkeksi. Jatkuvasti on tehtävä ”jotain”. Tämä ruokkii aivoja, jolloin olemisesta tulee yhä vaikeampaa. Oleilu on kuitenkin olennaista oman terveyden ja esimerkiksi luovien ideoiden kehittymisen kannalta.

Miksi aina toivoo jotain enemmän, jotenkin paremmin tai erilailla? Mikä saa jatkuvasti haluamaan jotain? Kun oppii havaitsemaan oman sisäisen kaipuunsa, pysähtymällä ja tietoisesti havainnoimalla, havaitsee että kaipuu kaipaa hellää huomiotasi.

Ajatukset ja tunteet saavat meidät reagoimaan nopeasti ja ikäänkuin automaatiossa erilaisissa tilanteissa. Jännitys saattaa saada meidät epäröiväksi, suuttumus voi johtaa vaikeisiin tilanteisiin, loukatuksi tuleminen voi herättää sisäisen syyllisyyden.

Läsnäoloon herääminen on yleensä vaikuttava kokemus. Se, joka aloittaa mindfulness-meditaation harjoittamisen havahtuu alussa etenkin näkö- ja kuulohavaintoihin. Huomaa kauniit lehdet puissa tai näkee värit yhtäkkiä kirkkaammin kuin koskaan aiemmin.

Stressi ei piile asioissa, tapahtumissa tai tilanteissa. Stressi rakentuu omassa mielessä. Uupumukseen on monia eri syitä, mutta varsinainen uupumus syntyy omassa mielessä, kun vatvomme asioita liikaa tai meill on liikaa asioita mielessä. On se sitten työhön liittyvää tai muuhun elämään liittyvää. Liika on liikaa.

Ihmisruumiin ja aivojen välillä on jatkuva, keskeytymätön vuorovaikutus. Emme pelkästään ajattele aivoillamme, vaan myös kehollamme. Tunteet tuntuvat vahvasti myös kehossa ja viestittävät jatkuvasti meille. Tarkkaavaisuus omista tunteista on tärkeää.

Voit muuttaa suhtautumistasi ja tapaasi reagoida elämässä tapahtuviin asioihin. Mitä jos päätät, että kaikki mitä sinulle tapahtuu on itseasiassa parasta mitä sinulle voi tapahtua?

Kaikki mitä olemme, on tulosta siitä mitä olemme ajatelleet. Elämässä tapahtuu paljon erilaisia asioita, mutta tapa miten suhtaudumme niihin, vaikuttaa lopputulokseen.